Happy Birthday To You
70 V
Syntymäpäiviä ei vietetty minun lapsuudessa. Omat lapset saivat juhlansa kerrostalossa naapurien lasten kanssa. Ne olivatkin niin suuret tapahtumat, että kertakäyttöisiä lusikoita ja lautasia kakunsyöntiä varten piti varata tusinoittain. Omat 5-kymppiset eivät toteutuneet suunnitellulla tavalla. Sain paremmat ja isommat kaukana kotoa uusien ystävien seurassa. Se olikin uudelleen syntyminen suuressa lämminvesialtaassa.
Näin muuttuu perinteet meillä suomensukuisilla kansoilla naapurin marilaisten säilyttäessä omia tapojaan. Hyvä, Ville, lisää tapahtumia kaukana idässä.
Otan esimerkin Suuresta Juhlagaalasta kuninkaallisessa seurassa.
Placido Domingo kiittää:
- Olen madridilainen, sellainen on ollut Luojan tahto.
Näin me jokainen syntymäpäiväsankari voimme tunnustaa värimme. Se on ollut Luojan tahto.
Tallella on ikä eletty ensimmäisestä syntymäpäivästä viimeiseen.
V.A. Koskenniemen runo "Siell´on kauan kukkineet omenapuut"
Siell' on kauan jo kukkineet omenapuut,
siell' on siintävät seljät ja salmien suut,
siell´on vihreät metsät ja mäet,
siell' on vilposet illat ja varjokas koi,
siell' on lintujen laulu, mi lehdossa soi,
siell' on kaihoja kukkuvat käet.
Mun on mieleni nääntyä ikävään,
kun tiedän, kun tiedän ma kaiken tään
ja ma kaihoten kaipaan sinne
ja mun sieluni silmin ma nään sen näyn,
salot vihreät metsät, jos katuja käyn,
jos kuljen, kätkeyn minne.
Ja mun huoneeni käynyt on ahtahaks
ja sen ilma niin kumman painavaks
ja ma syömmessä toivon jo salaa:
tulis syksy ja metsät ne vihreät veis,
tulis talvi ja lumin ne peitteleis –
kai silloin mun rauhani palaa
Tallella on ikä eletty ensimmäisestä syntymäpäivästä viimeiseen.
Happy Birthday To You
90 V
Dinner for One - Full Color - German/English - Part 1
klassikkona kaikille 90 -vuotiaille
Dinner for One - Full Color - German/English - Part 2
tietää mitä on odotettavissa.
V.A. Koskenniemen runo "Siell´on kauan kukkineet omenapuut"
Siell' on kauan jo kukkineet omenapuut,
siell' on siintävät seljät ja salmien suut,
siell´on vihreät metsät ja mäet,
siell' on vilposet illat ja varjokas koi,
siell' on lintujen laulu, mi lehdossa soi,
siell' on kaihoja kukkuvat käet.
Mun on mieleni nääntyä ikävään,
kun tiedän, kun tiedän ma kaiken tään
ja ma kaihoten kaipaan sinne
ja mun sieluni silmin ma nään sen näyn,
salot vihreät metsät, jos katuja käyn,
jos kuljen, kätkeyn minne.
Ja mun huoneeni käynyt on ahtahaks
ja sen ilma niin kumman painavaks
ja ma syömmessä toivon jo salaa:
tulis syksy ja metsät ne vihreät veis,
tulis talvi ja lumin ne peitteleis –
kai silloin mun rauhani palaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti