Radioateljee esittää: Juhannus - akustinen kulta-aika
Ohjelma on tulossa kuunneltavaksi 24.6.2016 klo 22.05
Radioateljeen
Juhannusta tarjoaa kuulijoille perinteistä kesänautintoa runojen ja
musiikin kera. Ohjelmassa kuultavat runot ovat suomalaisen lyriikan
klassikkoja - tekijöinä Leino, Hellaakoski, Larin-Kyösti - mutta osaa
näistä runoista on radiossa harvemmin kuultu.
Ohjelman musiikki
sitä vastoin ei ole ikävää klassista, vaan kevyen musiikin nostalgiaa,
mikä läheisesti liittyy suomalaiseen juhannukseen. Ohjelmassa on myös
hieman tietoa juhannustaioista, jos joku kuuntelija olisi niitä jo
unohtanut.
Ohjelman on tehnyt Harri Huhtamäki, tekninen toteutus Pekka Lappi ja kertoja Tom Wentzel.
Eloranta Eeva-Johanna
- Minä avaan syömmeni selälleen
- ja annan päivän paistaa.
- Minä tahdon kylpeä joka veen
- ja joka marjan maistaa.
- Minun mielessäni on juhannus
- ja juhla ja mittumaari
- ja jos mä illoin itkenkin
- niin siellä on sateekaari.
Grahn-Laasonen
- Täst on kulta kulkenunna
- täst on mennyt mielitietty
- tästä armas astununna
- valkia vaeltanunna.
- Tässä on astunut aholla
- tuossa istunut kivellä
- kivi on paljon kirkkahampi
- paasi toista parempi
- kangas kahta kaunihimpi
- lehto viittä leppiämpi
- korpi kuutta kukkahampi
- koko metsä mieluisampi
- tuon on kultani kulusta
- armahani astunnasta.
Niinistö Ville
- Miten mieletön
- voi olla ihmissydän -
- että silloinkin
- kun olemme yhdessä
- on ikävä sinua!
Orpo Petteri
- Minne mun matkani johtaakaan
- kahta en unhoita milloinkaan
- riippakoivun valkean
- valkoruusupensahan
- muistan aina synnyinsaaren rannalla.
- Riipakoivun alla usein istuttiin
- tyttöseni kanssa kuuta katseltiin
- ja luotansa taas poistussain
- sain hältä valkoruusun rintahain.
- Minne mun matkani johtaakaan
- kahta en unhoita milloinkaan
- tyttöseni hymyä
- eronhetkenkyyneltä
- näitä kahta muistan aina lämmöllä.
- iloisena aina näin mä armahain
- hymyhuulin ain mua riensi vastahan
- vaan hyvästit kun jätettiin
- se hänen silmänsä sai kyyneliin.
Tanus Sari
- Oisi mulla vallan miekka,
- vallan miekka, vallan valta,
- vallan valkea hevonen
- ajaisin ma neitimaalle
- naisin sieltä neittä kolme
- yhen nuoren, toisen vanhan, kolmannen kasatun piian.
- Kasatulla työt tekisin
- vanhan neuvona pitäisin
- itse nuorta naurattaisin.
Grahn-Laasonen
- Halausta lintuseni,
- halausta kultaseni
- halausta nyt, minun oma armahani.
- Suuta, suuta lintuseni
- suuta, suuta kultaseni
- suuta, suuta nyt, minun oma armahani.
Kiljunen Anneli
- Heilani on kuin helluntai
- ja oraspellon kukka
- Sillä on silmät kuin sametista
- ja poski kuin nurmen nukka.
- Sillä on käynti ketterä
- kuin kotivirran juoksu
- sillä on nauru hilpeä
- kuin kesäheinän tuoksu.
- Kirkolla ja kyläntiellä kelpaa sitä näyttää
- Pertun päivän tienohissa 16 se täyttää.
- Ei oo rahaa kummallakaan
- mutta on nuori mieli
- joka korven komerossa on oma ovenpieli.
- Älä sinä kultani sitä sure jos köyhänä naida pitää
- köyhänkin pelto se kuokkien kasvaa
- ja köyhänkin jyvä itää.
Grahn-Laasonen
- Jazz-tyttö, jazzi-tyttö jazaa sinä vaan
- sen rytmin ain kaikkialla huomaa
- jazz-tyttö, jazzi-tyttö jazaa sinä vaan
- sen rytmiin voi huolet unhoittaa.
- "Turha on surra jos ei oo sulla heilaa
- pistä nokkas puuteriin ja otsatukkas peilaa
- jazz-tyttö, jazzi-tyttö jazaa sinä vaan
- humpankin jytke meidät vallattomaks saa." x2
Pekonen Aino-Kaisa
- Jos mun tuttuni tulisi
- ennen-nähtyni näkyisi
- sille kättä käppejäisin
- vaikk' ois käärme kämmenpäässä
- sille suuta suikkajaisin
- vaikk' ois suu suden veressä
- vielä kaulahan kapuisin
- vaikk' ois kalma kaulan päällä.
Grahn-Laasonen
- Onpa tietty tietyssäni
- Materikko mielessäni
- Mies pieni, punainen poski
- Valkia kiherätukka
- Puolahattu, saapasjalka
- Verkavästi, silkkihuivi
- Voi, kun mie mokoman saisin
- Joka päivä pään pesisin
- Joka ilta saunan saisin
- Ve'et, vastat laittelisin
- Veen virrasta vetäisin
- Vastat varvikkometsästä
- Puut kokoisin korpiloista
- Vaikka viien virstan päästä
- Voi, kun mie mokoman saisin
- Saisin sitten pienen pojan
- Käsi kehreä vetäisi
- Jalka lasta liekuttaisi.
Nylander Mikaela
- Tyttö nukkui aitassa
- oli aitan ovi lukossa
- Tuulia tuu.
- Ai'on luokse tylleröisen
- sinisilmä lylleröisen
- Tuulia tuu.
- (kertosäe)
Kesäyöll' ol' lemmentaika
- lupausten kulta-aika
- varo, ettei sydäntäsi vie
- tuo Tuulia, Tuulia tuu.
- Tyttö kuiskas oven takaa
- ovessa ei ole hakaa
- Tuulia tuu
- Lukko aivan rempallansa
- pihtipielet kallellansa
- Tuulia tuu.
- (kertosäe)
- Istuin sängyn laidalla
- oli tyttö mulla polvella
- Tuulia tuu.
- Kuulin käen kukahdukset
- meille tuli nukahdukset
- Tuulia tuu
- (kertosäe)
- Saapui sitten syksyn myrskyt
- satehet ja rannan tyrskyt
- Tuulia tuu
- mutta meillä oli kesä
- pienen pieni oma pesä
- Tuulia tuu
- (kertosäe)
- Kätkyt sitten ostettihin
- kapalotkin ommeltihin
- Tuulia tuu
- Tyttö sitten ristittihin
- Tuuliaksi pistettihin
- Tuulia tuu.
- Kesäyöll' on lemmentaika
- lupausten kulta-aika
- Tuulia sen sydämesi vei
- Pikku Tuulia, Tuulia tuu.
Grahn-Laasonen
- Sua vain yli kaiken mä rakastan
- Sinä taivaani päällä maan
- "Minä maiset murheeni unohdan
- sinisilmiis kun katsoa saan." kertosäe
- Ylin riemuni oot mitä toivoisin
- Sä kun istut mun vierrelläin
- Olet kaikkeni, aarteeni, kallehin
- Olet onneni unelmain.
- Oi sallithan että suutelen
- Sinisilmiäs armahain
- "Mä jos kauas sun luotasi joutunen
- Kuvas seuraa mun matkallain." kertosäe
Saarikko Annika
- Joku rakastaa koko maailmaa
- kuin riepumattoa kirjavaa
- Taas toisen rakkaus on valinnan tulos
- Yks' sisään ja muut kaikki ulos.
- Joku rakastaa silmää, kätöstä somaa
- Joku himoansa omaa
- Joku rakastaa kaikkensa uhraten
- Joku kaiken säkkinsä sulloen
- Ja useimpa lienee rakkaus
- kai näistäkin vielä sekoitus.
Rehula
- Minun pieni armaani!
- Luulen, että tällä kohdalla
- ovat lyhtypylväät sikin sokin
- Luulen, että katukivet kaikki
- ovat poissa säädetyltä paikaltaan.
- Ja talotkin, katsohan.
- On Herra vihassaan pannut kyljelleen.
- Olen sinun kanssasi ensimmäistä kertaa kahden.
- Minun pieni armaani.
- Ja ajatusteni tietä kulkee usvainen mies
- Joka näkyy kokonaan lävitse
- kuin lasimestarin ikkuna
- Näethän sinäkin sen miehen lävitse
- kuinka tyhmä hän on
- Näethän kuinka hän haluaisi sanoa sinulle
- että hän tahtoisi kuolla tähtesi.
- Ah, minun pieni armaani.
- Älä lyö naurusi nyrkeillä häntä vallan puhki katukiviin.
Niinistö Ville
- Kova on kun kannikan korvesta koppaa
- Hiki siinä souvissa paitahan toppaa.
- "Hiluvilu vei ja halitulihai
- se on sellainen jätkällä lauantai." kertosäe
-
- Ei jouda jätkällä solmio kaulaan
- Vaan se on heitetty kotimökin naulaan. kertosäe
- Sauna on jätkälle autuutta tuimaa
- vastojen läiske jo heikkoja huimaa. kertosäe
-
- Kuutamo kultaansa hangelle heittää
- Nukkuvan kämpän jo uupumus peittää. kertosäe
- "Pakkanen kairalla paukkaa ja ruskaa
- Kuorsaus täynnä on elämän tuskaa
- "Hiluvilu vei ja halituli hai
- se on sellainen jätkällä lauantai."
Grahn-Laasonen
- Kell' onni on, se onnen kätkeköön.
- kell' aarre on, se aarteen peittäköön,
- ja olkoon onnellinen onnestaan
- ja rikas riemustansa yksin vaan.
- Ei onni kärsi katseit' ihmisten.
- Kell' onni on, se käyköön korpehen
- ja eläköön hiljaa vaan,
- ja hiljaa iloitkohon onnestaan.
Lindtman
Juhannussaunan jälkeen kylpijä ottaa vihdan mukaansa ja kiipeää
alastonna saunan katolle, istuutuu täällä katonharjalle vihta kainalossa
selkä aurinkoon päin. Nyt pitäisi kylpijän nähdä tulevan puolisonsa
saapuvan tietä myöten.
Sipilä
Kun juoksee alasti saunasta tullen ruisvainion ojia niin yhdeksännessä ojassa morsian vastaan tulee.
Andersson Li
Tavallista oli että kuuntelu tapahtui tuossa 12 aikaan yöllä.
Kuuntelijan tuli olla aivan äänettömänä. Silloin saattoi helposti nähdä
sulhasensa astuvan ohi. Mutta ei ainostaan silmillänsä, vaan
korvillansakin saattoi havaita asioita, jotka tulevaisuutta ennustivat.
Jos katolla istuja kuuli soittoa, pääsi kuulija pian naimisiin. Jos taas
kuului lautojen läiskettä, tuli pian kuolema.
Rehula
Jos juhannus yönä menee kolmentienristeykseen alastomana ja alkaa lakaista, näkee tulevan miehensä haamun menevän ohi.
Mäntylä
Juhannusaattona pukivat tytöt parhaat vaatteet ylleen ja lähtivät
joelle. Joelle mentäessä heitettiin vaatekappale toisensa jälkeen tien
oheen ja joenpartaalla riisuttiin loput, jotta oltiin aivan alasti. Kun
vihdoin kasvot oli pesty joessa, odotettiin tulevan sulhasen ilmestyvän
joen toiselle rannalle.
(Nuoruudessa juhannustaikojen tekijät joutuivat suljetulle osastolle
loppuiäksi. Kunta otti kuitenkin 1990 -luvulla omaikäiseni asumaan
vanhustentaloon. Sinne oltiin minuakin sijoittamassa omaishoitajana. Nämä
ovat niitä rankkoja kokemuksia. Siksi olen muuttanut viettämään 15. juhannusta maan päälle Mäntsälään.)
Guzenina
- Mimmi on niin pulska likka, toista ei oo vertaa
- Mimmin kyökissä naapurissa kävin monta kertaa.
- Mimmi keitti korviketta ja se kahvilta maistui.
- Haastellessamme, leivinuunissa pullat mustiksi paistui.
-
- Kun loisti yli lahden kuutamo elokuun
- ja me istuimme kahden, unohdimme kaiken muun.
- Sitten mentiin Mimmin kanssa aamutuimaan uimaan
- Aa-aa, aa-aa, aa-aamutuimaan
- Mimmin muhkeet muotoviivat sai mun tunteeni soimaan
- Kahlatessamme kaislikossa puli-puli-pulikoimaan.
- Mimmi ui vain käsipohjaa, minä koiraa huiskin
- Mimmi kirkui, kun hänen päälleen vähän vettä ruiskin.
- Aurinko oli noussut lämmin jo oli niin
- kun sitten uimahousut lepikossa kuivattiin.
- Noita hetkiä muistellessa ihan päätäni huimaa
- Aa-aa, aa-aa, aa-aamutuimaan.
Berner Anne
Erinomaista lemmenjuomaa saa,
kun polttaa sammakon uunissa niin ettei kuule sen vinkunaa, kokoaa
luut, jauhaa hienoksi, syöttää tai juottaa henkilölle, jonka tahtoo
saada rakastumaan itseensä.
Alanko-Kahiluoto
Naisen saa suostumaan itseensä, jos ottaa
sukupuolielimistään karvoja ja pienentää ne hyvin hienoksi ja antaa
naiselle naiselle vehnäleivässä tai karamellissä.
Rehula
- Oletteko käyneet Ellin boksissa toisella linjalla
- ei puuteria ollut poskilla, oli varsi kuin liljalla
- ja hänen tummanpunaiset huulensa ne hurmasivat mun
- ja ne hurmaa huumaa ja juovuttaa ja tunteita kuohuttaa.
- Oli boksissa vieraita paljonkin mutta Elli oli ihanin
- hän tanssimaan oli parahin, oli joukosta lihavin
- ja hän kuiskasi heleällä äänellä tule tänne poika hoi
- voi kuule millä äänellä nuo viulut ja banjot soi.
- En muista sun oikeata nimeäs siksi kirjettä multa et saa
- en muista porrasta ovea enkä paljon muutakaan
- oi terve teille kaikille jotka boksissa riemuitsee
- minä menneitä aikoja haikailen ja Elliä muistelen. (Tarkistin 2/8 2011 ja ilmoitin osoitteen) Tein
keväällä muuttoilmoituksen päättömälle, nimettömälle tiekunnan
puheenjohtajalle muistaen hänen kysymyksensä "Missä sinä sitten asut?"
Sain kuulla, että hän on muuttanut pois taloyhtiöstä kesämökille ja
mööbelit on sijoitettu varastoon odottamaan uutta osoitetta. Enoni
totesi pitkällisen kädenväänön jälkeen, että asiat olisi pitänyt mennä
toisin. Nämä ovat niitä suvussa käytäviä kahinoita, vaikka enolla ja
pojalla ei ollut sama sukunimi. Se on kova paikka syntyä aviottomana
Kokkolan komean talon tyttärelle.
Essayah
- Tuli kaikkien äänien takaa
- yhä ihme ja ihme uus
- ja viimeisimpänä vakaa
- tuli hiljaisuus.
- Sen lävitse purosen voin
- vain aavistaa solinoin.
- Vesi viileä on, ja puu
- yli sen kuvastuu.
- Puro solisee lehvien alla
- vesi onnellinen
- vie kuplaa kannattamalla
- varovasti kuultoa sen
- sivu sammalen kasteisen,
- ali puun, yli maan,
- ohi kelloa kilkkavan haan.
- Olen onnellinen.
- Olen kupla muuta en.
- Olen tyhjä muuta en
- vaan kuvastajana
- olen, kuuntelijana,
- vain kupla pysyi kesti
- ja ylisti ikuisesti.
Grahn-Laasonen
- Hauki se makasi kaislikossa
- alla sinilaen
- hautuvan kuumassa kaislikossa
- päivää paistattaen.
- Päivä se porotti, laine se lipatti
- laiskana makasi hauki
- niin kuin vanha uponnut ruuhi
- toinen silmä vain auki.
- - Tuoll ois punaista ahvenen vatsaa
- särkeä salakanpoikaa
- mutta en viitsi evää kääntää.
- Ystävät hyvästi voikaa!
-
- -------- ei jatku
- (Ystäväkullat, rakastan teitä
- saatte jos huovata soutaa
- tänään tämän ihana illan tähden!
- Voi tätä päivää ja poutaa!
- Särjet ne katseli tyhmin silmin
- laiskana keinui hauki
- suloisen kuumassa ruohon rinnassa
- toinen silmä vain auki.)
Sarkomaa
- Piäni polku metsän halki viä
- alle korpikuusien.
- Mulle ollut on se onnen tie kesäöisten retkien.
- Siellä ennen ain virtasi kirkas,
- kuudan loisti ja pulputti niin
- lähde kaunis Tippalähde tuo, siinsi kaukaa virran vuo.
- Niinpä ennen entäs sitten nyt
- kaikkialla vaanitaan.
- Aikain mennen kaikk' on kääntynyt,
- suru päähän nousee vaan.
- Pakko jälleen on laitteita siirtää
- evakoitava kaikki on taas
- Korpimaata riittää vieläkin
- onni oottaa sielläkin.
- Pieni polku mettän halki vie
- aina kauemmas se käy.
- Mulla ollu onnea taas lie,
- esivaltaa tääll ei näy
- tässä istun mä kuutamon kanssa,
- oma kuutamo harvalla on.
- Korpikuusi kuiskii kynelöin
- mulle aamuin illoin öin.
Rehula
- Kuten huomaat, Lindblad, tänään jo lehmänkielot kukkivat
- ja pihlajat ja pihlajat,
- joten soita Lindblad, soita sävelet riemukkaat
- joten Lindblad anna tulla, ota oktaavia alempaa
- ala hilpeästi lurittaa, hei, harmo harmonikan
- vedä palkeita minkäs saat
-
- joten soita veisu iloinen, joten soita linnoissa kreivien
- kuten huomaat Lindblad tänään on tunnelmalliset häät.
- Joten Lindblad anna tulla, noin nyt ne tanssii linnoissaan
- ota bassoa metsän huminaan
- ota forte Lindblad piano
- on morsian kruunattu pää.
- Joten kukkivat lehmänkielot ja pihlajat, on juhannus
- joten traagillinen rakkaus on leimahtanut
- Lindblad sinun rintaasi polttavaan
- joten veisus loppuu Lindblad
- joten pane vierees soittopelis siis
- lyö sulku tyhjiis unalmiis
- nyt on murheellinen ehtoo
- mene pirttiis nukkumaan.
Henriksson på svenska
- Tämäkin kuten äskeinen laulu
- on laulu Lindbladin
- Hän menee järvelle kerran
- käy kokemassa merran
- Saa hauen ja kaksikin
- ja kävelen niitusta rantaan
- hän haukia vitsassa kantaa
- oi aamua sunnuntain!
- Oi aamua! Lindblad kulkee
- Miten kaislikko tuoksuukaan!
- Hän astuu kiven ääreen
- ja uppoo puolisääreen
- ja jatkaa vaellustaan
- ja saapas litkuu ja lotkuu
- ja Lindbladin lanne notkuu-
- oi aamua sunnuntain!
- Oi aamua pellon luona
- on pehko tuomien-
- oi haju huumaavainen
- oi kauneus kaikki mainen
- on kauneus kaikki mainen
- on yllä pehkon sen!
- Nyt Lindblad tertun taittaa
- ja rinnan koreaks laittaa-
- oi aamua sunnuntain.
- Oi aamua Lindbladin terttu
- on aivan suloinen.
- Ei kertoa voi kieli
- miten hyvä on Lindbladin mieli!
- Hän kulkee laulaen
- yli pehmeän ruohomaton.
- Oi onni kuvamaton!
- Oi aamua sunnuntain.
Rehula
- Muistatko vielä illan, oi, tyttö armas kun sinut näin.
- Muistatko kauniin virran ja pienen sillan, oi, ystäväin.
- Sillalla sä seisoit veteen katsellen,
- venhe pitkin virtaa kulki hiljalleen.
- Sulle tyttö armas silloin lauloin näin.
- Oi, Alaskan sä tyttö tumma,
- kuin Pohjan yö sun silmäs hurmaa.
- Vaikk' minne maailmassa kuljenkaan
- sua muistan mä vaan.
- "Oi, Alaskan sä tyttö tumma,
- kuin Pohjan yö sun silmäs hurmaa.
- Sä olet neito kauniin, kylmän Pohjolan
- sua kaipaan vain." x2
Mäntylä
- Veri vetää, järki on vastainen mutt myönnyn käyköön niin
- Minä hommaan jostakin sormuksen ja menennään naimisiin
- Me ostamme osakehuoneuston, ne on halpoja nykyisin
- Näät etelän puoleen akkuna on, näet pienen alkovin
- Ei hätiä mitiä kunhan vain minut kyyhkyksi kesytät
- Me arkeen auomme sunnuntain joss' on ilot hempeät
- Runovärssyjä pannussa paistellaan ja kahviksi keitetään
- Ja me laakerinlehtiä paiskataan joka rokkaan kitkerään
- Minä olen Eerikka-kuningas sinä Kaarinani mun, kun tahdot käyköön niin
- Oi kotinen kananen kultainen minä halailen sun polvias ja syliis unohdun
- Hoi, pappi mustatakkinen, me mennään naimisiin.
Henriksson
- Silmät tummat niin kuin syksyinen yö
- koskaan rauhaa mulle ei suo
-
- Vaikka kuljen ääriin maailmojen
- näen aina silmäs nuo.
- "Ne täynnä kyyneleitä katsoo syyttäen
- ma niitä koskaan unhoittaa voi en.
- Silmät tummat niin kuin syksyinen yö
- aina seuraa sielussain." x2
Mäntylä
- Minä metsän polkuja kuljen
- kesäillalla aatteissain
- ja riemusta rintani paisuu
- ja ma laulelen, laulelen vaan.
- (Pieni polku mettän halki vie)
- Tuolla metsässä vaaran alla
- oli outoa äskettäin
- niin vienoa ihmeelistä
- all' lehvien vehreäin!
- (lähde kaunis, Tippalähde tuo)
- Minä miekkonen sen vain tiedän
- minä vain sekä muuan muu
- ja lehden lempivä kerttu
- ja tuoksuva tuomipuu
- (niin ol' ennen, entä sitten nyt?)
Ihalainen
- Kaiu, kaiu, lauluni
- kaiu korkealle
- aamu koittaa aalto käy jo
- rannan raidan alle.
- Nuku nuori sydämein
- nuku nuorta unta
- katso kuinka havajaa
- koko luomakunta.
- Lennä, lennä lempeni
- lennä poikki vuorten
- ei ne estä vuoretkaan
- lempimistä nuorten.
Rehula
- Iitin Tiltu, se nätti likka, pani pani poikia hyppäämään.
"Silmillänsä kun sirkutteli, niin rupeshan ne sällit tykkäämään." x2
- Sepänsälli se opin oli käynyt Saimaan kanavalla vaan, ja
- "siell' oli tyttöjen sydämiä totutellut takomaan." x2
-
- Sälli se söi sen silakan ja leivän ja tiun, tiun, tiun kananmunia.
- "ja Tiltu se silloin aitassansa näki rakkauden unia." x2
- Sälli se antoi Tiltullensa rakkauden kukkaset.
- "Tiltu se antoi sällilensä koirankarvarukkaset." x2
- Iitin Tiltu se kosken sillalla pureskeli putken juuria,
- "kun ei tullut poikia ei pieniä eikä suuria." x2
- Iitin Tiltu se nätti likka, pani pani poikia hyppäämään.
- "Silmillänsä kun sirkutteli, niin rupeshan ne sällit tykkäämään." x2
Arhinmäki
- Lapissa kaikki kukkii nopeasti,
- maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin.
- Tuot' olen aatellut ma useasti,
- kun katson kansan tämän vaiheisiin.
-
- Miksi meillä kaikki kaunis tahtoo kuolta
- ja suuri surkastua alhaiseen?
- Miksi meillä niin on monta mielipuolta?
- Miksi vähän käyttäjiä kanteleen?
Rehula
- Puusepät sangen tärkeät on yhteiskunnassa
- ei yksin maailmassa
- vaan myöskin taivaassa
- ei mitään voida aikaansaada ilman heitä
- sen tahdon tässä todistella ilman leikkiä.
- Jos elää kuolla aijotoaan
- puuseppää silloin tarvitaan
- jos katsees minne kääntänet
- puusepän töitä aina näet.
-
- Puusepän rouva voipi olla onnellinen
- vapaana huolistaan
- nauttia onnestaan.
- Häll' lastuja ja roskia on aina kotonaan
- ei kahvipuita tarvis mennä kaukaa hakemaan
- vaan rouva jos ei lasta saa
- surrur se puusta sorvataan.
- Ei se itke eikä telmikään
- eikä tahraa papan pöksyjä.
- Kun sallimus sun kutsuupi
- pois täältä päältä maan.
- sinä vaivut kuolemaan
- matkustat manalaan.
- Äl' luule että kelpaat sinne arkikamppeissa
- leveissä sarkahousuissa
- ja karvalakissa
- Puuseppää silloin tarvitaan
- matkalee miestä laittamaan.
- Laudoista takki päälle vaan
- näin sitten kelpaat manalaan.
Sipilä
- Laula lintunen lehvältäs
- mulle laulusi lempein
- hienoin, herkin ja hellimpäs
- helkaheileistä hempein!
- Miksi murheinen? Laulu on
- lapsi taivahan auringon
- niin kuin valkea varjoton
- yö on Pohjolan mailla.
- ------
- (Helkä, haaveeni, haudastas
- vielä virtesi ankein
- että kukkisi kummullain
- virpi viitani sankein!
- Miksi murheinen? Mulle syys
- on sun leikkisi lemmettyys
- kun sa kutsut mun syleilyys -
- kuolen laineiden lailla.) ei kuulu joukkoon.
Biaudet
Kesäillan valssi
Rehula
Romanssi
Kalmari
Romanssi
Toivakka
Radioateljee esittää ja minä kuuntelen kirjoittaen.
Mikko Antero 17. kesäkuuta kello 8:36 · Rami Aaltonen jakoi tämän kuvan Twitterissä, ajatuksenaan, että neuvolakortti kävisi hyvin vielä aikuisillekin. Itse asiassa mitään ei tarvitsisi muuttaa.
