tiistai 31. tammikuuta 2017

Herra,olet luvannut

Hartaita säveliä: Herra, olet luvannut
Doane: Nyt kiittäkää Jumalaa (Braxen-kuoro/Harry Westerlund ja Matti Pesonen, urut).
Brahms: Kolme hengellistä laulua (Euroopan kamarikuoro/Nicol Matt).
Piiparinen: Herra, olet luvannut (Jorma Hynninen, baritoni, ja Gustav Djupsjöbacka, piano).
Tuntematon (sov. Siukonen): Kaanaanmaa (Radion Sinfoniakuoro/Ilkka Kuusisto ja Pertti Eerola, urut).
 

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Liitetyt kädet

Aamun ajatus
Elämääsi eivät ensisijaisesti määrää
ulkoiset edellytykset ja olosuhteet,
vaan ajatukset, jotka pyörivät mielessäsi. -N.V. Peale 


Eurooppalainen keksintöpalkinto 2016
Jakso 1 

gluteeni, keliakia
Sarjassa tutustutaan henkilöihin, jotka ovat tehneet merkittäviä läpimurtoja tieteen saralla.

Prisma: Parannus Alzheimerin tautiin
Vuosien epäonnistumisten jälkeen parannuskeinon löytäminen Alzheimerin tautiin on viimeinkin ottanut vallankumouksellisen edistysaskeleen. Millä keinoilla tätä tuhoisaa sairautta vastaan taistellaan?
 



Aamuhartaus
18.01.2017  

Kari Pekka Kinnunen

PYHÄT MUISTOT


Aamuhartaus  

11.01.2017
Kari Pekka Kinnunen

NUORI ÄITINI

Katselen ristittyjä käsiäni ja alan muistella
Pitkäperjantai melkein 70-vuotta sitten vaikutti ratkaisevasti kolmen ihmisen elämään. Äidilleni se oli päivä, josta Raamattu sanoo, että ”kivulla sinä olet synnyttävä lapsesi”. Hänestä tuli tuona perjantaina äiti, minun nuori äitini. Tänä päivänä on aika harvinaista synnyttää noin nuorena.  Kiitollinen olen, että sain syntyä, vaikka en varmaan ollutkaan isäni ja äitini toivomuslistalla.  Kutsun nykyään meitä tällaisia Jumalan yllätyslahjoiksi. Kiitos elämän lahjasta.
Äitini oli syntyessäni vasta 17-vuotias, ja  kasvanut sodan varjossa. Kymmenvuotiaasta rippikouluikään olivat Helsingin  ilmahälytykset ja sota hänen todellisuuttaan.   Hän nukkui kertomansa mukaan usein monot jalassa. Näin siksi, että pääsisi ilmahälytyksen tullessa nopeasti pommisuojaan. Rintamilla olleiden miesten sotatraumoista puhutaan. Mutta kyllä sodan aiheuttama turvattomuus vaikutti naisiinkin syvästi, myös äitiini. En siis ollenkaan ihmettele, että hänellä oli monen tuon ajan aikuistuvan nuoren tavoin suuri tarve löytää turvapaikka toisen läheisyydestä. Minä kuulunkin suurimpaan, vuonna 1947 syntyneeseen ikäluokkaan, tuohon sylinnälkäisten synnyttämään.
Tuon samanlaisen sodan pelon ja läheisyyden tarpeen koin itsessänikin (hyppään nyt siis ajassa eteenpäin), kun neljäntoista ikäisenä istuin raitiotievaunussa matkalla Helsingissä Vallilasta keskustaan. Tuona päivänä, lokakuun viimeisenä 1961,  oli uutisissa kerrottu Neuvostoliiton räjäyttäneen kaikkien aikojen suurimman atomipommin, sen jopa 100 megatonnin vahvuiseksi kerrotun. Radiossa kerrottiin ydinlaskeuman uhasta. Siinä raitiotievaunussa muistan Hakaniemen torin paikkeilla salaa rukoilleeni, että saisin elää ainakin niin kauan, että löytäisin ihmisen, jota voisin  rakastaa ja joka rakastaisi minua.  Maailmanhistorian dramaattisissa ja pelottavissa vaiheissa nuorena ihmisenä  uneksuin sylistä ja onnesta, minä niin kuin  äitini vuosia aikaisemmin.
Minulla oli siis nuoret vanhemmat. Äitini  oli 17-vuotias avioituessaan ja isänikin vasta vähän  yli kaksikymppinen. Ei ollut tuolloin asuntopulan aikana varattomalla pariskunnalla mahdollisuutta yhteiseen kotiin. Helsingissä Aleksis Kivenkadulla on vieläkin puutalo, jossa äidin kanssa vartuin  elämäni ensimmäiset kuukaudet  isovanhempieni pienessä yksiössä.
Raamatun  lause, jossa Jeesus sanoo ”menevänsä valmistamaan  meille asuinsijan” tuli arjessamme todeksi. Isäni halusi, että voisimme asua yhdessä. Sitä varten hän matkusti maaseudulle ja rakensi sinne meille lapsuutensa kotitalon kylmälle vintille oman kodin. Siellä sitten kolmihenkinen perheemme  sai asua vaatimattomissa oloissa, mutta kuitenkin yhdessä vajaat neljä vuotta. Minun muistikuvissani meillä oli silloin kaikki hyvin: Minulla oli isä ja äiti, meillä oli jokapäiväinen leipä, vaikka kapea se varmaan oli, ja oli oman kodin lämpö.  Sota-ajan läheisyyttä en tuolloin tajunnut. Muistan siitä vain, että sain pienenä leikkiä säännöstelyajan ostokorteilla. Noita vuosia ajatellessani tajuan, miten onni ei riipu ulkonaisesta vauraudesta tai tavarapaljoudesta.  Jeesuksen lupaus ”elämästä  ja yltäkylläisyydestä” oli minulle kaiken puutteenkin keskellä todellisuutta. Toivon, että en unohtaisi tätä nykyajan runsauden keskellä..
Nuorelta äidiltäni sain jo alle nelivuotiaana kaksi  merkittävää lahjaa.  Hän oli ollut ennen syntymääni Helsingissä Otavalla juoksutyttönä. Siellä hän oli nähnyt kuuluisia kirjailijoita, esimerkiksi Taata Sillanpään. Lukuharrastus ja rakkaus kirjoihin oli syttynyt ja juurtunut häneen. Niinpä hän luki minulle päivittäin lasten kirjoja, niin että opin monet niiden värssyistä ulkoa. (Hän saattoi kertoa vieraille, että ”tämä meidän poikapa se osaa lukea!” Sen hän osoitti avaamalla Pikku-Marjan eläinkirjasta jonkun aukeaman. Heti kuvan nähtyäni minä ns. ”luin”, eli toistin kuvasivun värssyn ulkoa,  kuin pyssynsuusta.) Hetket äidin ja kirjojen kanssa, ne olivat ”pyhiä hetkiä”. Se mikä oli silloin aikoinaan itselleni tärkeää, kirjojen lukemista, sen olen  halunnut jakaa eteenkinpäin, omille lapsillemme.
Mutta vielä pyhempi on kaikkein varhaisin muistoni.
On ilta ja olen jo pinnasängyssäni. Katselen pinnojen lävitse äidin askareita ja odotan. Sitten hän tulee sänkyni luokse ja lukee iltarukouksen. Minäkin opin sanomaan: ”Aamen”. Sen sanottuani minä aina haukottelen. Se on merkkinä siitä, että nyt on kaikki hyvin!  Minun on turvallista nukahtaa.
Mistä lienee nuori äitini sen tavan oppinut, ehkä omilta vanhemmiltaan. Mitään erityistä uskonnollista perinnettä ei vanhemmillani ollut. Mutta niin kuin tavallisista suomalaisista  siihen aikaan sanottiin: Rippikoulunsa he olivat käyneet ja rokotettuja! Iltarukous minulle siis luettiin monen vuoden ajan. Opin lapsena itsekin laittamaan kädet ristiin ja sanomaan äitini kanssa yhteen ääneen: ”Levolle laske Luojani”. Ilman niitä pinnasängyn hetkiä tuskin olisin osannut lapsilleni iltaisin rukousta lukea.
Muistelen lapsuuttani ja äitini välittämiä pyhiä hetkiä  nyt tavallista enemmän. Hän nimittäin kuoli vajaat kolme kuukautta sitten 87-vuoden iässä. Minä laitoin ristin hänen kaulaansa arkkuun. Kiitin häntä saamastani elämän lahjasta, hetkistä sylissä ja lapsena oppimastani iltarukouksesta. Siinä arkun luona huokasin äitiäni ajatellen tuon rukouksen lopun: ”Taivaaseen ota tykösi”.
Katselen ristittyjä käsiäni ja rukoilen
Hyvä Jumala, kiitos äideistä, isistä,  jokaisesta aikuisesta, joka rukouksin ja sylissä pitäen siunaa lapsia, omiaan tai muiden. Armias Jumala, ole  lasten ja meidän aikuistenkin suojana tänä päivänä. Aamen.
Näiden muistojen tähden valitsin tänä aamuna  virreksi 467 (4).

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Vapaa sävel

Sävel on vapaa: Uuden musiikin Sävel on vapaa
Uusi vuosi alkaa aistit avoinna! Selätä ennakkoluulosi ja antaudu uudelle musiikille lauantai-illan suorassa puhelintoivekonsertissa. Mikä teos koskettaa, mikä kiihdyttää, mikä on mahdollisesti tulevaisuuden klassikko?
Kokemuksia ja elämyksiä kuuntelijoiden kanssa jakavat Suomen säveltäjien puheenjohtaja Antti Auvinen ja toimittaja Ainomaija Pennanen. Ohjelman suunnittelusta vastaa Timo Asikainen.
Uuden musiikin sävel on vapaa YLE Radio 1:ssä la 21.1.2017 klo 19.03 - 22.00.

Riston Valinta: Risto ostaa putkiradion Kiukaisilta
Georges Bizet: Nadirin romanssi oopp. Helmenkalastajat
Johannes Brahms: Unkarilainen tanssi nro 5
Teo Mackeben: Warum
Richard Addinsell: Varsova-konsertto
O. Laitanen: Rantakoivun alla
Kansansävelmä: Karjalan kunnailla
Charles Dumont: Je ne regrette rien
Tihon Hrennikov: Moskovan valot
Giuseppe Verdi: Heprealaisten orjien kuoro oopp. Nabucco

Arkisto: Possakantekoa 50 vuotta sitten
Millaista oli torpparin päivätyön, eli possakan, tekeminen ja millaista elämä oli torpparina vuosisadan alussa? Muistelijana arkisto-ohjelmassa pohjoissavolainen Kalle Väisänen. Haastattelu on vuodelta 1969, toimittajana on Unto Eskelinen. 

Arto Nyberg su 22.1.2017
Suorassa lähetyksessä haastateltavina rouva Tellervo Koivisto, Aki Kaurismäen uuden elokuvan pääosan näyttelevä Sherwan Haji ja säveltäjä Magnus Lindberg. 

torstai 19. tammikuuta 2017

Kansallisruoka

Kansallisruoka | ELO-säätiö

Miksi ruisleipä?

Se on terveellistä.
”90-luvulla suomalainen pitkäaikainen ruistutkimus ja rukiin terveysvaikutukset nousivat maailmanmaineeseen. Koko mylly- ja leipomoteollisuus teki sen eteen ansiokasta yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa.”
Ruis on kotimainen raaka-aine.
”Parhaimmillaan ja yksinkertaisimmillaan ruisleivässäni raaka-aineina ovat vain vesi, juuri, ruisjauho ja suola.”
Sillä on pitkät juuret historiassamme.
”Suhteeni ruisleipään on elävä ja monista kerrostumista koostuva.”
Se elää ja uudistuu koko ajan.
”Itselleni siinä kiehtovinta on leipäjuuri ja sen ainutlaatuisuus koko maailman ruoka kentässä.”
Kansallisruoka -äänestys on osa Suomi100 -juhlavuoden ohjelmaa.

Olen surullinen, kun ruisleipä ei kuulu enää syötävän hyviin leipiin. Ihmiset muuttuvat sataan vuoteen sairastumalla allergioihin. Viimeisin on keliakia löydös, ettei kotiminen vilja kuulu syötävän hyviin, vaan aiheutta tulehdustilan suolistossa. Olen ottanut sen vakavasti noudattamalla gluteinitonta ruokavaliota. 

Sairaalassa jäin maitolasin ja mehukeiton varaan, kun keittiöllä ei ollut mitään gluteinitonta. 

Reformaation juhlavuosi ja Suomi 100-juhlavuosi

Hartaudet: Aamuhartaus 18.1.2017 rovasti Kari-Pekka Kinnunen, Tuusula

 
Reformaation juhlavuoden ja Suomi100-juhlavuoden ensimmäisen hartauden pitää piispa Jari Jolkkonen, Kuopio.
Virsi 546:1-4. Virsi alkaa sanoin: "Jeesus ,ilo sydämeni", Lilli Paasikivi (mezzosopraano), Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog (urut) 

perjantai 6. tammikuuta 2017

Kolmen kuninkaan päivä

Radio 1:n erikoislähetykset: Kauneimmat joululaulut vielä kerran
Maasalo (sov. Hyytinen): Joulun kellot Jorma Hynninen ja Helsinki Brass Quartet).
Collan (sov. Hjelt): Sylvian joululaulu (Karita Mattila, sopraano, ja Turun filharmoninen ork./Pertti Pekkanen)
Kansansäv. (sov. Linkola): Heinillä härkien kaukalon (YL/Matti Hyökki).
Gruber: Jouluyö, juhlayö (Espoon musiikkiopiston Uni- ja Sekamelskakuorot/Sanna Valvanne sekä RSO/Atso Almila).
Sibelius: En etsi valtaa, loistoa (Tom Krause, baritoni, ja Pentti Savolainen, urut).
Sibelius: On hanget korkeat, nietokset (Lilli Paasikivi ja Ilmo Ranta).
Turunen (sov. I. Kuusisto): Me käymme joulun viettohon (Laulupuu-kuoro ja Sinfonia Lahti/Osmo

Kauneimmat joululaulut vielä kerran.
YLE Radio 1 09.05 - 09.55 2014
Adam: O helga natt (Jussi Björling ja Tukholman kuninkaallisen oopperan ork./Nils Grevillius). Gruber: Stille Nacht, heilige Nacht (Anne Sofie von Otter ja soitinyhtye). Kansansäv.: Heinillä härkien kaukalon (YL/Matti Hyökki). Kansansäv.: Oi sä riemuisa (Karita Mattila, Kalevi Kiviniemi ja Markku Krohnt). Kansansäv.: Süsser die Glocken nie klingen (Peter Schreier sekä Leipzigin Tuomas-kuoro ja Dresdenin valtionork./Hans-Joachim Rotzsch). Nordqvist: Jul, jul, strålande jul (Orphei Drängar/Cecilia Rydinger-Alin). Kaski: Mökit nukkuu lumiset (Tapiolan kuoro/Kari Ala-Pöllänen). Ranta: Taas kaikki kauniit muistot (Jorma Hynninen ja Ilkka Paananen). Maasalo: Joulun kellot (RKK/Timo Nuoranne sekä Ville Urponen). Sibelius: En etsi valtaa, loistoa (Lilli Paasikivi ja Jyväskylä Sinfonia/Ulf Söderblom). Sibelius: On hanget korkeat, nietokset (Kim Borg ja Arne Bertelsen). Tuntematon: Tuo armon valkokyyhky (Oulun Madetojan lukion kuoro/Markku Jounela). P.J. Hannikainen: Tuikkikaa, oi joulun tähtöset (Soile Isokoski ja Finlandia Sinfonietta/Ilkka Kuusisto). Tuntematon: Maa on niin kaunis (Lumen Valo).
 
Muusikko Jukka Kuoppamäki
Suomalaisena Ruotsissa 

Mitkä musiikkikappaleet ovat olleet Jukka Kuoppamäelle erityisen merkittäviä ja miten hän näkee uransa ja elämänsä Suomen rajojen ulkopuolella?
Toimittaja Soili Huokuna haastatteli Kuoppamäkeä Södertäljessä Ruotsissa joulukuun alussa Sveriges Radion ohjelmaan. Haastattelu lähetetään Radio 1:ssä osana sarjaa Suomalaisena Ruotsissa - vaikka Jukka Kuoppamäki onkin toki elänyt ulkosuomalaisena etenkin Saksassa.
Ohjelmassa kuullaan tarinoita elämänvalinnoista ja siitä, miten mm. hittisävellykset Sininen ja valkoinen sekä Satulinna ovat syntyneet.
 

Jakso 2: Vanhempainrakkaus

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Kirkon rooli lukutaidon opettamisessa



"Kirkko opetti kansan lukemaan" – Lutherin teesit vaikuttavat arkeemme edelleen (1.1.2017 11:30)

 Uudenvuoden konsertti Wienistä 1.1.2017 
Wienin filharmonikkojen perinteisellä uudenvuoden konsertilla on nyt historiansa nuorin kapellimestari, venezuelalainen maestro Gustavo Dudamel (s. 1981). Väliajalla nähdään upeaa tanssia. Selostus: Antero Karttunen.

Radio 1:n erikoislähetykset: Tiernapojat
Ohjelma on tulossa kuunneltavaksi 24.12.2016 klo 19.20

Tiernapojat on kuunneltavissa Yle Areenasta täältä.
Perinteinen suomalainen nuorukaisten jouluperinne Tiernapojat Ylen omalta äännitteeltä joulukuulta vuodelta 1968.
Esittäjinä Oulun Tiernapojat: Pekka Holma (Herodes), Risto Koivisto (Murjaanien kuningas), Ilkka Marttila (Nihti) ja Antti Timonen (Mänkki).

Pariisi juhlii 2016 | TV | Areena | yle.fi
Konserttispektaakkeli upean pyroshow´n kera Eiffel-tornin juurelta 14.7.2016. Mukana mm. Patricia Petibon, Béatrice Uria-Monzon, Juan Diego Flórez, Jean-Yves Thibaudet ja Julian Rachlin. Orkesterin johto: Daniele Gatti. 

Illallinen yhdelle
TV1 lauantaina 31.12.2016 klo 14.40 - 15.00
Yle Areenassa 14 päivää
Kreivitär Sophie järjestää illalliset 90. syntymäpäivänsä kunniaksi ja pyytää hovimestariaan palvelemaan vieraiksi kutsuttuja ystäviään samoin kuin viime vuonnakin. Kreivittären roolia näyttelee May Warden ja hovimestaria Freddie Frinton
. Ohjaajana on Heinz Dunkhase.