Omainen

Hoida nämä käytännön asiat, kun omainen kuolee

Helatorstain tunnelmia

Runotarha: Toukokuun sade
Helatorstain Runotarhassa liikutaan luonnossa, haistellaan kevättä ja nautitaan toukokuun tunnelmasta. Lukijoina toimivat Maaria Holma ja Juha Salomaa. Toimittajana Salla Matusiak. Työryhmässä mukana myös Anna Simojoki ja Teemu Sipilä.
Ohjelmassa käytetty runous:
1. Saima Harmaja: Toukokuun sade
2. Juhani Siljo: Paimenen laulu
3. Larin Kyösti: Korven kohdussa
4. Larin Kyösti: Oravan jäljillä
5. Saima Harmaja: Contemplatio
6. Aleksis Kivi: Metsämiehen laulu
7. Kallio: Sirkka
8. Vilppu Kaukonen: Muurahaisten hyörinää
9. Abraham Poppius: Perhosen synty
10. Juhani Siljo: Päivänlasku
11. J.H.Erkko: Murhelintu
Ohjelmassa käytetty musiikki :
1. Barrios: Kevätvalssi (David Russell, kitara).
2. Tshaikovski: Tunteellinen valssi (Elissa Lee Koljonen, viulu, ja Robert König, piano).
3. Dvorák: Moderato sarj. Sypressejä (Hagen-kvartetti).
4. Reinecke: Oi ihana toukokuun yö (Fenwick Smith, huilu, ja Hugh Hinton, piano).
5. Dvorák: 8. osa "Täällä metsässä, puron äärellä" sarj. Sypressejä (Prahan jousikvartetti).
6. R. Schumann: Metsäkuvia (Anastasia Injushina, piano).
7. Dvorák: 11. osa "Luonto uinuu ja uneksii" sarj. Sypressejä (Prahan jousikvartetti).
8. Rimski-Korsakov: Alkusoitto oopperasta Toukokuun yö (Skotlannin kansallisork./Neeme Järvi).
9. Barrios: Kevätvalssi (David Russell, kitara).
10. Hahn: Mai (Susan Graham, mezzosopraano, ja Roger Vignoles, piano).
11. Hahn: Le rossignol des lilas (Susan Graham, mezzosopraano, ja Roger Vignoles, piano).
12. Hahn: Le printemps (Susan Graham, mezzosopraano, ja Roger Vignoles, piano).

Näistä levyistä en luovu

Mirjamin laulut - laulajatar Mirjam Helin
Musiikkivieraana laulajatar Mirjam Helin.
Ohjelma on uusinta lokakuulta 1998.
Mirjam Helinin musiikkivalinnat:

• Camille Saint-Saens: "Joutsen" sarjasta Eläinten karnevaali
  Arto Noras, sello, ja Tapani Valsta, piano
• Giuseppe Verdi: Ave Maria
  Ning Liang, mezzosopraano, ja Gord Garben, piano
• Gaetano Donizetti: Leonoran aaria "O mio Fernando" oopperasta La Favorita
  Urszula Kryger, mezzosopraano, ja Baijerin radion sinfoniaorkesteri, joht. Knut Mahlke
• Johann Strauss, sanat Carl Stuber: Kaiserwalzer op. 437, katkelma
  Lea Piltti, sopraano, ja orkesteri
• Kalervo Hämäläinen: Lapin äidin kehtolaulu
  Mirjam Helin, sopraano, ja orkesteri (äänitysvuosi 1949)
• Olli Kortekangas, runo Lassi Nummi: Illan tullen; 4. osa laulusarjasta Syvä ilo
  Soile Isokoski, sopraano, ja Marita Viitasalo, piano:

Mirjam Helin

Mirjam Helin -laulukilpailu - välikilpailun 1. päivä

Kooste ensimmäisen välikilpailupäivän tapahtumista.
Välierän ensimmäisenä kilpailupäivänä lauloivat ByeongMin Gil, bassobaritoni KOR, Yuriy Hadzetskyy, baritoni UKR, Stefan Hadžic, baritoni SRB, Jussi Juola, basso FIN, Eric Jurenas, kontratenori USA, Bonsu Ku, bassobaritoni KOR, Iryna Kyshliaruk, sopraano UKR, Palesa Malieloa, sopraano ZAF, Megan Moore, mezzosopraano USA ja Elaina Moreau, sopraano CAN.
Asiantuntijana sopraano Mari Palo ja toimittajana Inari Tilli.

Kapellimestarit

Ykkösaamu la 18.5.2019

Vieraana ylikapellimestari Esa-Pekka Salonen. Seija Vaaherkumpu haastattelee.

Linkit ja artikkelit

Yle Uutiset 18.05.2019: Esa-Pekka Salonen penää hallitukselta työväenluokkaisia ja alkiolaisia juuria – haluaa kulttuurin jokaisen saataville

Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali, 33, seuraa Esa-Pekka Salosta

Mieskuorolaulu 200 vuotta

Konsertteja Suomalainen mieskuorolaulu 200 vuotta 

Suomalainen mieskuorolaulu täyttää 200 vuotta vuonna 2019. Merkkivuotta juhlistaakseen Suomen Mieskuoroliitto ja Finlands svenska manssångarförbund ovat yhdistäneet voimansa. Koosteen Turun konserttitalossa 7.5. ja Helsingin Musiikkitalossa 14.5. järjestetyistä konserteista toimittaa Inari Tilli.
Koosteessa kuultavat sävellykset:

• Johann C.F. Haeffner: Karl XII:s marsch vid Narva (Brahe Djäknar/Ulf Långbacka)
• Ulf Långbacka: Presto Isterico (Brahe Djäknar/Ulf Långbacka)
• Waltteri ”Fossa” Mäki: Korkki (Mieskuoro Naskalit/Tommi Saalas)
• David Wikander: Kung Liljekonvalje (Mariehamns Kvartetten/Pipsa Juslin)
• Jani Peltonen: Paimenen laulu (Porin Mies-Laulu/Guido Ausmaa)
• Anna-Mari Kähärä: Elämän laulu (Mieskuoro Laulajat/Paavo Hyökki)
• Pärt Uusberg: Mis on inimine (Wasa Sångargille/Stefan Wikman)
• Toivo Louko/Jukka Linkola: Helky laulu! (Mieskuoro Euga/Visa Yrjölä)
• Fredrik Pacius: Vårt land/Maamme laulu (Mieskuorot Turun konsertissa/Henrik Wikström)
• Fredrik Pacius: Suomis sång/Suomen laulu (Mieskuorot Turun konsertissa/Paavo Hyökki)
• Jean Sibelius: Humoreski (Akademiska Sångföreningen/Kari Turunen)
• Lars Karlsson: Jag vill gå mellan rågen (Akademiska Sångföreningen/Kari Turunen)
• Fredrik Pacius: Trinklied (Akademiska Sångföreningen/Kari Turunen)
• Jaakko Mäntyjärvi: Cornish lullaby (Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat/Visa Yrjölä)
• Säde Bartling (sov.): Metsän puita tuuli tuudittaa (Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat/Visa Yrjölä)
• Harri Tuominen: Nukkua (Liiton Miehet/Paavo Hyökki)
• Jean Sibelius: Veljeni vierailla mailla (Liiton Miehet/Paavo Hyökki)
• Anton Bruckner: Trösterin Musik (Mieskuoro Manifestum/Jonas Rannila)
• Selim Palmgren: Nocturn (Mieskuoro Manifestum/Jonas Rannila)
• Richard Faltin: Elon taistelussa (Laulu-Miehet/Matti Hyökki)
• Erkki Melartin: Olla mullai (Laulu-Miehet/Matti Hyökki)
• Trad./ arr. Fredrik Pacius: Fantasi över finskt tema (Minun kultani kaunis on) (Muntra Musikanter/Henrik Wikström)
• Anders Lönnqvist: Vem är du? (Muntra Musikanter/Henrik Wikström)
• Lotta Wennäkoski: Humina kuiskina (Polyteknikkojen Kuoro/Saara Aittakumpu)
• Trad. / sov. Teppo Numminen: Ikuisen teekkarin laulu (Polyteknikkojen Kuoro/Saara Aittakumpu)
• Jean Sibelius: Venematka (Ylioppilaskunnan Laulajat/Pasi Hyökki)
• Juuso Vanonen: Vaka vanha Väinämöinen (Ylioppilaskunnan Laulajat/Pasi Hyökki)
• Leevi and the Leavings, Gösta Sundqvist: Pohjois-Karjala (Ylioppilaskunnan Laulajat/Pasi Hyökki)
• Anton Valle: Kone (Ylioppilaskunnan Laulajat/Pasi Hyökki)
• Jean Sibelius: Finlandia-hymni (Kuorot Helsingin konsertissa/Matti Hyökki)

Kaatuneitten muistopäivä

Viekää minut kotiseudun multiin

Kertomus siitä, kuinka itsepäiset suomalaiset toivat kaatuneensa kotiin haudattavaksi. Suomi oli toisessa maailmansodassa ainoa maa, joka hautasi sodan uhrit kotiseudulle. Tuotanto Mikko Määttälä. (U)

Linkit ja artikkelit

Viekää minut kotiseudun multiin – suomalaiset sankarivainajat pääsivät kotiin haudattavaksi

 

Finaali

Eurovision Song Contest 2019 Finaali (suomenkielinen selostus)

Vuoden suurin musiikkishow. Kommentaattoreina Tel Avivissa Mikko Silvennoinen ja Krista Siegfrids. Tv-lähetyksessä valittavissa myös ruotsinkielinen selostus. yle.fi/euroviisut #euroviisut

Linkit ja artikkelit

Alankomaiden Duncan Laurence voitti Euroviisut
Madonna esiintyy Euroviisuissa - Selvitä ketkä jatkavat finaaliin 

Uskallus vain rajana

Aamun Ajatus

Epäröinnin kynnyksellä
kysy kuinka paljon rohkeutta
uskallat tänään jättää käyttämättä?

-Tommy Tabermann

Ei jatkoon

"Suomi huudetaan jatkoon" – Darude ja Sebastian Rejman esiintyivät Tel Avivin viisuestradilla (14.5.2019 21:36)

Darude feat. Sebastian Rejman: Look Away edustaa Suomea Euroviisuissa

Sivuosanesittäjiä

Aamuhartaus 7.5.2019 teologian tohtori Anni Pesonen, Nurmijärvi
Tiistain aamuhartauksissa tarkastellaan Raamatun suuren kertomuksen sivuosan esittäjiä.
Teologian tohtori Anni Pesonen, Nurmijärvi
Virsi 525:5-6. Virsi alkaa sanoin "Suurempi kuin sydämeni". Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht.), Juhani Haapasalo (urut).

Aamuhartaus

07.05.2019

Anni Pesonen

Maria, Martan sisar

Luukas kertoo Jeesuksen vierailusta Martan ja Marian kodissa.
Nämä sisaret ovat aikansa köyhimpiin verrattuna hyvin pärjääviä ihmisiä, sillä heillä on talo, mihin kutsua vieraita. Rikkaita he eivät kuitenkaan ole, koska vieraiden aikana emäntä itse häärii kiireen tuskassa keittiössä. Mahdollisesti kysymyksessä on pieni maatila. On viljan, oliivien ja viinin viljelyä, on joku viikunapuu, vihannesmaa ja vähän kotieläimiä, ehkä pari orjaakin peltotöissä.
Tuossa kulttuurissa mentiin naimisiin, jos vain mitenkään kynnelle kyettiin. Normeihin kuului, että suku järjesti tytöt avioliittoon suunnilleen myöhäisessä teini-iässä. Tässä perheessä Martta toimii johtajana. Hän on kutsunut Jeesuksen taloonsa ja hän katsoo selvästi asiakseen ohjata Marian työtä. Siksi ajattelen, että tässä ollaan ehkä Martan talossa, ei yhteisessä lapsuudenkodissa. Martta voi olla isosisko, joka on mennyt naimisiin ja huolehtii nyt pikkusiskostaan. Koska Martan miehestä ei puhuta, voi olla, että Martta on jäänyt leskeksi. Lapsiakin voi pyöriä jaloissa. Leskeys on ollut kova isku myös arjessa ja taloudessa. Se on merkinnyt paljon kovempaa työtä, paljon köyhempää elämää ja epävarmempaa asemaa.
Maria on ehkä vielä teini-ikäinen. Hän elää sisarensa talossa ja jakaa köyhän maalaisnaisen työt. Ja niitähän riittää. Veden kantaminen voi viedä useita tuntejakin päivässä. Langan kehrääminen käsin ja vaatteiden valmistus on naisten työtä, samoin lasten hoitaminen, ja koko todella työläs ruuanlaitto aikana, jolloin aivan kaikki tehdään raaka-aineista asti: leivän leipominen alkaa ehkä siitä, että vilja jauhettiin käsikivillä. Köyhempien talojen naiset tekevät myös viljelyyn ja sadonkorjuuseen liittyviä töitä ulkona, varsinkin nuoret naiset. Niinpä voi kuvitella, ettei Mariakaan ole elämässään paljon istuskellut. Luultavasti hän ravaa Martan hoputtamana työstä toiseen aamuvarhaisesta iltamyöhään. Toki tietysti myös Martta raataa, ja siinä sivussa pitää Marian, mahdolliset orjat ja jonkun isomman lapsenkin työssä.
Mariaa ajatellessani näen epävarman nuoren tytön, laihan, työhön tottuneen ja usein väsyneen. Hyödyksi on oltava kun Martan talossa asuu ja Martan leipää syö. Uni jää vähiin varsinkin kiireisimpinä työkausina. Niin sanottua omaa aikaa ei ole. Edessä on samantapainen elämä kuin äidillä, tädeillä ja siskolla -- jossain vaiheessa avioliitto ja oma koti, paljon lapsia, lisää raskasta työtä. Lukea Maria ei osaa, sillä köyhiä maalaisnaisia ei kouluteta muuhun kuin kodin ja tilan töihin. Uskonto hallitsee elämää, mutta naisille se merkitsee lähinnä tietynrytmistä arkea ja työtä -- sapatinviettoa, vuotuisjuhlia ja tarkkoja tapoja ruokaan, kuukautisiin, syntymään ja kuolemaan liittyen. Hartauselämässä miehet ovat aina pääosassa. Naiset ovat sen mahdollistajia, taustajoukkoja. Kuuntelijoita he ovat silloin ja siinä määrin, kuin työt sallivat. 
Martta-emäntä on kuitenkin tavannut Jeesuksen ja vaikuttunut siinä määrin, että haluaa tämän vieraakseen. Tilaisuus on harvinainen. Suurin osa niistä naisista, jotka kiinnostuvat Jeesuksen sanomasta, ei todellakaan voi kuljeskella seuraamassa ja kuuntelemassa häntä pitkin vieraita kyliä. Mahdollisuuteen pitää tarttua, kun kiertävä julistaja vielä on omassa kylässä.
Mukana tulee myös Jeesuksen seuralaisia, eikä kysymyksessä ole välttämättä mikään lyhytaikainen kyläily. Ihmiset ovat tottuneet pitämään pitkän matkan vieraita päiviä ja viikkoja. Vieraiden syöttäminen hyvin on kunnia-asia talolle. Niinpä tarvitaan moninkertaisesti vettä, moninkertaisesti polttopuuta, moninkertaisesti työläämpää ruuanlaittoa, ehkä useiden päivien ajan. Emäntäväki toivoo varmaan tutustuvansa Jeesukseen, toivoo lämpimiä sananvaihtoja ja hyviä kohtaamisia vieraiden kanssa. Hinta on kuitenkin entistä tiukempi työtahti ja vähäisempi uni.
Ja niin tilanne on vähintään jännitteinen, kun Maria unohtuu liian pitkäksi aikaa kuuntelemaan Jeesusta. Voin kuvitella, että Martta käy moneen kertaan katsomassa merkitsevästi, sitten viittilöimässä ovensuussa, ehkä sähähtämässä korvaankin että nyt tulet jo. Ja varmaan syystä: ehkä vesi tai puut ovat taas lopussa, leipä samaan aikaan vahdittavana uunissa, ateria alkutekijöissään ja pienimmän vaippa vaihtamatta. Ehkä Maria käykin hoitamassa jonkin homman ja palaa taas kuuntelemaan. On pakko palata -- on ehkä Jeesuksen viimeinen päivä täällä, viimeinen tilaisuus kuunnella. Kuulla jostakin, mikä on tärkeämpää kuin mikään muu. Kuulla ehkä Jumalan valtakunnasta, kedon kukkien huolettomuudesta ja taivaan lintujen luottamuksesta. Ainutkertaisesta, ihmeellisestä mahdollisuudesta. Varmaan laiminlyödyt velvollisuudet rätisevät Marian mielessä, mutta silti on pakko jäädä, ja tuntuu oikeammaltakin jäädä. Minun on saatava kuulla tämä, tämän ainoan kerran.
Kysymys on pysähtymisen, kuuntelemisen ja keskittymisen oikeudesta. Myös osallistumisen ja osallisuuden oikeudesta, naiseudesta huolimatta. Ja oikeudesta sisäiseen maailmaan, Jumalan valtakuntaan.
"Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni? Sano hänelle, että hän auttaisi minua."
Mutta Herra vastasi: "Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Vain yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois."

Raamatun sivuhenkilöitä -sarja

Elinikäinen oppiminen

Osaamistaan kehittävä aikuinen ottaa vastuuta työurastaan

Kuka saa mokata?

Tokmanni aloitti käytettyjen tietokoneiden kaupan - "pienin muutoksin rakentuu vaikka järeä pelikone" (4.5.2019 19:45)

Horisontti Saako pappi mokata?
Pappeihin kohdistuu kontrollia monesta suunnasta. Jo pelkästään pappislupaus velvoittaa pappia toimimaan elinikäisesti esikuvana seurakunnalle, sekä virassa että vapaa-ajalla. Mitä odotuksia pappeihin kohdistuu? Saako pappi mokata? Entä mikä vie papin uskottavuuden? Keskustelemassa ovat kirkkoherra Kari Kanala, pappeihin kohdistuvia odotuksia tutkinut pastori Kaisa Yletyinen sekä Helsingin tuomiokapitulin entinen notaari Heikki Hämäläinen. Toimittajina Ilona Turtola ja Anna Patronen. 

Aaro Hellaakoski: Huomenna seestyvää
Maalari
Kokonaisen päivän elin
maisemaa,
janoavin silmin koskettelin
puuta, kukkulaa,
illansuussa vasta kuvan tehden:
koivunlehden.

Jumalainen valo
Leonardo da Vilhu. Erikoislaatuinen dokumentti erikoislaatuisesta kylätaiteilijasta ja arkipäivän luovuudesta. O: Jean Bitar T: Bitar Films Oy. (U)

Leonardo da Vincin kuolemasta 500 vuotta,

Mirri sairastui

R.I.P. Hynsky

KOM-teatterin Veriruusut (12)

Veriruusut on koskettava tarina ystävyydestä ja vastuunkannosta, mutta myös kahtia jakautuneesta kansasta, ihmiskohtaloista ja Suomen historian järkyttävimmästä ajasta nuorten naisten näkökulmasta vuonna 1918.

Linkit ja artikkelit Tehtaantytöstä kapinalliseksi – KOM-teatterin Veriruusut kertoo Valkeakosken naiskaartin lyhyen ja karun tarinan.

 

Veriruusut: Vaieta ei voi (S)

Mitä teatterin lavasteissa tapahtuu juuri ennen esitystä? Millaista on astella yleisön eteen? Miltä tuntuu kuolla joka ilta? KOM-Teatteri matkustaa Tampereelle mukanaan kimppu ruusuja ja Veriruusut-näytelmä. 

Työväenlaulukonsertti
Eisler (sov. Heikkilä): Yhteisrintama (Reijo Frank ja ork.).
Chydenius: Toverit, herätkää (Kaisa Korhonen, laulu, ja SKDL:n kuoro).
Chydenius (sov. Ojanen): Laulu tuottavista sijoituksista (Minja Koski, laulu, Lauri Maijala, laulu, ja Eero Ojanen, piano ja yhtye).
Karppinen: Laulu neljästä prosentista (Varaque).
Nordin: Raha (Reino Nordin, laulu ja yhtye).
Chydenius (sov. Ojanen): Riistäjän lait (KOM-teatteri).
Puebla: Y en eso llego Fidel (Viimein tuli Fidel) (Carlos Puebla, laulu, ja Los Tradicionales).
Kansanlaulu (Kuuba): Ay cubano (Arja Saijonmaa, laulu, ja ork./Jani Uhlenius).
Puebla (sov. Ahvenlahti): Che Guevara (Agit Prop ja Olli Ahvenlahti).
Puebla (sov. Avaruuslintu): Laulu uudelle Kuuballe (Avaruuslintu).
Koskimaa: TUL:n marssi (Uusi Kukka).
Rautee: Maastamuuttajan laulu (Neilikka-yhtye/Kaj Kuittinen).
Niiranen: Ihmisen puolella (Rauhatäti).
Lampela: Varasta pomolta (Steen1).
Arola: Vaalien alla (Jaakko Laitinen ja Väärä raha).
Perkoila: Säästön hinta (Mikko Perkoila, laulu, kitara ja yhtye).
Degeyter: Kansainvälinen työväen marssi (Ari Numminen, laulu, ja Hannu Kella, haitari).
Konsertin ovat toimittaneet filosofian maisterit Juha Hurme ja Miika Lauriala.