keskiviikko 21. tammikuuta 2015

# Matkalla huomiseen

110 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
Helmitaulun seuraaja


How Chinese Multiply

Ruutuvihko ja laskukirja käyvät tarpeettomaksi. Pitää vain tietää missä järjestyksessä viivoja piirtelee ja leikkauspisteitä laskee. 


Kutsussa sairaalaan pyydetään ottamaan mukaan kaikki mahdolliset paperit. Tein työtä käskettyä ja esitin tietoja paperilta. Lääkäri sanoo hänellä olevan tiedot koneella, mutta onko hän niihin tutustunut. Verenpaineen hoitoon kehoittaa menemään yksityiselle, jonne olen siirtynyt, kun Pääterveysasemalla ei ollut osaavaa lääkäriä. 

Pekka Puska toi esille verenpaineenhoidon tärkeyden. Sairaanhoitajat eivät ole noudattaneet Puskan hoitosuosituksia.
- Tämä potilas hoitaa itse verenpaineensa, sanoi hoitaja oppilaalle, kun hän haastatteli minua potilaskorttia varten.  Sydän muljahti kiinnityspiuhojen ympäri silloin, eikä vielä 25 vuodessa ole rauhoittunut. Kokenut professori vapauttaa syyllisyydestä, ettei verenpaineen nousu ole oma syy. Sykkeelle on omat syynsä traumapolillakin.
 
Aamuhartaus 9 min Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa vain suorana Ohjelman nettikuunteluaika on päättynyt Pastori Marjaana Toiviainen, Helsinki.

Kuuntelen aamuhartauden radiosta ennen ylösnousua. Tuo pitää laittaa blogiin kuunneltavaksi myöhemmin. Radion ohjelmaopas ilmoittaa, että ohjelma on kuunneltavissa vain suorana hymiön kyynelehtiessä. Siinäpä kyynelehtii. Otan kiertotien areenaan ja siellä on jo iltahartauskin kuunneltavissa.
Voin kuunnella "matkasta huomiseen" 22.2.2015 asti. Sen jälkeen toivon voivani lukea hartauden tekstiversiona, sillä niin läheltä sanoma liippaa omaishoitajan työnsä tehnyttä matkan jatkajaa.

Aamuhartaus 22.1.2015 pastori Marjaana Toiviainen 

Hartauden musiikki: "Matkalla huomiseen", säv. ja san. L. Launonen, es. Vaasan lääninvankilan vankien lauluryhmä, pastori Vesa Mäkelä, kanttori Pauli Mutka.


- Minä niin rakastan laskutaitoa, tunnusti ekaluokkalainen laskukirjan saatuaan. Hän  sulki kirjan lähelle sydäntään kaksin käsin. Tuokiokuva on jäänyt mieleen koulunkäynnin alusta lapsenlapsen kohdalla. 
Samaa en voi sanoa omasta halusta käydä koulua sodan jälkeen kaiken puutteen keskellä. Kansakoulua 5 lukuvuotta epäpätevien opettajien touhutessa omiaan tunneilla ja vapaa-aikana. Oppikolua ulkokuntalaisena 8 vuotta kaikkien silmätikkuna kaukana kotoa. 

Koulunkäynti oli katkolla useita kertoja, milloin tädin tuomiolla jatkamisesta, milloin omasta päätöksestä, etten halua itse enää mennä kouluun. Isä odotti kuitenkin aitan ovella lähtöä. Hän veisi 7 km:n järvimatkan kirkonkylään, sieltä jatkaisin Kuopioon 60 km bussilla ja junalla Suonenjoelle 50 km. Seuraava loma olisi jouluna, sitten pääsiäisenä ja vihdoin 3 kk kesälomaa kotona.

Palasin syntymäkuntaani 50 vuoden kuluttua vanhempieni tarvitessa apua selvitäkseen kotona. Kunnassa syntyi kuhinaa tulostani. 
- Älä tule meitä opettamaan, oli taloyhtiön kokouksessa läksytys, kun olin saattajana isälle.  

Vihtaniemen ensimmäisen ja viimeisen ylioppilaan arvostuksen luin paikallisesta  lehtikirjoituksesta. Valkolakki on lunta paskahuusin katolla. On meillä sellaiset alkuperäiset toimittajat kirjoittaessaan sananvapaudella itsensä ylentämisestä toista halventamalla.

Viimeisen tuomion sai koko Suomen kansa opin hankkimisesta ajassa, jota nyt elämme. On ehdoton yläikäraja 61/64 vuotta. Lainuudistus lisäsi kolme vuotta "tietoyhteiskunta kaikille" toitotukseen. Toinen laissa määritelty palkkatyön ehdoton vaatimus. "Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana toimittu aika ei kerrytä työhistoriaa." Ei siinä järki paljon päätä pakottanut, kun presidentti allekirjoituksellaan vahvistaa eduskunnan säätämän lain.

Suomi harkitsee vielä osallistumista ilmavoimien ... - Yle

Tämän päivän vaikea päätös on herättänyt keskustelua. Presidentti tulee puhumaan tilanteesta ja lupaa tarttua ulkopoliittisiin aiheisiin tulevaisuudessakin.
Pääsiäisenä 2000 selvitin joulupostimerkit kansioon. Nyt on Monetan julkaisemien rahojen vuoro keräilemättä kokoelmia.
"Talvisodan hengessä" muistomitaliesittelyssä lainaan Mannerheimin päiväkäskyä.

"Ryhdyn tähän tehtävään hetkellä, jolloin vuosisatainen vihollisemme jälleen hyökkää maahamme. Luottamus päällikköön on onnistumisen ensimmäinen ehto. Te tunnette minut ja minä tunnen teidät ja tiedän, että jokainen teistä on valmis täyttämään velvollisuutenne aina kuolemaan asti.

Tämä sota ei ole mitään muuta kuin Vapaussotamme jatkoa ja loppunäytös. Me taistelemme kodin, uskonnon ja Isänmaan puolesta."

(Ote 3. päiväkäskystä 1.12.1939)

Meihin sovelletaan jonkun muun päiväkäskyä, jota en ole oppinut tuntemaan 73 vuoden aikana. "Ihmisten ymmärtämisessä on se vaara, että ymmärtävät ymmärtämisen väärin ja tunkevat liian liki." Nyt se asia on kukkapenkissä.

Ei kommentteja: