tiistai 12. huhtikuuta 2016

Yksityinen Kirjakerho

Monta vuotta olen tehnyt kesämatkoja Amerikasta Suomeen ja syksyn tullen palannut takaisin. Ilahduin Kirjakerhon kokoontumisajasta radiossa. Tuo on kuunneltava. Jos en ehdi ajallaan, on se kuunneltavissa toistaiseksi areenassa.
Fb:n sivut täyttyvät mainoksista. Hyvin harvoin enää saan lukea kavereiden minua kiinnostavia päivityksiä. Nyt sekin on nähty ohimenevänä ilmiönä. Mitään uutta ei ole auringon alla.

Aamun ajatus
Vain harvalla on rohkeutta
esiintyä niin hyvänä
kuin todellisuudessa on. –A.W. Hare

Suomi-tekoa etsitään kansan keskuudesta. Perinnetekona tarjosin omaa ehdotusta Joululehteen. Palautteeksi sain päätoimittajan tylyn vastauksen.
- Parempiakin kirjoituksia jäi julkaisematta.
Odotan suvusta nousseita kirjailijoita perhoset vatsassa, mitä elämäkerta sisältää sellaista, mitä kirjeistä en olisi lukenut. Alku ainakin lähti isän kuoltua lasten luettelosta, jossa omat elämänvaiheet oli turhan seikkaperäisesti selvitetty. Kirkkoherranvirastossa oli kesäapulainen, jolla ei ollut pätevyyttä täyttää tietoja kuolleen isän lapsista.

Lehden päätoimittaja avustaa kirjailijaa hankkimalla juuri tuon virkatodistuksen ja ilmoittaa siitä minulle. Annan palautteen; Jos tietoni julkaistaan kirjassa ilman lupaa, on minulla kysymykset valmiina valokuvilla todistettuna.  
Aamun ajatus toteuutu harvojen rohkeutena esiintyä niin pahana kuin todellisuudessa haluaa olla.

- Kyllä minäkin osaan olla ilkeä, jos...
Keskeytän hänen sanomisensa.
- Te kaksi vahvaa naista olette joutuneet riitoihin. Olen kuullut kummankin osuuden enkä halua kuulla enempää. Seurasi hiljaisuus ja vielä pidempi tauko tulla käymään synnyinseudulleen.    

Ei kommentteja: