maanantai 29. elokuuta 2016

Punaisen heinäkuun jälkeen elokuu 2016

75 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1941: Suomi valtasi takaisin Viipurin jatkosodassa.

Jatkosota käytiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 25. kesäkuuta 194119. syyskuuta 1944. Jatkosotaa käytiin Suomen rintamalla samaan aikaan kun Saksa toteutti operaatio Barbarossan nimellä tunnettua laajaa hyökkäystä Neuvostoliittoon. Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset Lapin rintamasta. Suomi ei ollut lain mukaan Saksan liittolainen, sillä mitään liittosopimusta ei ollut. Sen sijaan Suomi oli käytännössä Saksan liittolainen, sillä se antoi aluettaan Saksan käyttöön, alisti joukkojaan Saksalle ja sai aseapua Saksalta.
Sodan alussa eteläisellä rintamaosalla suomalaiset joukot valtasivat talvisodassa menetetyt alueet ja etenivät yli Syvärin ja Leningradin puolustuslinjojen tuntumaan. Joulukuussa 1941 hyökkäys pysäytettiin ja alkoi yli kolme vuotta kestänyt asemasotavaihe. Pohjoisilla rintamaosilla ei saatu katkaistua Muurmannin rataa eivätkä saksalaisjoukot päässeet etenemään Muurmanskiin. Neuvostoliiton suurhyökkäys keväällä 1944 mursi suomalaisten puolustuslinjat. Raskaiden torjuntataistelujen jälkeen aseet laskettiin 4-5. syyskuuta. Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944 ja se vahvistettiin Pariisin rauhassa 1947. Jatkosodan välirauhanehtoihin kuului muun muassa saksalaisten joukkojen pakottaminen pois Suomesta, mikä johti Lapin sotaan Saksaa vastaan.

Muistan joitakin yksittäistapauksia sota-ajasta ja sen jälkeen aikuisten kertomana. Historian tunneilla paukutettiin luupäähän vuosilukuja antiikin ajalta. Ainoa mieleen jäänyt muisto oli opintonsa keskeyttäneeltä äidinkielenopettajalta. Hän vapautti leivosen tutkimuskohteena kirjallisuudessa vapaaseen käyttöön. Kuinka voi opiskella sokerivedellä turvotetulla vatsalla.

Hyppään yli vuodet 5-kymppiseksi. Niissä ei ole kertomista tai paljonkin köyhyydestä.

Vanhemmat olivat sairastuneet ja edessä kysymys: missä heidät hoidetaan? ja kuka heidät hoitaa? Kunnalliskoti oli siirretty saaresta kirkonkylään. Armas totesi mielisairaalan kautta siirrosta.
- Mustonen yritti kaikista tehdä hurjia. Armas oli joutunut kunnalliskodille vammansa ja kodittomuutensa takia.

Otin lomaa ansiotyöstä ja hoidin halvaantunutta äitiä 2 kuukautta kotona. Samalla vanha isäkin sai syödä ateriansa kotona. Aika hujahti hetkessä, tili miinuksella 20 000 mummonmarkkaa. Loman lopulla isällä todettiin syöpä.
Pelkkä kotiintuleminen oli syy nostattaa turbulenssi kunnassa, jossa vanhojen ihmisten omaisuutta jokainen oli tavoittelemassa. Turbulenssillä oli rauhoittava vaikutus.
- Koskaan en tulisi vanhempieni hoitajaksi velaksi, joutuivathan molemmat laitoskierteeseen vuodeksi.

Kunnallispolitiikka oli solmussa ja on edelleen. Omaishoidon tulevaisuus -tutkimus on jatkoajalla. Omaishoitajat ikääntyvät, mutta jaksavat elämäntapansa mukaan. 

Ylen aamu-tv
ma 29.8.2016
 
6.42 Valtion rooli suuryrityksissä 6.51 Arki haltuun kesän jälkeen 7.19 Kurdien asema Syyrian sodassa 7.46 Tutkija särkee Gestapo-myyttejä 8.11 Luonto lähellä 8.17 Presidentti Kekkosen rakastettu 8.44 Jälkihiki 

Ei kommentteja: