Aamun ajatus 20.2.2015
Saadaksesi sen mitä haluat,
lakkaa tekemästä sitä mikä ei toimi.
Viisarin värähdykset ovat palaamassa peruslukemille.
Muuton kynnyskysymys:
- Missä on eroottisen hautausmaan paikka?
- Kertun lähteen palauttaminen on kohdannut odottamattomia vaikeuksia.
Aamuhartaus la 14.02.2015
Jorma Pollari, lehtori, Pelastusarmeija
Saadaksesi sen mitä haluat,
lakkaa tekemästä sitä mikä ei toimi.
Viisarin värähdykset ovat palaamassa peruslukemille.
Muuton kynnyskysymys:
- Missä on eroottisen hautausmaan paikka?
- Kertun lähteen palauttaminen on kohdannut odottamattomia vaikeuksia.
Jorma Pollari, lehtori, Pelastusarmeija
Aamulla varhain
Meillä suomenkielisillä on tapana tähän vuorokauden aikaan sanoa
toisillemme ”hyvää huomenta”, vaikka monissa muissa kielissä tervehdys
kuuluu ”hyvää aamua”. Mistähän moinen ero johtuu? Mitä sana 'huomen'
oikein tarkoittaa? Kielitieteilijät selittävät, että sana 'huomen' on
samaa juurta kuin esimerkiksi sana 'haamu' eli se tarkoittaisi jotain
utuista ja hämärää. Toisin sanoen toivottaessani sinulle hyvää huomenta,
en toivo aamustasi pelkästään hyvää, vaan että kaikki usvat ja
hämmentävät hämärät, jotka mieltäsi painostavat, saisivat väistyä jo
näinä aamun tunteina, niin että tästä päivästä tulisi sisäisesti sinulle
kirkas ja usvaton.
Aamut ovat monella tapaa tärkeitä hetkiä vuorokaudesta. Aamuisella asenteellamme on valtava merkitys sille, millainen päivästä tulee. Monissa hengellisissä aamulauluissa meitä kannustetaan käyttämään aikaa siihen, että laskemme kaikkia niitä siunauksia, jotka ovat osa elämäämme jo aamuvarhaisesta. Luettelemisen pitäisi olla meille suomalaisille helppoa, sillä tutkijat ovat esittäneet, että vain kaksi prosenttia maailman ihmisistä elää kaikkein parhaimmissa olosuhteissa ja me suomalaiset kuulumme siihen joukkoon. Vaikka meillä on huolia ja murheitakin, niin enemmän täällä Pohjolan perukoilla on aihetta kiitokseen ja tyytyväisyyteen. Plussan puolella joka mittarilla mitattuna ollaan.
Myös Raamatussa aamulla tapahtuu monenlaista kiinnostavaa. Kuningas Daavidilla oli tapana viettää muutama hetki Jumalan edessä. Psalmissa 5 hän toteaa luottavaisesti: ”Herra, jo aamulla kuulet ääneni, aamun hetkellä tuon sinulle pyyntöni ja odotan vastaustasi”. Meillä on ihan sama mahdollisuus: saamme avata oman sydämemme Jumalalle, kertoa hänelle arimmatkin pyyntömme ja jäädä sitten odottamaan, miten Jumala päivän aikana toimii. Jumalan sylistä on parasta ja turvallisinta tarttua edessä olevaan uuteen päivään.
Raamatussa kerrotaan myös karmeista aamuista. Aabrahamilla on kokemusta niistä. Hänhän eli yli 5000 vuotta sitten mutta tämä yksi aamu hänen elämästään ei koskaan katoa ihmiskunnan muistista. Aabraham oli pitkän odotuksen jälkeen saanut vaimonsa Saaran kanssa pojan, Iisakin. Hän oli ehtinyt katsella jo muutaman vuoden ajan pojan varttumista, mutta sitten tuli tämä aamu, jolloin Jumala pyysi häntä uhraamaan Iisakin. En pysty kuvittelemaan, mitä ajatuksia tuon isän sydämessä liikkui silloin, kun hän kokosi polttopuita, sitoi oman lapsensa niiden päälle ja nosti veitsen... Nyt tiedämme, että tapahtumassa pitää kiinnittää huomio Aabrahamin asenteeseen, ei kauhistella hänen saamaansa käsittämättömän julmaa tehtävää. Sen toteuttaminenhan ei edes ollut Jumalan mielessä.
