Viikon puheenaiheet
Viikon puheenaiheet, viikko 5
by Värtsi • 1.2.2016 • 11 Comments
Sana on vapaa.
Omat jutut pyörivät Riitan nimipäivän ympärillä. Mökkimatkalla hirvi könysi tielle, pysähtyi katselemaan ja niin piti autokin pysäyttää. Villisika pääsi hengestään syksyllä, kun ei suostunut väistämään. Sekin aiheutti omat yhteydenotot, kuka hakisi sian, paljonko auto sai kolhuja. Viimeiseksi jäi ihmisten niskaan kohdistuva "piiskansiimasivallus".
Näitä vahinkoja ei sattuisi koto-Suomessa. Täällä ei ollut koulutetulle nuorelle työtä eikä rahaa. Kuinka päättäjät olivat kehitelleet pätkätyöt 1990-luvun lopulla? Naapuri tarjosi ammattityötä ja työstä palkkaa elämiseen. Työsuhdeasunnot olivat parakkeja. Oli lähdettävä hankkimaan pesämuna oman asunnon ostoon. Käsikirjoitus etenee hyvään suuntaan.
Tämä on elämää ruotsalaismetsissä. Kuinka autokoulukin onnistui på svenska ja oma auto työ- ja mökkimatkoja varten. Parasta tällä viikolla on ollut kokeilla luistimia järven jäällä. Kouluaikoina se oli pakkopullaa samoin hiihtäminen, mutta nyt saa luistella mielin määrin.
Mummonmökki Juojärven rannalla ei ole selvinnyt joutuessaan sotatoimialueelle. Siitä on lähes 10 vuotta, kun tein asiointimatkan Tuusniemelle. Meitä alkuperäisiä vihtaniemeläisiä siellä ei kaivata. Kunnassa ikänsä viipyneet pitävät kiinni oikeudestaan kuulua parempaan kastiin. Vihtaniemen 1. ja viimeinen yo ei olisi saanut tulla vanhempiensa hoitajaksi. Hänelle varattiin paikka vammaisten toimintakeskuksen pesulassa.
Olisin tehnyt omaa työtäni omaishoitamisen lisäksi, mutta silloinen kunnanjohtaja/elinkeinoasiamies katsoi, ettei ollut elämisen mahdollisuutta syntymäkunnassa. Yrittäjän tuntipalkkakin 150mk oli hänen mielestään arvioitu yläkanttiin. Sosiaalisen hierojan statuksella en korottanut hintaa vuosittain. Siitä koituikin siunaus, kun sijoittajat ryhtyivät realisoimaan omistuksiani.
Isä lähetti kirjeen eläessään, kuinka hänen yrittämisensä tiettömän taipaleen takana oli valunut hukkaan. Sotakokemuksetkin hän muisti uhkana joutua sotaoikeuteen aivastuksen vuoksi rivissä. Lapsenlapsenlapsella on isoukin ajatusmalli kesätyötä hakiessaan kotikunnastaan. Näin pitkälle hänen ei tarvinnut mennä. Hän vain harjoitteli ääneen, miksi hän haluaisi kesätyön kotikulmilta. Hiljainen tieto siirtyy sukupolvelta toiselle, joskin sodan käyneet ja sodan aika syntyneet ovat saaneet puolustaa olemassaoloaan ja omistamistaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti