torstai 25. kesäkuuta 2015

4000 kävijää kirjaa nettihotellin laskuri

1941: Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Suomea ilman sodanjulistusta. Jatkosota alkoi.

En ollut vielä syntynyt, kun Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Suomea. Jos pommin kohde olisi ollut äitini, olisi saatu kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Isäni kutsuttiin sotaan tykinruoaksi. Hän palasi kuitenkin elävänä rintamalta sodan kauhut silmissään. Talolliset olivat voittajia tässäkin sodassa. Sen totesin yhden Öllin isän asenteessa, että olisin hänen piikansa vanhempieni rengin ja piikalikan avioliiton  seurauksena. Tukin hänen suuren suunsa rokottamalla työstäni rahalla.
- Jos vanhempani olivat isännättömässä talossasi renkinä ja piikana, minä en ole sinun piikasi. Minulla on työ ja työllä on hintansa. 

Se ei ollut senpituinen, vaan jatkoa seurasi. Hän kiirehti lupaamaan isälleni kuoltua havuseppeleen haudalle.
- Ehtiihän tuon sittenkin, totesi isäni liikuttuneena.
- Pitäisikö minun se vielä pyytää valkoiselta veteraanijärjestöltä?
En pyytänyt enkä ilmoittanut isän kuolemasta.
- Jospa hän ei ole kuollut, totesi hautausurakoitsija, kun tänne ei ole mitään ilmoitettu. Näin pienessä kunnassa oli jokainen urautunut omaan uomaansa. Nyt on normien purkamisen aika, sillä lainlaatijat ovat vetäneet köydet kireälle, ihan solmuun asti.

17 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1998: Microsoftin Windows 98 julkaistiin.

Pommien tilalle on tullut virtuaalinen sodankäynti. Digitalisoitumisen on ollut tarkoitus parantaa yhteyksi globaalisti. Kuuma linja on tästä esimakua, jos ydinaseet laukaistaan, on valmius vastata hyökkäykseen. Terroristit suorittivat uskomattoman hyökkäyksen WTC -torneihin. Oliko se tilattu operaatio vai näyte sodankäynnin muuttumisesta maalla, merellä ja ilmassa. 

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Kirkon teoriat

Tänään 30.6.2015 eduskunta jää kesälomalle. Tiedän heidän keskustelleen kyselytunnilla kaksi kertaa sen jälkeen kun eivät olleet näkyvissä Ylen verkossa. Olisi säästänyt aikaani parempaa tekemistä varten kuin Eduskunnan kyselytunti to 25.6.2015 roolittamiseen radioateljeen menneeseen juhannukseen. Tänään työkalurivi hävisi eikä suostu näkymään palauttamisesta huolimatta. Siksi jaankin puheenvuorot  uusiksi, olihan keskustelu puuduttavaa puolesta ja vastaan sananvaihtoa.

17.06.2015
Eduskunnan täysistunto ei näy Ylen verkossa

Eduskunta istuntosalissa Sibelius-Akatemian tiloissa Helsingissä 2. kesäkuuta. 
Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Pääministerin ilmoitus normien purkamisesta

Eduskunta keskustelee hallituksen suunnitelmasta normien purkamisesta. Mitä sääntelyä Juha Sipilän hallitus pitää turhana, kustannusrasitteena tai muusta syystä poistettavana. Suora lähetys.

382 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1633: Roomalaiskatolinen kirkko määräsi Galileo Galilein kieltämään heliosentrisen teorian, jonka mukaan Maa kiertää Aurinkoa.

Yritän löytää yhtäläisyyksiä 15 vuotta katsomastani näköalasta. Kaksi valkoista tornia ilmestyi kuin tyhjästä WTC:n sortumisen jälkeen. 

Tunisian Sussessa tapahtuu terroriteko. Saudien rakentamat rantahotellit menettivät turistinsa WTC:n iskujen jälkeen. Kaikkia länsimaisia pidettiin epäilyttävinä turisteina ja heihin suhtauduttiin syyllistävästi "sinäkin amerikkalainen". Kävin lomalla Monastirissa. Siellä nuori arabipoika esitteli minut kuuluvasti.
- Äitini Amerikasta ja saattoi minut naisten pöytään.
- Onpa rohkea nainen, supisivat pöytäseuralaiset.
- Suomesta, korjasin esittelyä. Sitten olinkin Venäjältä.

Näiden eduskunnan kyselytuntien antiin liitän Grahn-Laasosen takaaman laadukkaan varhaiskasvatuksen 2 -vuotiaalle tyttärelleen. Minua loukkaa takaukset, onhan meitä sotalapsia, jotka eivät ole saaneet muuta varhaiskasvatusta kuin kotikasvatuksena. Kansakoulua pidettiin maalaistalojen kamareissa ja tuvissa. Oppikouluun oli lähdettävä liian nuorena vieraalle paikkakunnalle.

Nyt on vanhusten heitteillejätöstä kyse. Omaishoitajatkaan eivät pysty kaikkia puutteita korjaamaan.  Liian suuret erot johtuvat julkisesta ja yksityisestä terveydenhoidosta. Kuka maksaa ja mistä maksaa. Ostopalveluna röntgenkuvat maksavat 150 € erikoislääkärin lähetteellä. Terveyskeskuksessa varaat ensiksi lääkäriajan saadaksesi lähetteen erikoislääkärille kolmen kuukauden jonottamisen jälkeen. Leikkauksen toteutuminen julkisen kautta vie aikaa 1kk+3kk+6kk. Se on ainoa ilo, jos kuolenkin ennen leikkausta. Silloin säästyy rahat, aika ja paikka elossa olevalle.

Siksi on saman tekevää, ovatko kyselytunnit nähtävissä vai näkymättömissä. Niiden seuraaminen on hukkaan heitettyä aikaa.

perjantai 19. kesäkuuta 2015

Hallitukselle kulta-aikaa 2015

Radioateljee esittää:
HALLITUKSEN AKUSTINEN KULTA-AIKA JUHANNUKSENA 2015

52 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1963: ”Kuuma linja” otettiin käyttöön Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välillä.

Käyttämäni "Kuuma linja" on vaiennut lopullisesti. Kuuntele eduskunnan kyselytuntia uuden hallituksen saaman tilaisuuden juhannusmuistiona 11.6.2015.

Lohela - Rinne
  • Minä avaan syömmeni selälleen 
  • ja annan päivän paistaa.
  • Minä tahdon kylpeä joka veen
  • ja joka marjan maistaa.
  • Minun mielessäni on juhannus 
  • ja juhla ja mittumaari
  • ja jos mä illoin itkenkin 
  • niin siellä on sateekaari.
Lindman- Soini
  • Täst on kulta kulkenunna
  • täst on mennyt mielitietty
  • tästä armas astununna
  • valkia vaeltanunna.
  • Tässä on astunut aholla
  • tuossa istunut kivellä
  • kivi on paljon kirkkahampi
  • paasi toista parempi
  • kangas kahta kaunihimpi
  • lehto viittä leppiämpi
  • korpi kuutta kukkahampi
  • koko metsä mieluisampi
  • tuon on kultani kulusta
  • armahani astunnasta.
Soini - Rinne
  • Miten mieletön
  • voi olla ihmissydän - 
  • että silloinkin
  • kun olemme yhdessä
  • on ikävä sinua! 
Lindman - Soini
  • Minne mun matkani johtaakaan
  • kahta en unhoita milloinkaan
  • riippakoivun valkean
  • valkoruusupensahan
  • muistan aina synnyinsaaren rannalla.
  • Riipakoivun alla usein istuttiin
  • tyttöseni kanssa kuuta katseltiin
  • ja luotansa taas poistussain
  • sain hältä valkoruusun rintahain.

  • Minne mun matkani johtaakaan
  • kahta en unhoita milloinkaan
  • tyttöseni hymyä
  • eronhetkenkyyneltä
  • näitä kahta muistan aina lämmöllä.
  • iloisena aina näin mä armahain
  • iloisena ain hän mua riensi vastahan
  • vaan hyvästit kun jätettiin
  • se hänen silmänsä sai kyyneliin.
 Soini - Urpilainen
  • Oisi mulla vallan miekka,
  • vallan miekka, vallan valta,
  • vallan valkea hevonen
  • ajaisin ma neitimaalle
  • naisin sieltä neittä kolme
  • yhen nuoren, toisen vanhan, kolmannen kasatun piian.
  • Kasatulla työt tekisin
  • vanhan neuvona pitäisin
  • itse nuorta naurattaisin.
Salonen - Soini
  • Halausta lintuseni,
  • halausta kultaseni
  • halausta nyt, minun oma armahani.
  • Suuta, suuta lintuseni
  • suuta, suuta kultaseni
  • suuta, suuta nyt, minun oma armahani. 
Grahn-Laasonen - Ala-Nissilä
  • Heilani on kuin helluntai
  • ja oraspellon kukka
  • Sillä on silmät kuin sametista
  • ja poski kuin nurmen nukka.
  • Sillä on käynti ketterä
  • kuin kotivirran juoksu
  • sillä on nauru hilpeä
  • kuin kesäheinän tuoksu.
  • Kirkolla ja kyläntiellä kelpaa sitä näyttää
  • Pertun päivän tienohissa 16 se täyttää.
  • Ei oo rahaa kummallakaan
  • mutta on nuori mieli
  • joka korven komerossa on oma ovenpieli.
  • Älä sinä kultani sitä sure jos köyhänä naida pitää
  • köyhänkin pelto se kuokkien kasvaa
  • ja köyhänkin jyvä itää. 
Niinistö - Soini
  • Jazz-tyttö, jazzi-tyttö jazaa sinä vaan
  • sen rytmin ain kaikkialla huomaa
  • jazz-tyttö, jazzi-tyttö jazaa sinä vaan
  • sen rytmiin voi huolet unhoittaa.

  • "Turha on surra jos ei oo sulla heilaa
  • pistä nokkas puuteriin ja otsatukkas peilaa
  • jazz-tyttö, jazzi-tyttö jazaa sinä vaan
  • humpankin jytke meidät vallattomaks saa." x2
Grahn-Laasonen - Haavisto
  • Jos mun tuttuni tulisi
  • ennen-nähtyni näkyisi
  • sille kättä käppejäisin
  • vaikk' ois käärme kämmenpäässä
  • sille suuta suikkajaisin
  • vaikk' ois suu suden veressä
  • vielä kaulahan kapuisin
  • vaikk' ois kalma kaulan päällä.
Pekonen
  • Onpa tietty tietyssäni
  • Materikko mielessäni
  • Mies pieni, punainen poski
  • Valkia kiherätukka
  • Puolahattu, saapasjalka
  • Verkavästi, silkkihuivi
  • Voi, kun mie mokoman saisin
  • Joka päivä pään pesisin
  • Joka ilta saunan saisin
  • Ve'et, vastat laittelisin
  • Veen virrasta vetäisin
  • Vastat varvikkometsästä
  • Puut kokoisin korpiloista
  • Vaikka viien virstan päästä
  • Voi, kun mie mokoman saisin
  • Saisin sitten pienen pojan
  • Käsi kehreä vetäisi
  • Jalka lasta liekuttaisi.
Grahn-Laasonen
  • Tyttö nukkui aitassa
  • oli aitan ovi lukossa
  • Tuulia tuu.
  • Ai'on luokse tylleröisen
  • sinisilmä lylleröisen
  • Tuulia tuu.
  • (kertosäe)
    Kesäyöll' ol' lemmentaika
  • lupausten kulta-aika
  • varo, ettei sydäntäsi vie
  • tuo Tuulia, Tuulia tuu.

  • Tyttö kuiskas oven takaa
  • ovessa ei ole hakaa
  • Tuulia tuu
  • Lukko aivan rempallansa
  • pihtipielet kallellansa
  • Tuulia tuu.
  • (kertosäe)

  • Istuin sängyn laidalla
  • oli tyttö mulla polvella
  • Tuulia tuu.
  • Kuulin käen kukahdukset
  • meille tuli nukahdukset
  • Tuulia tuu
  • (kertosäe)

  • Saapui sitten syksyn myrskyt
  • satehet ja rannan tyrskyt
  • Tuulia tuu
  • mutta meillä oli kesä
  • pienen pieni oma pesä
  • Tuulia tuu
  • (kertosäe)

  • Kätkyt sitten ostettihin
  • kapalotkin ommeltihin
  • Tuulia tuu
  • Tyttö sitten ristittihin
  • Tuuliaksi pistettihin
  • Tuulia tuu.
  • Kesäyöll' on lemmentaika
  • lupausten kulta-aika
  • Tuulia sen sydämesi vei
  • Pikku Tuulia, Tuulia tuu. 
Jaskari
  • Sua vain yli kaiken mä rakastan
  • Sinä taivaani päällä maan
  • "Minä maiset murheeni unohdan
  • sinisilmiis kun katsoa saan." kertosäe

  • Ylin riemuni oot mitä toivoisin
  • Sä kun istut mun vierrelläin
  • Olet kaikkeni, aarteeni, kallehin
  • Olet onneni unelmain.

  • Oi sallithan että suutelen
  • Sinisilmiäs armahain
  • "Mä jos kauas sun luotasi joutunen
  • Kuvas seuraa mun matkallain." kertosäe
Soini
  • Joku rakastaa koko maailmaa
  • kuin riepumattoa kirjavaa
  • Taas toisen rakkaus on valinnan tulos
  • Yks' sisään ja muut kaikki ulos.

  • Joku rakastaa silmää, kätöstä somaa
  • Joku himoansa omaa
  • Joku rakastaa kaikkensa uhraten
  • Joku kaiken säkkinsä sulloen

  • Ja useimpa lienee rakkaus
  • kai näistäkin vielä sekoitus. 
Haglund
  • Minun pieni armaani!
  • Luulen, että tällä kohdalla
  • ovat lyhtypylväät sikin sokin
  • Luulen, että katukivet kaikki
  • ovat poissa säädetyltä paikaltaan.
  • Ja talotkin, katsohan.
  • On Herra vihassaan pannut kyljelleen.
  • Olen sinun kanssasi ensimmäistä kertaa kahden.
  • Minun pieni armaani.
  • Ja ajatusteni tietä kulkee usvainen mies
  • Joka näkyy kokonaan lävitse
  • kuin lasimestarin ikkuna
  • Näethän sinäkin sen miehen lävitse
  • kuinka tyhmä hän on
  • Näethän kuinka hän haluaisi sanoa sinulle
  • että hän tahtoisi kuolla tähtesi.
  • Ah, minun pieni armaani.
  • Älä lyö naurusi nyrkeillä häntä vallan puhki katukiviin.
Soini
  • Kova on kun kannikan korvesta koppaa
  • Hiki siinä souvissa paitahan toppaa.
  • "Hilivilu vei ja halitulihai
  • se on sellainen jätkällä lauantai." kertosäe
  •  
  • Ei jouda jätkällä solmio kaulaan
  • Vaan se on heitetty kotimökin naulaan. kertosäe

  • Sauna on jätkälle autuutta tuimaa
  • vastojen läiske jo heikkoja huimaa. kertosäe
  •  
  • Kuutamo kultaansa hangelle heittää
  • Nukkuvan kämpän jo uupumus peittää. kertosäe

  • "Pakkanen kairalla paukkaa ja ruskaa
  • Kuorsaus täynnä on elämän tuskaa
  • "Hiluvilu vei ja halituli hai
  • se on sellainen jätkällä lauantai."
Grahn-Laasonen
  • Kell' onni on, se onnen kätkeköön.
  • kell' aarre on, se aarteen peittäköön,
  • ja olkoon onnellinen onnestaan
  • ja rikas riemustansa yksin vaan.

  • Ei onni kärsi katseit' ihmisten.
  • Kell' onni on, se käyköön korpehen
  • ja eläköön hiljaa vaan,
  • ja hiljaa iloitkohon onnestaan.
Puumala
Juhannussaunan jälkeen kylpijä ottaa vihdan mukaansa ja kiipeää alastonna saunan katolle, istuutuu täällä katonharjalle vihta kainalossa selkä aurinkoon päin. Nyt pitäisi kylpijän nähdä tulevan puolisonsa saapuvan tietä myöten. 

Grahn-Laasonen
Kun juoksee alasti saunasta tullen ruisvainion ojia niin yhdeksännessä ojassa morsian vastaan tulee. 
 
Lindman
Tavallista oli että kuuntelu tapahtui tuossa 12 aikaan yöllä. Kuuntelijan tuli olla aivan äänettömänä. Silloin saattoi helposti nähdä sulhasensa astuvan ohi. Mutta ei ainostaan silmillänsä, vaan korvillansakin saattoi havaita asioita, jotka tulevaisuutta ennustivat. Jos katolla istuja kuuli soittoa, pääsi kuulija pian naimisiin. Jos taas kuului lautojen läiskettä, tuli pian kuolema.

Soini
Jos juhannus yönä menee kolmentienristeykseen alastomana ja alkaa lakaista, näkee tulevan miehensä haamun menevän ohi.

Alanko-Kahiluoto
Juhannusaattona pukivat tytöt parhaat vaatteet ylleen ja lähtivät joelle. Joelle mentäessä heitettiin vaatekappale toisensa jälkeen tien oheen ja joenpartaalla riisuttiin loput, jotta oltiin aivan alasti. Kun vihdoin kasvot oli pesty joessa, odotettiin tulevan sulhasen ilmestyvän joen toiselle rannalle.

(Nuoruudessa juhannustaikojen tekijät joutuivat suljetulle osastolle loppuiäksi. Kunta otti kuitenkin 1990 -luvulla omaikäiseni asumaan vanhustentaloon. Sinne oltiin minuakin sijoittamassa omaishoitajana. Nämä ovat niitä rankkoja kokemuksia. Siksi olen muuttanut viettämään 15. juhannusta maan päälle Mäntsälään.)
Rehula
  • Mimmi on niin pulska likka, toista ei oo vertaa
  • Mimmin kyökissä naapurissa kävin monta kertaa.
  • Mimmi keitti korviketta ja se kahvilta maistui.
  • Haastellessamme, leivinuunissa pullat mustiksi paistui.
  • Kun loisti yli lahden kuutamo elokuun
  • ja me istuimme kahden, unohdimme kaiken muun.
  • Sitten mentiin Mimmin kanssa aamutuimaan uimaan
  • Aa-aa, aa-aa, aa-aamutuimaan

  • Mimmin muhkeet muotoviivat sai mun tunteeni soimaan
  • Kahlatessamme kaislikossa puli-puli-pulikoimaan.
  • Mimmi ui vain käsipohjaa, minä koiraa huiskin
  • Mimmi kirkui, kun hänen päälleen vähän vettä ruiskin.

  • Aurinko oli noussut lämmin jo oli niin
  • kun sitten uimahousut lepikossa kuivattiin.
  • Noita hetkiä muistellessa ihan päätäni huimaa
  • Aa-aa, aa-aa, aa-aamutuimaan.
Alanko-Kahiluoto
Erinomaista lemmenjuomaa saa, kun polttaa sammakon uunissa niin ettei kuule sen vinkunaa, kokoaa luut, jauhaa hienoksi, syöttää tai juottaa henkilölle, jonka tahtoo saada rakastumaan itseensä.

Rehula
Naisen saa suostumaan itseensä, jos ottaa sukupuolielimistään karvoja ja pienentää ne hyvin hienoksi ja antaa naiselle naiselle vehnäleivässä tai karamellissä.

Myllykoski
  • Oletteko käyneet Ellin boksissa toisella linjalla
  • ei puuteria ollut poskilla, oli varsi kuin liljalla
  • ja hänen tummanpunaiset huulensa ne hurmasivat mun
  • ja ne hurmaa huumaa ja juovuttaa ja tunteita kuohuttaa.

  • Oli boksissa vieraita paljonkin mutta Elli oli ihanin
  • hän tanssimaan oli parahin, oli joukosta lihavin
  • ja hän kuiskasi heleällä äänellä tule tänne poika hoi
  • voi kuule millä äänellä nuo viulut ja banjot soi.

  • En muista sun oikeata nimeäs siksi kirjettä multa et saa
  • en muista porrasta ovea enkä paljon muutakaan
  • oi terve teille kaikille jotka boksissa riemuitsee
  • minä menneitä aikoja haikailen ja Elliä muistelen. (Tarkistin 2/8 2011 ja ilmoitin osoitteen) Tein keväällä muuttoilmoituksen päättömälle, nimettömälle tiekunnan puheenjohtajalle muistaen hänen kysymyksensä "Missä sinä sitten asut?" Sain kuulla, että hän on muuttanut pois taloyhtiöstä kesämökille ja mööbelit on sijoitettu varastoon odottamaan uutta osoitetta. Enoni totesi pitkällisen kädenväänön jälkeen, että asiat olisi pitänyt mennä toisin. Nämä ovat niitä suvussa käytäviä kahinoita, vaikka enolla ja pojalla ei ollut sama sukunimi. Se on kova paikka syntyä aviottomana Kokkolan komean talon tyttärelle.
Rehula
  • Tuli kaikkien äänien takaa
  • yhä ihme ja ihme uus
  • ja viimeisimpänä vakaa
  • tuli hiljaisuus.
  • Sen lävitse purosen voin
  • vain aavistaa solinoin.
  • Vesi viileä on, ja puu
  • yli sen kuvastuu.
  • Puro solisee lehvien alla
  • vesi onnellinen
  • vie kuplaa kannattamalla
  • varovasti kuultoa sen
  • sivu sammalen kasteisen,
  • ali puun, yli maan,
  • ohi kelloa kilkkavan haan.
  • Olen onnellinen.
  • Olen kupla muuta en.
  • Olen tyhjä muuta en
  • vaan kuvastajana
  • olen, kuuntelijana,
  • vain kupla pysyi kesti
  • ja ylisti ikuisesti.
Essayah
  • Hauki se makasi kaislikossa
  • alla sinilaen
  • hautuvan kuumassa kaislikossa
  • päivää paistattaen.
  • Päivä se porotti, laine se lipatti
  • laiskana makasi hauki
  • niin kuin vanha uponnut ruuhi
  • toinen silmä vain auki.
  • - Tuoll ois punaista ahvenen vatsaa
  • särkeä salakanpoikaa
  • mutta en viitsi evää kääntää.
  • Ystävät hyvästi voikaa!
  •  
  • --------  ei jatku
  • (Ystäväkullat, rakastan teitä
  • saatte jos huovata soutaa
  • tänään tämän ihana illan tähden!
  • Voi tätä päivää ja poutaa!
  • Särjet ne katseli tyhmin silmin
  • laiskana keinui hauki
  • suloisen kuumassa ruohon rinnassa
  • toinen silmä vain auki.)
Rehula
  • Piäni polku metsän halki viä
  • alle korpikuusien.
  • Mulle ollut on se onnen tie kesäöisten retkien.
  • Siellä ennen ain virtasi kirkas,
  • kuudan loisti ja pulputti niin
  • lähde kaunis Tippalähde tuo, siinsi kaukaa virran vuo.

  • Niinpä ennen entäs sitten nyt
  • kaikkialla vaanitaan.
  • Aikain mennen kaikk' on kääntynyt,
  • suru päähän nousee vaan.
  • Pakko jälleen on laitteita siirtää
  • evakoitava kaikki on taas
  • Korpimaata riittää vieläkin
  • onni oottaa sielläkin.

  • Pieni polku mettän halki vie
  • aina kauemmas se käy.
  • Mulla ollu onnea taas lie,
  • esivaltaa tääll ei näy
  • tässä istun mä kuutamon kanssa,
  • oma kuutamo harvalla on.
  • Korpikuusi kuiskii kynelöin
  • mulle aamuin illoin öin.
Soini
  • Kuten huomaat, Lindblad, tänään jo lehmänkielot kukkivat
  • ja pihlajat ja pihlajat,
  • joten soita Lindblad, soita sävelet riemukkaat
  • joten Lindblad anna tulla, ota oktaavia alempaa
  • ala hilpeästi lurittaa, hei, harmo harmonikan
  • vedä palkeita minkäs saat
  • joten soita veisu iloinen, joten soita linnoissa kreivien
  • kuten huomaat Lindblad tänään on tunnelmalliset häät.
  • Joten Lindblad anna tulla, noin nyt ne tanssii linnoissaan
  • ota bassoa metsän huminaan
  • ota forte Lindblad piano
  • on morsian kruunattu pää.
  • Joten kukkivat lehmänkielot ja pihlajat, on juhannus
  • joten traagillinen rakkaus on leimahtanut 
  • Lindblad sinun rintaasi polttavaan
  • joten veisus  loppuu Lindblad
  • joten pane vierees soittopelis siis 
  • lyö sulku tyhjiis unalmiis
  • nyt on murheellinen ehtoo
  • mene pirttiis nukkumaan.
Kasvi
  • Tämäkin kuten äskeinen laulu
  • on laulu Lindbladin
  • Hän menee järvelle kerran
  • käy kokemassa merran
  • Saa hauen ja kaksikin
  • ja kävelen niitusta rantaan
  • hän haukia vitsassa kantaa
  • oi aamua sunnuntain!

  • Oi aamua! Lindblad kulkee
  • Miten kaislikko tuoksuukaan!
  • Hän astuu kiven ääreen 
  • ja uppoo puolisääreen
  • ja jatkaa vaellustaan
  • ja saapas litkuu ja lotkuu
  • ja Lindbladin lanne notkuu-
  • oi aamua sunnuntain!

  • Oi aamua pellon luona
  • on pehko tuomien-
  • oi haju huumaavainen
  • oi kauneus kaikki mainen
  • on kauneus kaikki mainen
  • on yllä pehkon sen!
  • Nyt Lindblad tertun taittaa
  • ja rinnan koreaks laittaa-
  • oi aamua sunnuntain.

  • Oi aamua Lindbladin terttu
  • on aivan suloinen.
  • Ei kertoa voi kieli
  • miten hyvä on Lindbladin mieli!
  • Hän kulkee laulaen
  • yli pehmeän ruohomaton.
  • Oi onni kuvamaton!
  • Oi aamua sunnuntain. 
Grahn-Laasonen

  • Muistatko vielä illan, oi, tyttö armas kun sinut näin.
  • Muistatko kauniin virran ja pienen sillan, oi, ystäväin.
  • Sillalla sä seisoit veteen katsellen,
  • venhe pitkin virtaa kulki hiljalleen.
  • Sulle tyttö armas silloin lauloin näin.

  • Oi, Alaskan sä tyttö tumma, 
  • kuin Pohjan yö sun silmäs hurmaa.
  • Vaikk' minne maailmassa kuljenkaan 
  • sua muistan mä vaan.

  • "Oi, Alaskan sä tyttö tumma,
  • kuin Pohjan yö sun silmäs hurmaa.
  • Sä olet neito kauniin, kylmän Pohjolan
  • sua kaipaan vain." x2
 Vehviläinen
  • Veri vetää, järki on vastainen mutt myönnyn käyköön niin
  • Minä hommaan jostakin sormuksen ja menennään naimisiin
  • Me ostamme osakehuoneuston, ne on halpoja nykyisin
  • Näät etelän puoleen akkuna on, näet pienen alkovin
  • Ei hätiä mitiä kunhan vain minut kyyhkyksi kesytät
  • Me arkeen auomme sunnuntain joss' on ilot hempeät
  • Runovärssyjä pannussa paistellaan ja kahviksi keitetään
  • Ja me laakerinlehtiä paiskataan joka rokkaan kitkerään
  • Minä olen Eerikka-kuningas sinä Kaarinani mun, kun tahdot käyköön niin
  • Oi kotinen kananen kultainen minä halailen sun polvias ja syliis unohdun
  • Hoi, pappi mustatakkinen, me mennään naimisiin.
  • Näin romanttisesti Carl Philip kosi Sofiaa - häät ensi kesänä (28.6.2014 10:38)
  • Näin seuraat tänään 13.6.2015 Carl Philipin ja Sofian unelmahäitä tv:stä

Biaudet
  • Silmät tummat niin kuin syksyinen yö
  • koskaan rauhaa mulle ei suo
  • Vaikka kuljen ääriin maailmojen
  • näen aina silmäs nuo.

  • "Ne täynnä kyyneleitä katsoo syyttäen
  • ma niitä koskaan unhoittaa voi en.

  • Silmät tummat niin kuin syksyinen yö
  • aina seuraa sielussain." x2
Rehula
  • Minä metsän polkuja kuljen
  • kesäillalla aatteissain
  • ja riemusta rintani paisuu
  • ja ma laulelen, laulelen vaan.
  • (Pieni polku mettän halki vie)
  • Tuolla metsässä vaaran alla
  • oli outoa äskettäin
  • niin vienoa ihmeelistä
  • all' lehvien vehreäin!
  • (lähde kaunis, Tippalähde tuo)
  • Minä miekkonen sen vain tiedän
  • minä vain sekä muuan muu
  • ja lehden lempivä kerttu
  • ja tuoksuva tuomipuu 
  • (niin ol' ennen, entä sitten nyt?) 
Uotila
  • Kaiu, kaiu, lauluni
  • kaiu korkealle
  • aamu koittaa aalto käy jo
  • rannan raidan alle.

  • Nuku nuori sydämein
  • nuku nuorta unta
  • katso kuinka havajaa 
  • koko luomakunta.

  • Lennä, lennä lempeni
  • lennä poikki vuorten
  • ei ne estä vuoretkaan 
  • lempimistä nuorten.
Mäntylä
  • Iitin Tiltu, se nätti likka, pani pani poikia hyppäämään.
    "Silmillänsä kun sirkutteli, niin rupeshan ne sällit tykkäämään." x2

  • Sepänsälli se opin oli käynyt Saimaan kanavalla vaan, ja
  • "siell' oli tyttöjen sydämiä totutellut takomaan." x2
  •  
  • Sälli se söi sen silakan ja leivän ja tiun, tiun, tiun kananmunia.
  • "ja Tiltu se silloin aitassansa näki rakkauden unia." x2 

  • Sälli se antoi Tiltullensa rakkauden kukkaset.
  • "Tiltu se antoi sällilensä koirankarvarukkaset." x2

  • Iitin Tiltu se kosken sillalla pureskeli putken juuria,
  • "kun ei tullut poikia ei pieniä eikä suuria." x2

  • Iitin Tiltu se nätti likka, pani pani poikia hyppäämään.
  • "Silmillänsä kun sirkutteli, niin rupeshan ne sällit tykkäämään." x2
Uotila
  • Lapissa kaikki kukkii nopeasti,
  • maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin.
  • Tuot' olen aatellut ma useasti,
  • kun katson kansan tämän vaiheisiin.
  •  
  • Miksi meillä kaikki kaunis tahtoo kuolta 
  • ja suuri surkastua alhaiseen?
  • Miksi meillä niin on monta mielipuolta?
  • Miksi vähän käyttäjiä kanteleen?
Rehula
  • Puusepät sangen tärkeät on yhteiskunnassa
  • ei yksin maailmassa
  • vaan myöskin taivaassa
  • ei mitään voida aikaansaada ilman heitä
  • sen tahdon tässä todistella ilman leikkiä.
  • Jos elää kuolla aijotoaan
  • puuseppää silloin tarvitaan
  • jos katsees minne kääntänet
  • puusepän töitä aina näet.
  •  
  • Puusepän rouva voipi olla onnellinen
  • vapaana huolistaan
  • nauttia onnestaan.
  • Häll' lastuja ja roskia on aina kotonaan
  • ei kahvipuita tarvis mennä kaukaa hakemaan
  • vaan rouva jos ei lasta saa
  • surrur se puusta sorvataan.
  • Ei se itke eikä telmikään
  • eikä tahraa papan pöksyjä.

  • Kun sallimus sun kutsuupi
  • pois täältä päältä maan.
  • sinä vaivut kuolemaan
  • matkustat manalaan.
  • Äl' luule että kelpaat sinne arkikamppeissa
  • leveissä sarkahousuissa
  • ja karvalakissa
  • Puuseppää silloin tarvitaan
  • matkalee miestä laittamaan.
  • Laudoista takki päälle vaan
  • näin sitten kelpaat manalaan.
Mäntylä
  • Laula lintunen lehvältäs
  • mulle laulusi lempein
  • hienoin, herkin ja hellimpäs
  • helkaheileistä hempein!
  • Miksi murheinen? Laulu on 
  • lapsi taivahan auringon
  • niin kuin valkea varjoton
  • yö on Pohjolan mailla.
  • ------
  • (Helkä, haaveeni, haudastas
  • vielä virtesi ankein
  • että kukkisi kummullain
  • virpi viitani sankein!
  • Miksi murheinen? Mulle syys
  • on sun leikkisi lemmettyys
  • kun sa kutsut mun syleilyys -
  • kuolen laineiden lailla.) ei kuulu joukkoon.
Rinne
Kesäillan valssi 

Terho
Romanssi?


Mäntylä - Soini
Romanssi? 
 


Henriksson på svenska - Haglund
Radioateljee esitti ja minä kuuntelin kirjoittaen.

Soini

Mitä vuosi tuonee tullessaan, sen näkee juhannuksena 2015.
Näin on nähty, eikä mitään uutta länsirintamalta 1990 -luvulta lähtien. Kyselytunnit siirrettiin netti-tv:n puolelle eikä ole minun katsottavissa. 
- Ei mitään vahinkoa, ilmoittaa puhelinpalvelu. Voit katsoa www-sivujen kautta, vaikka siksi juuri olin soittamassa. 

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Työvuosien lisääminen vai vähentäminen

Kaksi ylitse muiden Lahden konsulttikuluissa (15.6.2015 6:00)
Konsulttien käyttö liittyy julkisen sektorin pyrkimykseen vähentää henkilötyövuosia. Siihen liittyy Suomen akatemian tutkijatohtori Hanna Kuuselan mukaan talousnäkökulman ohella vallan ja vastuun ulkoistuminen, joka on demokratian kannalta suurempi ongelma. 

Yksi hölmöläisakoista puuttui lukumäärässä. Ohi kulki viisas Matti, jota pyydettiin apuun kadonneen löytymiseksi. Viisas Matti pyysi naisia painamaan nenänsä mutaan ja painumien laskeminen toi kadonneen takaisin. Minä, yksi, kaksi jne on tämän päivän työvuosien vähentäjä. Hän korvaa 5,4 työaikalakia noudattavaa hoitajaa. 5,4 x 10 yksinkertaista työvuotta kertautuu lain mukaan 54 miestyövuodeksi. Tähän tarvitaan viisaita matteja laatimaan vanhalla kaavalla lakeja. Presidentin allekirjoituksella vahvistetaan pudotuspeli. IKÄ 61/64 vuotta säästää porkkanarahat ja järjestää keppikeittoa. "Yrittäjyys ei ole ollut missään arvossa, joten yrittäjille ei ole kertynyt työhistoriaa."

Ase-, huume- ja naiskauppa ovat rahakkaimpia bisneksiä maailmassa. Muuttuneesta maailmantilanteesta taloudessa ja turvallisuudessa käydään  
Kultaranta-keskustelut

// klo 09.30 / maanantai 15.06.2015

Tasavallan presidentin isännöimissä Kultaranta-keskusteluissa ovat aiheena maailman ja Suomen turvallisuus. Maailman epäjärjestyksestä puhuvat mm. Strobe Talbott Yhdysvalloista ja Aleksei Kudrin Venäjältä. Suora lähetys. 

Kultaranta-keskustelut

// klo 11.30 / maanantai 15.06.2015

Kultaranta-keskustelut jatkuvat. Aiheena on Suomen rooli epävarmemmaksi muuttuvassa maailmassa. Keskustelijoina suomalaisia päättäjiä ja asiantuntijoita. Suora lähetys. 

Henkilöhistoriasta löytyy vuodesta 1900 lähtien nimiä, jotka eivät mahtuneet silloiseen maailmaan. Syntyperä oli syy viedä vankilaan tunnetuin seurauksin. Syntymäni aikoihin heitä olisi tarvittu tykinruoksi. 
Kun isäni palasi sodasta elävän, vedettiin taas esiin syntyperä. Jäljellä olisi vain voittajille tilaa, kun rahanjaosta oli kyse. Jos kunnalla oli valmiuksia hoitaa velvollisuutensa vanhustenhoidossa, se ei ollut valtion edun mukaista. Sirkka Hämäläinen veti perässään rahamassia, johon ei saanut koskea. Omaishoitaja sai valitusosoitteen, jos ei hyväksynyt omaishoidontuen kierrättämistä hoitajan kautta hoidettavalta perityn palvelumaksun nimellä takaisin kunnalle hoitajan tekemästä työstä.

Olen kysynyt kaikista asioista, jos vastaaja on puhunut läpiä päähänsä. Kunnanlääkäri soitti Kelan-tädille iltapäivällä.  Ihmetteli olisiko joku vielä vastaamassa ennen työajan loppua.
Samaan loveen lankesi Laura Räty ihmetellessään, onko Suomessa vielä alle 2 000 euroa tienaavia palkkalaisia. 
Kunnanlääkäri naulasi puupaltottaan kysyessäni ja kuoli. Laura Räty puolustautui väärällä sanavalinnalla. Hänellä ei ollut enää kannattajia eduskuntaehdokkaana, joten oli palattava entiseen johtajan virkaan.
Muistoja näin muodostuu.Työvuosien vähentämisessä on onnistuttu 100 prosenttisesti. Siitä muistuttaa työttömien valtavat armeijat. Sodassa heille olisi käyttöä kuin pienviljelijöille  yli 70 vuotta sitten.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Lomamatkat


Juhannusviikon värikartta 15.6.2015
Kaavio maista, joissa blogia luetaan eniten

75 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)

465 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1550: Helsingin kaupunki perustettiin.

28 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
Seisoin Jännevirran sillalla 1961, kun jälkeenpäin sain lukea kirjeestä Berliinin muurin rakentamisesta. Tämä erotti meidät muurin eripuolille. Hän jäi länteen ja minä itään, missä olin elänyt punaisesta heinäkuusta 1941 lähtien. Henkilöhistoriani ei muuksi muutu, muistot saavat syvyyttä jälkikäteen tarkasteltuna.
BÄTTRE EN GRIS I SKOGEN parempi possu metsässä....

Hartaudet: Aamuhartaus 11.6. pastori Kirsi Hiilamo
Pastori Kirsi Hiilamo, Helsinki.
Virsi 631: 3. Virsi alkaa sanoin: "Oi Herra, jos mä matkamies maan". Virren kolmas säkeistö alkaa sanoin: "Muut kaikki hylkää", es. Samuli Edelmann (laulu). 


Ote Minna Lindgrenin teoksesta Ehtoolehdon pakolaiset, Teos 2014. Lukijana kuuluttaja Juha Salomaa.
Maire Tirkkonen jakoi linkin.

Ote Minna Lindgrenin teoksesta Ehtoolehdon pakolaiset, Teos 2014. Lukijana kuuluttaja Tuija Kurvinen. 

80-luku: Minä olen muistanut
1/10: Jos taivaalta sataisi rahaa. Kasinotalous ja hippahuuma tahdittivat yltäkylläisyyden vuosikymmentä. Axa Sorjasen sarjassa lähihistoriaa muistelevat mm. Wilma Schlizewski, Laila Snellman ja Riitta Lindegren. (U)

Jos omaa reviiriä ei anneta, se otetaan. Kulutusluotto tuli avuksi työhuoneen ostossa, korko % hipoi 20. Sain sosiaalisen hierojan statuksen, mutta velkani maksoin. Työhuonetta en saanut pitää, sen lunastivat sijoittajat välimiesoikeudella uhaten. Tämä 
oli minun 80-lukua

Lomamatka 80-luvulle

Aikamatkaajat 1/9: Pois kännykkä ja luottokortti ja tilalle 80-luku! Tusina lomalaisia stailataan kreppikiharoin ja olkatoppauksin ja lähetetään menneisyyteen. Kuka heistä pärjää siellä parhaiten? 


Iltahartaus to 16.04.2015
Kaisa Raittila, toimittaja, Helsinki

Sisäinen seurakuntalainen

Minun kotiseurakuntani on väsyneiden ja ulkopuolisten ja toivovaisten ja etsiväisten joukko. Se ei ole vain Malmin seurakunta, johon kuulun, eikä vain kotikaupunkini luterilaisten kirkko Helsingissä. Olen yhtä hyvin istunut pääsiäisyötä Pyhän Henrikin katolisessa messussa ja sytyttänyt tuohuksen Uspenskin katedraalissa. Olen hikoillut muinaisen Teinilähetyksen muovituolilla ja jakanut traktaatteja Kolmen sepän patsaalla. Olen hyräillyt lapsuuteni lestadiolaisuuden Siionin lauluja yksin hämärässä olohuoneessa ja veisannut körttien Siionin virttä ahdasmielisessä pappilassa. Olen tutustunut nälkään ja oikeudenmukaisuuteen Heikki Laitisen ja Satasten sanoin. Kirkkoni seinät ovat kaatuneet ja maailmani pienentynyt Jaakko Löytyn Afrikkaa aukovien laulujen myötä. Taizén oranssien purjeiden alla olen ymmärtänyt, miten yhteinen on ihmisen yhteyden ikävä.

Viime vuosina olen laulanut kurkkuni käheäksi virsiä oman kotini olohuoneessa Tapanilan viini- ja virsiseurassa. Olen kiertänyt kirkkovaelluksella syksyisessä auringossa Pohjois-Helsingin vainioiden läpi kirkosta toiseen. Kyläläiset ovat kulkeneet kotipihani kynttiläpolkua elävän adventtikalenterin luostarin hiljaisessa puutarhassa. Tuomasmessussa olen antanut pyytämättä tulevien kyyneleiden vuotaa, ja aina vain seison kuukauden viimeisenä maanantaina tunnin hiljaa Senaatintorilla vastalauseena kaikille vastakkainasetteluille ja uhkakuville.

Ehkä intiimeimmillään seurakuntani kokoontuu kuitenkin sosiaalisessa mediassa. Ystäväni kertovat Facebook-päivitystensä riveillä tai rivien välissä, mikä heille juuri nyt on tärkeää, vaikeaa tai onnellista. Koko inhimillinen elämä on minua vastassa siellä, ilo ja suru, pettymys ja innostuminen. Usein minusta tuntuu niitä alastomia rivejä selatessani, että olen alttarin ääressä. Juuri se saa minut ajattelemaan, että todellinen kotikirkkoni on se, missä ihmiset milloinkin ovat ja missä olen heidän kanssaan. Paikka, jolla seison toisen ihmisen kanssa niin, että olemme riisuneet vaatimukset ja onnistumiset, on pyhä.

Minua ihastuttaa mielikuva nuotiopiiristä, jonka valokeilaan ja lämpöön palelevat kerääntyvät. Pitkään ajattelin, että kirkot ovat sellaisia. Sittemmin olen tajunnut, että välissä on yksi painava ovi liikaa. Ne, jotka palelevat eniten, eivät uskalla tai halua tulla. He tuntevat liian suurta ulkopuolisuutta. He kokevat olevansa liian erilaisia. Heillä ei ole antureita, jotka tunnistaisivat kristittyjen tarjoileman kristillisen uskon siksi, mitä he eniten tarvitsevat. He tarvitsevat sitä, mitä kristillinen usko voi parhaimmillaan tuottaa mutta mitä vain harvoin näkee: sitä, että joku elää rajaa tekemättä heidän kanssaan, keittää heidän kanssaan sarvimakaronia samaan pöytään, kulkee heidän kanssaan samoissa kolhiintuneissa rappukäytävissä ja odottaa bussia samalla pysäkillä.

Minulla ovat pyhät kuvani, pyhä ikäväni, pyhä alttarini ja pyhät sakramenttini. Minulla on vuosien hioma vakaumukseni, mutta se, mitä sisäinen seurakuntalaiseni on kokenut rukouspiirin rauhassa tai suitsukkeen sauhussa, on suurimmalle osalle ihmiskuntaa saavuttamaton maailma. Ainakin he antavat samalle kokemukselleen kokonaan toisen nimen, ja jostain syystä pidämme nimiä niin tärkeinä, että annamme niiden erottaa meidät.

Minusta on erikoista ajatella, että voisin kertoa terveisiä kotiseurakunnastani kuin se olisi jokin maantieteellinen paikka tai hallinnollinen yksikkö. Tai kotikirkostani niin kuin se olisi jokin neljällä seinällä suojattu ja verovaroin valaistu rakennus. Kotiseurakunnallani ei ole maantieteellistä eikä kansallista eikä kirkkokunnallista rajaa. Se on kaikkialla siellä, missä sen jäsenet astuvat hyvin lämmitetystä mukavuudestaan ulos ja alkavat elää pihistelemättä ja yksityisyyttään varjelematta juuri siinä kaupungissa ja korttelissa ja kylässä, johon ovat sattuneet asettumaan.

Miten ihanaa on tavata tuttuja, ihanaa liittyä tuttuun sävelmään ja kuulla tuttuja sanoja. Niin ihanan helppoa. Mutta sisäinen seurakuntalaiseni on pyhässä palveluksessa vasta silloin, kun se suostuu tuntemattomalle maaperälle, tunnustelemaan, keitä muita tässä on ja voimmeko näin vieraina ja erilaisina kulkea yhtä matkaa.