Pane merkille, miten Aabraham taivuttaa oman tahtonsa täysin Jumalan tahtoon ja asennoituu päiväänsä niin, että kaikkivaltias Jumala kyllä tietää, mikä minulle on parasta. Ehkä juuri tämä aukoton luottamus Jumalan viisauteen on syynä siihen, että vain Aabrahamia kutsutaan Raamatussa Jumalan ystäväksi! Luulen, että minä olisin vastaavassa tilanteessa valinnut kyllä oman tieni, paennut poikani kanssa jonnekin erämaahan ja huutanut siellä kurkku suorana, miten epäoikeudenmukaisesti Jumala minua kohtelee. Tai sitten olisin profeetta Joonan tavoin äkäisenä jäänyt maahan mököttämään enkä olisi halunnut tehdä mitään – pelkkää mykkää kapinaa koko päivä.
Nämä kaksi Raamatun miestä – Aabraham ja Daavid – antavat meille hyvän esimerkin siitä, miten tätä päivää kannattaa elää. Daavidin tavoin voimme kiinnostuneesti tarkkailla, mitä kaikkea Jumala Jumala tekee päivän aikana. Yksi on ainakin varmaa. Sen totesi aikoinaan profeetta Hooseakin: "Tulkaa, palatkaamme Herran luo! Hän on raadellut, mutta hän myös parantaa, hän on lyönyt, mutta hän myös sitoo haavat. Ottakaamme opiksemme, pyrkikäämme tuntemaan Herra! Hän tulee, se on varmaa kuin aamun koitto. Hän tulee kuin sade, kuin kevätsade, joka kastelee maan." Eli yhtä varmaa kuin auringonnousu on lupaus Jumalan läsnäolosta tämän päivän jokaiseen hetkeen. Se koski Aabrahamia, ja se koskee sinua ja minua.
En malta olla kertomatta vielä yhdestä Raamatun miehestä, jota suuresti ihailen. Kuulin hänestä ensimmäisen kerran jo pikkupoikana Pelastusarmeijan pyhäkoulussa. Hän on kuningas Salomo. Pyhäkoulutäti kertoi, että eräänä päivänä Jumala esitti Salomolle uskomattoman tarjouksen: ”Saat pyytää minulta mitä tahansa, niin minä annan sen sinulle!” Mikä tarjous! Minulla vilisi heti mielessäni lista kaikesta mahdollisesta, mitä olisin pyytänyt. Hämmästyin suuresti, kun täti sanoi, ettei Salomo pyytänyt uutta polkupyörää, ei kitaraakaan, ei hyviä koenumeroita eikä pitempiä kesälomia. Mitä ihmettä sitten? mietin pyhäkoulun penkillä istuen. Kun kuulin vastauksen, se yllätti minut niin että en koskaan ole sitä unohtanut: Salomo vastasi vain: ”Anna minulle viisas sydän.” Miten hieno yhteinen aamurukous se onkaan meille juuri nyt, kun avaamme sydämemme Jumalan edessä:
Hyvä taivaallinen Isämme, anna meille viisas sydän joka ymmärtää taipua sinun tahtoosi eikä etsi omaa tietään. Anna viisas sydän, joka tekee päivän aikana sellaisia valintoja, että illalla meillä jokaisella on levolle käydessä hyvä omantunto ja mielenrauha. Aamen.
Musiikkina: Pelastusarmeijan Uudesta laulukirjasta laulun nro 167 ensimmäinen säkeistö ”Sydäntäni suojele”. Esittää Kristoffer Streng.
Aamut ovat monella tapaa tärkeitä hetkiä vuorokaudesta. Aamuisella asenteellamme on valtava merkitys sille, millainen päivästä tulee. Monissa hengellisissä aamulauluissa meitä kannustetaan käyttämään aikaa siihen, että laskemme kaikkia niitä siunauksia, jotka ovat osa elämäämme jo aamuvarhaisesta. Luettelemisen pitäisi olla meille suomalaisille helppoa, sillä tutkijat ovat esittäneet, että vain kaksi prosenttia maailman ihmisistä elää kaikkein parhaimmissa olosuhteissa ja me suomalaiset kuulumme siihen joukkoon. Vaikka meillä on huolia ja murheitakin, niin enemmän täällä Pohjolan perukoilla on aihetta kiitokseen ja tyytyväisyyteen. Plussan puolella joka mittarilla mitattuna ollaan.
Myös Raamatussa aamulla tapahtuu monenlaista kiinnostavaa. Kuningas Daavidilla oli tapana viettää muutama hetki Jumalan edessä. Psalmissa 5 hän toteaa luottavaisesti: ”Herra, jo aamulla kuulet ääneni, aamun hetkellä tuon sinulle pyyntöni ja odotan vastaustasi”. Meillä on ihan sama mahdollisuus: saamme avata oman sydämemme Jumalalle, kertoa hänelle arimmatkin pyyntömme ja jäädä sitten odottamaan, miten Jumala päivän aikana toimii. Jumalan sylistä on parasta ja turvallisinta tarttua edessä olevaan uuteen päivään.
Raamatussa kerrotaan myös karmeista aamuista. Aabrahamilla on kokemusta niistä. Hänhän eli yli 5000 vuotta sitten mutta tämä yksi aamu hänen elämästään ei koskaan katoa ihmiskunnan muistista. Aabraham oli pitkän odotuksen jälkeen saanut vaimonsa Saaran kanssa pojan, Iisakin. Hän oli ehtinyt katsella jo muutaman vuoden ajan pojan varttumista, mutta sitten tuli tämä aamu, jolloin Jumala pyysi häntä uhraamaan Iisakin. En pysty kuvittelemaan, mitä ajatuksia tuon isän sydämessä liikkui silloin, kun hän kokosi polttopuita, sitoi oman lapsensa niiden päälle ja nosti veitsen... Nyt tiedämme, että tapahtumassa pitää kiinnittää huomio Aabrahamin asenteeseen, ei kauhistella hänen saamaansa käsittämättömän julmaa tehtävää. Sen toteuttaminenhan ei edes ollut Jumalan mielessä.
Pane merkille, miten Aabraham taivuttaa oman tahtonsa täysin Jumalan tahtoon ja asennoituu päiväänsä niin, että kaikkivaltias Jumala kyllä tietää, mikä minulle on parasta. Ehkä juuri tämä aukoton luottamus Jumalan viisauteen on syynä siihen, että vain Aabrahamia kutsutaan Raamatussa Jumalan ystäväksi! Luulen, että minä olisin vastaavassa tilanteessa valinnut kyllä oman tieni, paennut poikani kanssa jonnekin erämaahan ja huutanut siellä kurkku suorana, miten epäoikeudenmukaisesti Jumala minua kohtelee. Tai sitten olisin profeetta Joonan tavoin äkäisenä jäänyt maahan mököttämään enkä olisi halunnut tehdä mitään – pelkkää mykkää kapinaa koko päivä.
Nämä kaksi Raamatun miestä – Aabraham ja Daavid – antavat meille hyvän esimerkin siitä, miten tätä päivää kannattaa elää. Daavidin tavoin voimme kiinnostuneesti tarkkailla, mitä kaikkea Jumala Jumala tekee päivän aikana. Yksi on ainakin varmaa. Sen totesi aikoinaan profeetta Hooseakin: "Tulkaa, palatkaamme Herran luo! Hän on raadellut, mutta hän myös parantaa, hän on lyönyt, mutta hän myös sitoo haavat. Ottakaamme opiksemme, pyrkikäämme tuntemaan Herra! Hän tulee, se on varmaa kuin aamun koitto. Hän tulee kuin sade, kuin kevätsade, joka kastelee maan." Eli yhtä varmaa kuin auringonnousu on lupaus Jumalan läsnäolosta tämän päivän jokaiseen hetkeen. Se koski Aabrahamia, ja se koskee sinua ja minua.
En malta olla kertomatta vielä yhdestä Raamatun miehestä, jota suuresti ihailen. Kuulin hänestä ensimmäisen kerran jo pikkupoikana Pelastusarmeijan pyhäkoulussa. Hän on kuningas Salomo. Pyhäkoulutäti kertoi, että eräänä päivänä Jumala esitti Salomolle uskomattoman tarjouksen: ”Saat pyytää minulta mitä tahansa, niin minä annan sen sinulle!” Mikä tarjous! Minulla vilisi heti mielessäni lista kaikesta mahdollisesta, mitä olisin pyytänyt. Hämmästyin suuresti, kun täti sanoi, ettei Salomo pyytänyt uutta polkupyörää, ei kitaraakaan, ei hyviä koenumeroita eikä pitempiä kesälomia. Mitä ihmettä sitten? mietin pyhäkoulun penkillä istuen. Kun kuulin vastauksen, se yllätti minut niin että en koskaan ole sitä unohtanut: Salomo vastasi vain: ”Anna minulle viisas sydän.” Miten hieno yhteinen aamurukous se onkaan meille juuri nyt, kun avaamme sydämemme Jumalan edessä:
Hyvä taivaallinen Isämme, anna meille viisas sydän joka ymmärtää taipua sinun tahtoosi eikä etsi omaa tietään. Anna viisas sydän, joka tekee päivän aikana sellaisia valintoja, että illalla meillä jokaisella on levolle käydessä hyvä omantunto ja mielenrauha. Aamen.
Musiikkina: Pelastusarmeijan Uudesta laulukirjasta laulun nro 167 ensimmäinen säkeistö ”Sydäntäni suojele”. Esittää Kristoffer Streng.
Pastori Kari Kanala, Turku.
Hartauden musiikki: "Työmiehen siunaus", säv. ja san. Jouko Mäki-Lohiluoma, es. Jouko Mäki-Lohiluoma ja Teppo Nuorva.
Lopeta raataminen
NAUTI TYÖSTÄSI (opintomatkan opetus kiinalaiseen helvettiin)
Tarina kertoo miehestä, joka kuoltuaan huomasi päässeensä paikkaan, joka oli juuri niin lumoava kuin hän oli kuvitellutkin. ”Voit nauttia täällä mistä tahansa; herkullista ruokaa on riittävästi, juomaa ja viihdykettä löytyy kaikkiin tarpeisiin”, kertoi valkoisiin pukeutunut hahmo.
Mies heittäytyi syömään, juomaan ja nauttimaan sydämensä kyllyydestä. Vihdoinkin hän sai tehdä sitä, mitä eniten halusi. Muutaman vuoden kuluttua hän kuitenkin huomasi kyllästyneensä kaikkeen. Mies etsi käsiinsä valkopukuisen hahmon. ”Olen jo kokeillut kaikkea mahdollista, jota olen halunnut”, hän sanoi. ”Nyt haluaisin tehdä jotakin työtä, jotta tuntisin itseni hyödylliseksi.”
”Ikävä kyllä se ei onnistu”, hahmo vastasi. ”Se on ainoa asia, mitä et löydä täältä. Täällä ei ole työtä.” Mies suuttui silmittömästi. ”Mutta sehän on törkeää!” hän huudahti. ”Joudun siis viettämään ikuisuuden täällä pitkästymällä. Tuhat kertaa mieluummin olisin helvetissä!” Hahmo katseli miestä ja kysyi häneltä matalalla äänellä: ”Missä sinä sitten kuvittelet olevasi?
Lahden kansanopisto aloittaa yt-neuvottelut - hakee isoja säästöjä (19.2.2015 14:10)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti