Ote Laura Honkasalon kirjasta Kaapin henki - Tavaravaivaisen tunnustuksia
Ote Laura Honkasalon kirjasta Kaapin henki - Tavaravaivaisen tunnustuksia, Kirjapaja 2019
Lukijana Heikki Puskala
torstai 31. lokakuuta 2019
maanantai 28. lokakuuta 2019
lauantai 26. lokakuuta 2019
Sodan satuttamat
Osa 1: Sota vei isiltä hermot
Sota muutti monen lapsen elämän. Paljon koteja oli jäänyt Neuvostoliiton rajan taakse ja tuhoutunut pommituksissa. Uusi elämä piti aloittaa ahtaassa kaupunkiasunnossa tai kylmällä asutustilalla.
Taisteluista kotiin palanneita isiä vaivasivat sotatraumat, jotka joskus purkautuivat pelottavina raivokohtauksina. Äitien voimat eivät riittäneet lapsista huolehtimiseen, kun heidän härteilleen lankesi aviomiehen hoivaaminen ja raskas arkinen työtaakka. Lapset jäivät murheidensa kanssa yksin.
Ohjelmassa haastateltavana on Suomen akatemian tutkijatohtori Antti Malinen. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.
Osa 2. Naiset kantoivat raskaita taakkoja
Sodan jälkeen naisilta odotettin paljon sodasta palaavien miesten hoivaajina. Syksyllä -44 lehdissä julkaistiin kirjoituksia, joissa naisille annettiin vinkkejä siitä, miten miehiä tuli kohdella. Miehiltä ei saanut vaatia liikoja eikä heille saanut vastata ärtyisästi.
Moni nainen sinnitteli pitkään painajaisten kourissa huutavan, sotatraumoista kärsivän ja jopa väkivaltaisen miehen rinnalla.
Ohjelmassa haastateltavana on Suomen akatemian tutkijatohtori Antti Malinen. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.
Ohjelmassa kuullaan otteita kirjeistä, joita avioliitossaan ongelmiin joutuneet naiset lähettivät Vastauksia sielunhoidollisiin kysymyksiin- nimiseen radio-ohjelmaan vuosina 1946-1951.
Sota muutti monen lapsen elämän. Paljon koteja oli jäänyt Neuvostoliiton rajan taakse ja tuhoutunut pommituksissa. Uusi elämä piti aloittaa ahtaassa kaupunkiasunnossa tai kylmällä asutustilalla.
Taisteluista kotiin palanneita isiä vaivasivat sotatraumat, jotka joskus purkautuivat pelottavina raivokohtauksina. Äitien voimat eivät riittäneet lapsista huolehtimiseen, kun heidän härteilleen lankesi aviomiehen hoivaaminen ja raskas arkinen työtaakka. Lapset jäivät murheidensa kanssa yksin.
Ohjelmassa haastateltavana on Suomen akatemian tutkijatohtori Antti Malinen. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.
Osa 2. Naiset kantoivat raskaita taakkoja
Sodan jälkeen naisilta odotettin paljon sodasta palaavien miesten hoivaajina. Syksyllä -44 lehdissä julkaistiin kirjoituksia, joissa naisille annettiin vinkkejä siitä, miten miehiä tuli kohdella. Miehiltä ei saanut vaatia liikoja eikä heille saanut vastata ärtyisästi.
Moni nainen sinnitteli pitkään painajaisten kourissa huutavan, sotatraumoista kärsivän ja jopa väkivaltaisen miehen rinnalla.
Ohjelmassa haastateltavana on Suomen akatemian tutkijatohtori Antti Malinen. Ohjelman toimittaa Virpi Väisänen.
Ohjelmassa kuullaan otteita kirjeistä, joita avioliitossaan ongelmiin joutuneet naiset lähettivät Vastauksia sielunhoidollisiin kysymyksiin- nimiseen radio-ohjelmaan vuosina 1946-1951.
lauantai 19. lokakuuta 2019
Rakkauden kaksoiskäsky selkokielellä
Aamuhartaus 5.10.2019 Kirkkoherra Paavo Ratilainen, Ortodoksinen kirkko, Viinijärvi
Hartauden musiikkina "Kiitetty olet sinä, Herra" (trad.). Doxofonia-kuoro, Jarmo Lehto (joht.)
Hyvää huomenta
Suomalaisissa ihmissuhteissa rakkauden tunnustaminen toiselle on yleensä sangen pidättyväistä. Rakastan sinua koetaan edelleen vahvana ilmaisuna eikä amerikkalaistyylinen kaiken rakastaminen oikein sovi meikäläiseen puheenparteen.
Rakastamisen sanominen toiselle henkilölle on kenties liiankin harvinaista avioliitossa olevienkin kohdalla. Helposti unohtuu mainita asia ja kenties pitää sitä jotenkin itsestään selvyytenä.
Mitä sitten tarkoitetaan, kun sanotaan.
- Minä rakastan sinua.
Kaiketi on puhe tunteesta toista ihmistä kohtaan, jonka mukaan toinen ihminen on itselle erityinen ja korvaamaton. Sellainen, josta ei halua luopua mistään hinnasta. Puolisolle sanottu "rakastan sinua" tarkoittaa, että haluan olla kanssasi. Haluan sinun parastasi. Haluan pitää sinut rinnallani ja lähelläni aina. En voi edes ajatella menettäväni sinua. Kenties edessä on ihanalta tuntuva avioliitto tai takana on jo paljon yhteisiä vuosia ja kokemuksia eikä ole kyse hetkellisestä onnenhuumasta, vaan jostakin paljon syvemmästä ja kestävämmästä. Voisi kai sanoa, että kun sanomme toiselle ihmiselle "minä rakastan sinua" tarkoitamme pitkälti samaa kuin, jos sanoisimme toiselle:
- Minä rakastan sinua. Älä koskaan kuole.
Kenties toinen tie ymmärtää rakkauden käsite on vanhemman ja lapsen suhde. Omalle lapselleen haluaa pyyteettömästä rakkaudestaan suoda kaiken mahdollisen hyvän ja myös sallia lapselleen paljon tuon rakkauden nimissä. Toisaalta haluamme aina myös varjella ja rakastaa lastamme ja ohjata häntä kaikkeen hyvään.
Meillä kristityillä on opetus Jumalasta, joka rakastaa meitä. Jumala on kaiken luoja, rakentaja ja ylläpitäjä. Luojamme ei ole mikään kasvoton toisaalla oleva korkeampi voima, vaan persoonallinen Jumala. Isä meidän -rukouksen mukaan hän on meidän Isämme. Isä, joka rakastaa kaikkia lapsiaan. Isä, joka kasvattaa, ohjaa ja on aina lähellä ja pitää meistä huolta.
Koska rakkauteen ei voi pakottaa ketään, tuo Jumala, Isä, ei pakota meitä rakastamaan. Hän kyllä ohjaa meitä ja haluaa meidänkin rakastavan häntä ja toinen toisiamme. Hän haluaa meiltä vapaaehtoisuutemme hänen huolenpitoonsa. Vapaaehtoisuutemme Jumalalle ilmaisemme rukoillessamme. Rukous on kaiken hyvän toivomista ja välittämistä niille, joiden puolesta rukoilemme. Jumalan rakkaus meitä kohtaan sisältää juuri tuon saman sisällön kun meidän syvin ilmaisumme rakkaudesta. Jumala sanoo jokaiselle meistä:
- Minä rakastan sinua. Älä koskaan kuole.
Jumala lähetti poikansa pelastamaan meitä kuolemasta. Tiedämme toki, että jokainen tähän maailmaan syntyvä tulee kuoleman kautta myös tästä maailmasta poistumaan. Mutta tuo kuolema ei ole Jumalan pelastustyön kautta enää lopullinen, vaan se on vain siirtyminen yhdestä todellisuudesta toiseen todellisuuteen, rajallisesta elämästä iankaikkiseen elämään.
Ainut pelättävä kuolema on meille joutuminen eroon Jumalasta, kaiken elämän lähteestä. Yhteydessä Jumalaan, elämänlähteeseen, olemme kaikki eläviä. Olemme matkalla kaikki tuota elämänlähdettä kohti. Tänäkin päivänä voimme luottaa hyvän Jumalan huolenpitoon niin omalla kuin rakkaittemme kohdalla. Voimme rukoilla voimia, apua ja varjelusta tähän päivään niin itsellemme kuin kaikille läheisillemme. Rukous kantaa aina eikä ole koskaan turhaa.
Rukous yhdistää meidät Jumalaan ja hänen kauttaan toisiin ihmisiin. Rukoillessamme annamme itsemme ja toinen toisemme Jumalan haltuun ja toivomme aina kaikille hyvää. Rukous ei vahingoita ketään. Jumalan kautta olemme yhtä ja eläviä emmekä koskaan kuole. Rakkaus kantaa kuolemankin yli. Antakoon Jumala voimia ja rohkeutta sinulle juuri tähän päivään toi se tullessaan mitä tahansa. Meillä on Jumala, joka meitä rakastaa, Herra joka meidät kuolemasta pelastaa.
Rukoilemme aamurukouksen sanoin.
Hartauden musiikkina "Kiitetty olet sinä, Herra" (trad.). Doxofonia-kuoro, Jarmo Lehto (joht.)
Hyvää huomenta
Suomalaisissa ihmissuhteissa rakkauden tunnustaminen toiselle on yleensä sangen pidättyväistä. Rakastan sinua koetaan edelleen vahvana ilmaisuna eikä amerikkalaistyylinen kaiken rakastaminen oikein sovi meikäläiseen puheenparteen.
Rakastamisen sanominen toiselle henkilölle on kenties liiankin harvinaista avioliitossa olevienkin kohdalla. Helposti unohtuu mainita asia ja kenties pitää sitä jotenkin itsestään selvyytenä.
Mitä sitten tarkoitetaan, kun sanotaan.
- Minä rakastan sinua.
Kaiketi on puhe tunteesta toista ihmistä kohtaan, jonka mukaan toinen ihminen on itselle erityinen ja korvaamaton. Sellainen, josta ei halua luopua mistään hinnasta. Puolisolle sanottu "rakastan sinua" tarkoittaa, että haluan olla kanssasi. Haluan sinun parastasi. Haluan pitää sinut rinnallani ja lähelläni aina. En voi edes ajatella menettäväni sinua. Kenties edessä on ihanalta tuntuva avioliitto tai takana on jo paljon yhteisiä vuosia ja kokemuksia eikä ole kyse hetkellisestä onnenhuumasta, vaan jostakin paljon syvemmästä ja kestävämmästä. Voisi kai sanoa, että kun sanomme toiselle ihmiselle "minä rakastan sinua" tarkoitamme pitkälti samaa kuin, jos sanoisimme toiselle:
- Minä rakastan sinua. Älä koskaan kuole.
Kenties toinen tie ymmärtää rakkauden käsite on vanhemman ja lapsen suhde. Omalle lapselleen haluaa pyyteettömästä rakkaudestaan suoda kaiken mahdollisen hyvän ja myös sallia lapselleen paljon tuon rakkauden nimissä. Toisaalta haluamme aina myös varjella ja rakastaa lastamme ja ohjata häntä kaikkeen hyvään.
Meillä kristityillä on opetus Jumalasta, joka rakastaa meitä. Jumala on kaiken luoja, rakentaja ja ylläpitäjä. Luojamme ei ole mikään kasvoton toisaalla oleva korkeampi voima, vaan persoonallinen Jumala. Isä meidän -rukouksen mukaan hän on meidän Isämme. Isä, joka rakastaa kaikkia lapsiaan. Isä, joka kasvattaa, ohjaa ja on aina lähellä ja pitää meistä huolta.
Koska rakkauteen ei voi pakottaa ketään, tuo Jumala, Isä, ei pakota meitä rakastamaan. Hän kyllä ohjaa meitä ja haluaa meidänkin rakastavan häntä ja toinen toisiamme. Hän haluaa meiltä vapaaehtoisuutemme hänen huolenpitoonsa. Vapaaehtoisuutemme Jumalalle ilmaisemme rukoillessamme. Rukous on kaiken hyvän toivomista ja välittämistä niille, joiden puolesta rukoilemme. Jumalan rakkaus meitä kohtaan sisältää juuri tuon saman sisällön kun meidän syvin ilmaisumme rakkaudesta. Jumala sanoo jokaiselle meistä:
- Minä rakastan sinua. Älä koskaan kuole.
Jumala lähetti poikansa pelastamaan meitä kuolemasta. Tiedämme toki, että jokainen tähän maailmaan syntyvä tulee kuoleman kautta myös tästä maailmasta poistumaan. Mutta tuo kuolema ei ole Jumalan pelastustyön kautta enää lopullinen, vaan se on vain siirtyminen yhdestä todellisuudesta toiseen todellisuuteen, rajallisesta elämästä iankaikkiseen elämään.
Ainut pelättävä kuolema on meille joutuminen eroon Jumalasta, kaiken elämän lähteestä. Yhteydessä Jumalaan, elämänlähteeseen, olemme kaikki eläviä. Olemme matkalla kaikki tuota elämänlähdettä kohti. Tänäkin päivänä voimme luottaa hyvän Jumalan huolenpitoon niin omalla kuin rakkaittemme kohdalla. Voimme rukoilla voimia, apua ja varjelusta tähän päivään niin itsellemme kuin kaikille läheisillemme. Rukous kantaa aina eikä ole koskaan turhaa.
Rukous yhdistää meidät Jumalaan ja hänen kauttaan toisiin ihmisiin. Rukoillessamme annamme itsemme ja toinen toisemme Jumalan haltuun ja toivomme aina kaikille hyvää. Rukous ei vahingoita ketään. Jumalan kautta olemme yhtä ja eläviä emmekä koskaan kuole. Rakkaus kantaa kuolemankin yli. Antakoon Jumala voimia ja rohkeutta sinulle juuri tähän päivään toi se tullessaan mitä tahansa. Meillä on Jumala, joka meitä rakastaa, Herra joka meidät kuolemasta pelastaa.
Rukoilemme aamurukouksen sanoin.
- Sinun luoksesi,
- ihmisiä rakastava Herra, minä aamusta varhain riennän
- ja sinun laupeutesi tähden haluan tehdä sinulle kelpaavia töitä.
-
- Sen tähden rukoilen sinua: auta minua aina kaikissa toimissani.
- Päästä minut kaikesta maailman pahuudesta ja pahan hengen vaikutuksesta.
- Pelasta minut ja johdata ikuiseen valtakuntaasi,
-
- sillä sinä olet sielujemme ja ruumiittemme varjelija ja suojelija.
Sinulle kunniaa edeskannamme.
Isä, Poika ja Pyhä Henki nyt ja aina iankaikkisesti.
- sillä sinä olet sielujemme ja ruumiittemme varjelija ja suojelija.
- Aamen
38
Kiitetty olet sinä, Herra. | Opeta minulle käskysi. | Enkelein
joukko ihmetellen katseli, | kuinka sinä, oi Vapahtaja, | jouduit
kuolleitten joukkoon ja kuoleman voiman kuitenkin kukistit | sekä
kanssasi Aadamin ylös herätit | ja helvetistä kaikki ihmiset vapahdit.
Kiitetty olet sinä, Herra. | Opeta minulle käskysi. | Miksi te naiset, te Kristuksen opetuslapset, | mirhavoiteeseen valituskyyneleitänne sekoitatte? | Säteilevä enkeli ilmoitti haudasta mirhantuojille: | ”Katsokaa hautaa ja ymmärtäkää, | että Vapahtaja on noussut ylös haudasta.”
Kiitetty olet sinä, Herra. | Opeta minulle käskysi. | Mirhantuojat, naiset itkien juoksivat| sangen varhain sinun haudallesi, | mutta enkeli ilmestyi heille ja sanoi: | ”Ohi on mennyt itkun aika. | Älkää itkekö | vaan viekää apostoleille ylösnousemisen sanoma.”
Kiitetty olet sinä, Herra. | Opeta minulle käskysi. | Mirhantuojat kantaen mirhavoiteita| tulivat sinun haudallesi, oi Vapahtaja, ja itkivät, | mutta enkeli sanoi heille: | ”Miksi te elävää kuolleitten joukosta haette, | sillä hän, ollen Jumala, nousi ylös haudasta?”
Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle. | Kumartakaamme Isää | ja hänen Poikaansa ja Pyhää Henkeä, | Pyhää Kolminaisuutta yhdessä olennossa, | huutaen serafien kanssa: | ”Pyhä, pyhä, pyhä olet sinä, Herra.”
Nyt, aina ja iankaikkisesti. Aamen. | Oi Neitsyt! | Sinä Elämänantajan synnyttämisen kautta | päästit Aadamin vapaaksi synnistä | ja Eevan murheen iloksi käänsit,| mutta sinusta lihaksi tullut Jumalihminen| saattoi elämään ne, jotka olivat elämästä langenneet pois.
Halleluja, halleluja, halleluja! | Kunnia olkoon sinulle, Jumala! | Halleluja, halleluja, halleluja! | Kunnia olkoon sinulle, Jumala! | Halleluja, halleluja, halleluja! | Kunnia olkoon sinulle, Jumala!
5. säv.
Kiitetty olet sinä, Herra. | Opeta minulle käskysi. | Miksi te naiset, te Kristuksen opetuslapset, | mirhavoiteeseen valituskyyneleitänne sekoitatte? | Säteilevä enkeli ilmoitti haudasta mirhantuojille: | ”Katsokaa hautaa ja ymmärtäkää, | että Vapahtaja on noussut ylös haudasta.”
Kiitetty olet sinä, Herra. | Opeta minulle käskysi. | Mirhantuojat, naiset itkien juoksivat| sangen varhain sinun haudallesi, | mutta enkeli ilmestyi heille ja sanoi: | ”Ohi on mennyt itkun aika. | Älkää itkekö | vaan viekää apostoleille ylösnousemisen sanoma.”
Kiitetty olet sinä, Herra. | Opeta minulle käskysi. | Mirhantuojat kantaen mirhavoiteita| tulivat sinun haudallesi, oi Vapahtaja, ja itkivät, | mutta enkeli sanoi heille: | ”Miksi te elävää kuolleitten joukosta haette, | sillä hän, ollen Jumala, nousi ylös haudasta?”
Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle. | Kumartakaamme Isää | ja hänen Poikaansa ja Pyhää Henkeä, | Pyhää Kolminaisuutta yhdessä olennossa, | huutaen serafien kanssa: | ”Pyhä, pyhä, pyhä olet sinä, Herra.”
Nyt, aina ja iankaikkisesti. Aamen. | Oi Neitsyt! | Sinä Elämänantajan synnyttämisen kautta | päästit Aadamin vapaaksi synnistä | ja Eevan murheen iloksi käänsit,| mutta sinusta lihaksi tullut Jumalihminen| saattoi elämään ne, jotka olivat elämästä langenneet pois.
Halleluja, halleluja, halleluja! | Kunnia olkoon sinulle, Jumala! | Halleluja, halleluja, halleluja! | Kunnia olkoon sinulle, Jumala! | Halleluja, halleluja, halleluja! | Kunnia olkoon sinulle, Jumala!
5. säv.
torstai 17. lokakuuta 2019
Kiitos nyt Herran, värillä on väliä
Aamuhartaus 17.10.2019 Lääninrovasti Jaana Marjanen, Kuopio
Virsi 329:2, 3, 5. Virsi alkaa sanoin "Kiitos nyt Herran!". Jaakko Kortekangas (baritoni), Eero Annala (urut).
Virsi 329:2, 3, 5. Virsi alkaa sanoin "Kiitos nyt Herran!". Jaakko Kortekangas (baritoni), Eero Annala (urut).
maanantai 14. lokakuuta 2019
Sivut uudistettu tai tie nousi pystyyn
Aamuhartaus 14.10.2019 Kappalainen Jarkko Siekkinen, Kurikka
Virsi 979 alkaa sanoin "Tulkoon tie sinua vastaan". Johanna Iivanainen (laulu), Mikko Iivanainen (kitara), Hannu Rantanen (basso), Pekka Nyman (vibrafoni), Sami Koskela (rummut).
Virsi 979 alkaa sanoin "Tulkoon tie sinua vastaan". Johanna Iivanainen (laulu), Mikko Iivanainen (kitara), Hannu Rantanen (basso), Pekka Nyman (vibrafoni), Sami Koskela (rummut).
torstai 10. lokakuuta 2019
Potilasjärjestö määräytyy syntymävamman mukaan
Aamuhartaus 10.10.2019 Rovasti Raili Pursiainen, Kuopio
Virsi 449 alkaa sanoin "Monin kielin keskeltämme". Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht.), Juhani Haapasalo (urut).
Virsi 449 alkaa sanoin "Monin kielin keskeltämme". Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht.), Juhani Haapasalo (urut).
sunnuntai 6. lokakuuta 2019
Älä tapa
Paha puhe tappaa
Kun kielenkäyttö
kovenee, miten siihen pitää suhtautua? Jättää huomiotta vai reagoida?
Onko tahdikas hiljaisuus viisautta? Vai vauhditusta huonoon suuntaan?
Journalisti Johanna on Johanna Korhosen toimittama ohjelma, jonka
äänisuunnittelija on Pentti Männikkö ja tuottaja Katri Henriksson.
Viktoria Mullova soittaa Arvo Pärtin sävellyksiä Fratres, Darf ich .. ja Passacaglia. Viron radion sinfoniaorkesteria johtaa Paavo Järvi.
Viktoria Mullova soittaa Arvo Pärtin sävellyksiä Fratres, Darf ich .. ja Passacaglia. Viron radion sinfoniaorkesteria johtaa Paavo Järvi.
lauantai 5. lokakuuta 2019
Minä rakastan....
Aamuhartaus 5.10.2019 Kirkkoherra Paavo Ratilainen, Ortodoksinen kirkko, Viinijärvi
Kirkkoherra Paavo Ratilainen, Ortodoksinen kirkko, Viinijärvi
Hartauden musiikkina "Kiitetty olet sinä, Herra" (trad.). Doxofonia-kuoro, Jarmo Lehto (joht.)
Kirkkoherra Paavo Ratilainen, Ortodoksinen kirkko, Viinijärvi
Hartauden musiikkina "Kiitetty olet sinä, Herra" (trad.). Doxofonia-kuoro, Jarmo Lehto (joht.)
torstai 3. lokakuuta 2019
tiistai 1. lokakuuta 2019
Epäsäätyistä elämää vuodesta 1939 tähän päivään.
Eteenpäin - elämään (7)
(Suomi 1939, 100'). O: T. J. Särkkä. N: Regina Linnanheimo, Tauno Palo, Elsa Rantalainen, Eino Jurkka. Elokuva kartanon sisäkön ja senaattorin veljenpojan epäsäätyisestä rakkaudesta. Mv.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