Arvaan, että monen suomalaiskristityn mielestä kotiseurakuntani on liian väljä. Tai alttarini liian arkinen. Ja sakramenttini hukassa. Mutta näin minä ajattelen: elämä itse on kirkko ja seurakunta ja Jumalalle erotettu alue. Ja toisen elämä, se on niin pyhä paikka, että minun on riisuttava kengät jalastani ennen kuin varovasti astun siihen. Se, minkä turvin hän jaksaa elämänsä elää, on yhtä arvokasta kuin se, minkä turvin itse jaksan. Kun jaamme voimavarat, jaksamme vielä paremmin.

Mutta ei minun siinä yhteisessä hiljaisuudessa tai yhteisessä makaronin keitossa tai yhdessä nauraessa tai yhdessä itkiessä tarvitse myöskään kieltää sitä, mistä olen vuosien mittaan minuksi tullut. Enkä voisikaan, koska jos se on minussa, se huokuu rivieni väleihin ja paistaa päiväni raosta. Se, miten suhtaudun toiseen ja miten kohtaan hänen elämänsä, kertoo vakaumuksestani enemmän kuin ensimmäinenkään ääneen lausuttu sana.

Illan pimetessä jokainen väsynyt hakee lohtua omalla tavallaan. Minä alan hyreksiä vanhaa virttä. Annan sen vuotaa lämpöään siihen, missä istumme, kotiseurakuntani ja minä, yhteisen elämämme kirkonmäellä. Toivon, että sen vuosisatoja sitten kirjoitetut sanat ja keskiaikainen sävelmä hyväilisivät vähän myös sinua, jolle kirkon ovi on liian raskas avata.


Virsi: 549


Olisiko päivääni mitään lisättävää? 

torstai 4. kesäkuuta 2015

Katujätkä -projektin piirteitä

Hartaudet: Aamuhartaus 4.6. 2015 pastori Marjo Kiljunen
Pastori Marjo Kiljunen, Helsinki.
Virsi 510 alkaa sanoin: "Sinä, Jeesus, ymmärrät parhaiten".
Oulaisten Nuorisokuoro, Tapani Tirilä (joht.), Mika Jaakola (piano), Annaleena Puhto (huilu). 


Aamusoitto: Puolustusvoimain lippujuhlan päivä

Kuvahaun tulos haulle verkkokirjoittajan talo Kilpine (sov. Haahti): Lippulaulu (Siniristilippumme) (Kaartin soittokunta/Raine Ampuja).  

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä – Wikipedia

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän edeltäjiä ovat olleet Suomen suojeluskuntien Helsingin valloituksen voitonparaati 16. toukokuuta 1918. Helsingin valloittaneet saksalaiset pitivät oman paraatinsa kaksi päivää aikaisemmin, 14. toukokuuta 1918. 

Välirauhan aikana vuonna 1940 lakattiin viettämästä Suomen sotaväen lippujuhlan päivää, koska se Suomen sisällissodan voitonparaatin muistopäivänä ei ollut enää talvisodan jälkeen sopivaa.


Nämä valokuvat muistuttavat Puolustusvoimain lippujuhlan päivän perinteestä. Pohdin tätä päivää äitini kuolinpäivästä 4.6.1992 lähtien. Sen tuloksena hankin sedälleni nimellisen muistolaatan isovanhempien hautakiveen, koska hänet haudatiin joukkohautaan eikä saanut nimellistä hautapaikkaa.


Kuvahaun tulos haulle verkkokirjoittajan talo 


FERNANDO PESSOA: HETKIEN VAELLUS 1974 Ricardo Reis, Mestari 
12.6.1914
Äidin hautajaispäivä ja syntymävuosi

Mestari, levollisia
ovat kaikki hetket
jos menetämme ne
kuin maljakkoon
kukkia asetellen.

Ei ole suruja
eikä ilojakaan
elämässämme.
Taitakaamme siis,
viisaat varomattomat,
ei elää siitä,

vaan kulkea sen halki,
tyynen järkkymättöminä,
pitäen lapsia
opettajinamme,
ja silmät täynnä Luontoa...

Aika kuluu,
ei kerro meille mitään.
Vanhenemme.
Taitakaamme melkein
vahingoniloisina
tuntea lähtevämme.

Ei kannata
tehdä elettäkään.
Emme mahda mitään
julmalle jumalalle
joka ahmii omat lapsensa.

Poimikaamme kukkia.
Kastakaamme ohimennen
keveästi kätemme
rauhallisiin jokiin
oppiaksemme
itsekin rauhallisiksi.

Auringonkukat, auringolle
alati kuuliaiset,
elämästä poistukaamme
tyyninä, katumatta
edes sitä


että olimme eläneet.

Suomen lippu ja sukuviiri
Tällaista yhteiskuntasopimusta on pyöritetty vuodesta 1900 lähtien Vihtaniemellä ja tahti kiihtyy lain voimalla. Työ ei ole työtä ollutkaan eikä kaikille yrittäjille ole kertynyt työhistoriaa. Lapset on laitettu asialle ja juostu itse perästä. Tietokone on yhtä tyhmä kuin käyttäjänsä!

13 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
Oho, 2002 Mozillasta julkistettiin ensimmäinen 'virallinen' versio (1.0). Käsky kuului 1990 -luvulla mennä www-sivuille. Kukaan ei osannut sinne mennä, kun ei ollut välinettä millä mennä. Älyvapaa toiminta tulee jälkijunassa ja meiltä vaaditaan enemmän kuin mitä meille on annettu.
Puolustusvoimien lippujuhlaa vietettiin syntymäkunnassani voittajien juhlana, eikä juhlaan olleet tervetulleita järjestöön kuulumattomat. Tästä johtuu, että olen punaisen pentu ollut syntymästä lähtien ja olen valkoisten mielestä sitä aina.  Kestän sen paremmin kuin eräs, joka ei uskaltanut paljastaa valkoisessa kaupungissa syntyperäänsä mielipidevangin tyttärenä. 

Aamun ajatus
Jos olet sitä mieltä, että tulet
vielä joskus nauramaan koko asialle,
niin mikset tekisi sitä nyt heti?
Ole kiitollinen haasteistasi.
Jos ne olisivat helpompia hoitaa,
joku sinua kyvyttömämpi
saattaisi ottaa sinun paikkasi. 
Positiivisesti eilen ei muistettu Mannerheimin syntymäpäivää.