keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Kelan etuuden nimissä 2015

PS alkaa tästä
Tietoja Kelan etuuksien muutoksia metsästäessä sain lopulta pitkän odotuksen jälkeen asiakaspalvelijan vastaamaan puhelimeen. Tuli tuo Kelan tiedotelista kuunneltua moneen kertaan. Osaan lukea samat asiat Kelan sivuilta, mutta veljeni kirjurina minulla ei ole hänen pankkitunnuksia. Annan vain muuttuneet tiedot valtakirjalla, kun veljeni ei ole medialukutaitoinen. 


Kelan olisi aika päivittää tietonsa ajantasalle niille, joilla on mahdollisuus asioida www -sivujen kautta ja niille, jotka hoitavat asioita toisten puolesta ilman pankkitunnuksia. Aloitin 05.01.2015 Kelan tiedotteista alla olevan järjestyksen mukaan. Katsoin kuinka kirkon tiedotuskeskus jatkaa hartaushetkien julkaisemista. Tämä aamu on kuunneltavissa. Selaan jouluaattoon asti 24.12.2014 ja kas kummaa, monta päivää hakemani ah on kuunneltavissa.

Aamuhartaus 24.12.2014 Oppilaitospastori Sanna Uusitalo ja näyttelijä Tuomas Uusitalo, Helsinki. Virsi 23: 1-2 alkaa sanoin: "On ruusu Iisain juuren". Radion kamarikuoro, Tarja Viitanen (joht.), Pertti Eerola (urut).


Alkava vuosi on yhtä verollepanoa kuin ensimmäisen joulun verollepanomatka. Sen verran ehditiin meillä valmistautua jouluun, että Maria ja Joosef saivat puheenvuoron. Suomen Turusta luettiin joulurauhan julistus. Sen jälkeen alkava koko kansan Kuusijuhla ei tavoittanut minua. Pollit hukassa tai peilikirjoitus lähetysikkunassa ovat yhtä tunnelmallisia kuin uutislähetykset


 

 

 

 

tai 

Historia: Juutalaisten tarina Abrahamin lapset



Viisiosaisessa sarjassa historioitsija Simon Schama perehtyy juutalaisten historiaan ja hetkiin, joina juutalaisten kohtalo on nivoutunut yhteen koko maailman kohtalon kanssa. Schama matkustaa ympäri maailmaa, New Yorkista Odessaan, Berliinistä Jerusalemiin etsimässä vanhoja ja uusia tarinoita.

Uutisten lähetysikkuna sai tuomion turhanpäiväsimpänä lähetysajan väärinkäytöstä.


05.01.2015

Puhelinpalvelu päättyy 5.1. klo. 16

Kelan puhelinpalvelu päättyy maanantaina 5.1.2015 poikkeuksellisesti jo klo. 16 loppiaisen vuoksi. Puhelinpalvelu ja toimistot palvelevat normaalisti jälleen keskiviikkona 7.1.2015.

Soitin Kelan puhelimeen loppiaisen aattona aamupäivällä. "Asiakaspalvelussa on ruuhkaa. Ole hyvä, soita myöhemmin uudelleen."

Tänään keskiviikkona soittoon vastaa sama automaatti. "Asiakaspalvelussa on ruuhkaa. Ole hyvä, soita myöhemmin uudelleen."

Kelan rahastusautomaatti noudattaa hallituksen joululomaa 13.1.2015 asti. Silloin on myöhäistä ilmoittaa muutoksista ja Intrum Justitia saa työtä takaisin perinnän käynnistyttyä ilman kuulemista. 

Väärinkäytös

Jos Kela epäilee väärinkäytöstä, se antaa asian poliisin tutkittavaksi. Toimimme näin, vaikka maksaisit takaisin etuuden, jonka Kela on maksanut sinulle väärin perustein.
Väärinkäytöstä voidaan epäillä, jos asiakas on
  • antanut vääriä tietoja
  • salannut tietoisesti jonkin etuuteen vaikuttavan seikan
  • tahallisesti jättänyt ilmoittamatta olosuhteidensa muutoksen, joka vaikuttaa etuuden maksamiseen.
Elämäni vuosiluvut loppiaisena 2015
Nimipäiväänsä viettää ti 6.1. Harri ke 7.1. Aku, Aukusti, August to 8.1.Titta, Hilppa
26 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1989: Äiti Teresa saapui Kalkuttaan aloittaakseen työnsä Intian köyhien ja sairaiden parissa.

Kritiikkiä

»Äiti Teresa ei auttanut Kalkutan köyhiä vaan länsimaiden rikkaita, jotka saivat hänen avullaan rauhoitettua huonon omatuntonsa – ja Äiti Teresa sai heiltä miljardeja dollareita. Jotkut hänelle lahjoituksia antaneet olivat diktaattoreita tai rikollisia, jotka yrittivät pestä likaisia käsiään. He saivat Äiti Teresan pyhän kunnioituksen sopivaa rahasummaa vastaan. Suurin osa hänen kannattajistaan oli kuitenkin rehellisiä, hyvää tarkoittavia ja lämminsydämisiä ihmisiä, jotka lankesivat siihen harhaan, että `Katuojien Pyhimys´ kuivaisi kaikki kyyneleet, lopettaisi kaiken kurjuuden ja korjaisi kaiken epäoikeudenmukaisuuden maailmassa. Illuusioon rakastuneet kieltäytyvät usein näkemästä totuutta.» (Intian rationalistiajattelijoiden liiton pääsihteeri Sanal Edamaruku.[52])
73 vuotta sitten isoisä vietti nimipäiväänsä ollessaan vierihoitajana minulle heinäkuussa syntyneelle. Isä kertoi niistä ajoista, kuinka he räätäleinä olivat olleet Kantturamäen isossa, rikkaassa talossa. Tuvan nurkat olivat kuurassa, isäntä luki ääneen lehteä tapahtuneista varkauksista.
- Eivätkö kaikki rosvot tulleetkaan tapetuksi 1918 kahinoissa? ihmetteli isoisä kuulemaansa.
- Olisikin pitänyt tappaa ukko eikä poika, urahtelee isäntä taitellessaan lehden äänekkäästi. 

Kesällä 1989 viivyin vanhempieni luona 2 kuukautta työn ollessa keskeytyneenä. Vanhempani olivat tilanteessa, etteivät selviäisi enää kotona keskenään. Äiti pysyi halvaantuneena, isä lähtisi syöpäleikkaukseen. Se oli alku omaishoitotilanteelle. Tili oli miinuksella 20 000 mummonmarkkaa. Koskaan en palaisi takaisin, on tehtävä työtä selvitäkseen 5-kymppisenä velvoitteistaan. 

Sijoittajat ahneuttaan ryhtyivät valtaamaan Käsityöläistalon käytäväneliöitä. Tehdäkseni työtä olin ostanut työhuoneen osakkeet velkarahalla lähes 20% korolla. Sijoittajat eivät saaneet ilmaiseksi haluamaansa ja tällä käytäväneliön hinnalla maksoin kesävelkani.

Seuraavana syksynä oli suurten päätösten aika. Vuosi oli mennyt laitoskierteessä ja molemmat vanhemmat olivat kotona. Äiti teki lopullista laitokseen lähtöä. Isä soitti aikaisin aamulla.
- Onko äiti kuollut, sain kysytyksi.
- Ei, hän ei selviä enää kotona, vaan haluaa laitokseen lopullisesti.
- Minä tulen, lupasin isälle.

Selvisin tuosta ajasta sijoittajien ja pankin  yhteistyön tuloksena. He halusivat ottaa työhuoneeni, jonka velan olin saanut maksetuksi. Neuvotteluhin kutsuttiin 4 kertaa hämäyksenä, että saisin korvaavan tilan työhuoneelleni. Puhelimessa tein kuitenkin päätöksen myymisestä. He uhkasivat välimiesoikeudella.
- Jos nyt et myy, välimiesoikeus päättää neliöhinnan ja me otamme osakkeet ilmaiseksi.
- Milloinka tiesitte, ettei minulla tule olemaan työhuonetta Käsityöläistalossa?
- Alusta lähtien. Minua oli vedätetty "laillisesti". Sain osakkeista hinnan, jotka sijoitin omaishoitoon. Neljännen käskyn noudattamiseen liittyy lupaus.

Kunnioitettavat ovat kuolleet ja muut piäsnuatikat ovat neljännen käskyn selitysosan varassa. Hoitaessaan hyvin asioitamme, meillä ei ole mitään sanomista. Tänään Kelan palvelu ei vastaa lupauksia. Olen oikealla asialla, mutta Kelan automaatti toistaa. "Asiakaspalvelussa on ruuhkaa. Ole hyvä, soita myöhemmin uudelleen."

Tyhjän on saanut pyytämättä julkiselta puolelta. Aamuhartaus puhuu neljännestä Itämaan tietäjästä viitaten tulevaan pääsiäiseen. 

Aamuhartaus 7.1.2015 Rovasti Kerttu Venäläinen, Kittilä.
Virsi 436: 1-3 alkaa sanoin: "Rakkaus olet ääretön". Vox Cantorum-kuoro, Heikki Seppänen (joht.), Markku Mäkinen (urut).



Aamuhartaus ke 07.01.2015
Kerttu Venäläinen, rovasti, Kittilä

Valo voittaa kaamoksen

Loppiaisen aikaan täällä pohjoisessa kaamos raottaa verhoaan. Uuden kevään ensimmäiset auringonsäteet muokkaavat luonnon taidegalleriaan alati vaihtuvan, upean näyttelyn. Jonain päivänä lumisten puiden latvat ja tunturin rinteet ovat oranssinhohtoisia, joskus taas vahvan violetin sävyisiä. Jonain päivänä vielä varjossa viipyvä metsä saa latvuksiinsa hohtavan hopean värin.

Näinä päivinä - jos sää on selkeä – haluan kuljeskella tunturin huipulla. Pysähdyn siellä hetkeksi ja tervehdin sitä vahvoissa väreissä hehkuvaa aurinkoa, joka juuri ja juuri nousee taivaanrannan yläpuolelle. Tuo kaamoksen yöstä nouseva aurinko on täynnä energiaa. Se on täynnä toivoa ja lämpöä ja uuden elämän sykettä. Yhdessä luomakunnan kanssa iloitsen sen säteilevästä kirkkaudesta.
Uuden kevään aurinko antaa lupauksen siitä, että roudan ja jään alla uinuva elämä puhkeaa taas kasvuun ja kukoistukseen. Mutta ei vielä – vielä on odotuksen aika.

Loppiaisen sanomassa meille loistaa valo Jumalan maailmasta. Meitä kutsutaan tietäjien seurassa kulkemaan tähden johtamana, etsimään sitä valoa, joka antaa elämälle merkityksen ja toivon. Valoa, joka antaa rohkeuden elää tämän huolten täyttämän ja epävarman maailman keskellä.

Samalla kun hyvästelemme joulun tuoksuja ja tunnelmaa, perheen ja ystävien yhteisiä hetkiä, kenties sitä yksinäisyyden ikävää, jonka joulun vietto nosti mieleemme, me suuntaamme matkalle kohti arkea ja monenlaisia elämän haasteita.
Vaikka kaamos pikku hiljaa väistyy, usein on tunne siitä, että taivas on synkkien pilvien peitossa. Maailman hätä ja elämän levottomuus pyrkivät hämärtämään uuden kevään ja toivon valon. Tämän tästä joudumme kysymään: missä on se tähti, missä on se valo, joka voisi antaa askeleillemme suunnan ja tarkoituksen. Missä on se valo, jonka turvin voisi hämärässäkin tehdä matkaa?

Tietäjille matka ja perillepääsy ei ollut aivan yksinkertaista. Välillä he eksyivät, koska eivät luottaneet tähden opastamaan reittiin. He kuvittelivat oikean kuninkaan syntyvän Jerusalemissa. He uskoivat, että matkan tarkoitus täyttyy siellä, missä on maallisen vallan ja mahdin päämaja. Lopulta he kuitenkin tulivat perille Beetlehemin talliin, löysivät seimen lapsen ja antoivat lahjansa.

Taakse jääneen joulun aikoina minua on kovasti puhutellut vanha legenda, jonka mukaan tietäjiä olikin neljä. Kaikki he lähtivät matkalle kaukaa idästä suuren tähden ilmestyttyä taivaalle. Jokaisella oli mukanaan lahjoja vastasyntyneelle kuninkaalle vietäväksi. Mutta jo matkan alkuvaiheessa neljäs tietäjä jäi muista jälkeen. Hän kohtasi matkallaan monia sairaita ja onnettomia ja kärsiviä ihmisiä. Eikä hän voinut kulkea heidän ohi. Hänen oli pakko jäädä auttamaan. Autettavia oli paljon ja pian hän oli jakanut kaikki ne lahjat, jotka alun perin halusi viedä vastasyntyneelle kuninkaalle. Lopulta hän myi hevosensakin, jotta saisi rahaa ihmisten auttamiseen. Eräässä satamassa hän näki, miten köyhän lesken ainoa poika myytiin laivalle orjaksi. Kun hän näki äidin tuskan, hän tarjoutui itse orjaksi tuon pojan tilalle.

Kului kolmekymmentä vuotta. Tähti oli yhä alempana ja katosi lopulta kokonaan taivaanrannan taakse. Vapauduttuaan hän ihmetteli, että maailmassa ei näkynyt mitään merkkiä siitä, että suuri kuningas olisi syntynyt. Kuitenkin hän jatkoi matkaansa länttä kohti. Vihdoin hän tuli Jerusalemiin.
Kaupungissa oli suuri juhla. Portin ulkopuolella oli kolme ristiä ja niillä ristiinnaulitut. Keskimmäisellä oli päässään orjantappurakruunu. Myöhässä oleva tietäjä tunsi äkkiä kosketuksen sisällään. Hän kulki lähelle ristiä, heidän katseensa kohtasivat ja tietäjä tunnisti ristiinnaulitun.
Hän polvistui ristin juurelle ja soperteli: Herra, minulla ei ole mitään sinulle tuotavana. Olen menettänyt kaikki. Minulla on vain sydämeni. Herra, ota se!

Neljättä tietäjää on sanottu pitkäperjantain tietäjäksi. Kaikki he lähtivät yhdessä matkalle. He kulkivat eri teitä, eri aikoina he saapuivat perille. Kaikki he kulkivat tähden johtamana, etsivät Beetlehemiä. Neljäs tietäjä löysi Golgatan.

Neljäs tietäjä rakasti ihmisiä, joita hän matkallaan kohtasi. Välillä kärsivien, sairaitten, onnettomien ihmisten kohtaaminen peitti tuskan hämärään sen tähden, jonka oli määrä näyttää hänelle tietä. Mutta ihmisten hätä pakotti hänet viipymään ja auttamaan.

Pitkäperjantain tietäjän seurassa jäämme kuuntelemaan sitä Kristusta, joka sanoo: ”Totisesti: kaiken minkä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” (Mtt 25:40)


Virsi: 436


PS palaa alkuun. 

Ei kommentteja: