torstai 29. tammikuuta 2015

Omaisuus

Aamun ajatus
Kun jokin epäonnistuu, on tärkeämpää keskustella asioiden korjaajasta kuin siitä,
ketä on moitittava. -Francis J. Cable


 

Маша и Медведь : Фокус-покус (Серия 25)
Kumppanin (paavin) antama ikäraja Ei aikuisviihdesisältöä
 
Risikko Lahden seudun liitoksista: Pitkä odotusaika, mutta lapsi on kaunis (27.1.2015 21:50)

Juha Salomaa esittelee päivän musiikillisen aiheen.
Tuntematon: Omaisuus, viholliseni (Paul O'Dette, luuttu).
Tänään on päivä, jolloin katsotaan maallisessa mielessä, onko minulla vihollisia vai ystäviä. Päiväyksellä 12.8.1999 vahvistettu sopimus on purettava.
Shostakovitsh: Valssi elok. Suurten jokien laulu (Moskovan kamariork./Constantine Orbelian). Ville esittelee Kaukaasian matkallaan poliisien valvomaa rajalinjaa.

Velka-armahdus loi Saksan talousihmeen (28.1.2015 6:00)  

Riittämättömyys uuvuttaa hoitajaa – "On raskasta kestää sitä taakkaa, ettei pysty hoitamaan kunnolla" (28.1.2015 6:19)

"Hyvinvointivaltio on luterilainen ahkeruusvaltio"


Halu toteuttaa itseään ja työskennellä kotiseudulla vie usein yrittäjäksi (28.1.2015 7:27)

Ketä moittisin epäonnistumisestani palata yrittäjäksi kotiseudulleni omaishoitajuuden kautta. Keskustelukumppanit ovat puuttuneet joka portaalla. Epäonneni on laskettu omaksi syyksi Vihtaniemen ensimmäiselle ja viimeiselle ylioppilaalle. Onneni on osata kysyä YYE:ltä asioiden kääntyessä minua vastaan. Sain suuret sanat, jotka saavat kiusaajat vapisemaan. Tähän on tultu. SUURIA SANOJA  pieniä askelia -julkaisu sisältää kaiken omaishoidosta, särkymisestä ja kukkaronvartijoista.
Muukalaiset odottavat pääsevänsä omaan hautausmaahansa lapsuuskotini uimarannassa. Nainen selvisi kolmelta natsileiriltä: "Kävelin ... - Iltalehti
Niin minäkin kerran hukuttamisyrityksestä ja rauhanajan järjestetyistä ansoista.

Tästä iloitsen. Jenni Haukio säväytti grafiitinharmaassa luomuksessa presidenttien rinnalla (29.1.2015 10:05) 
Ellun kanojen leiristä kuuluu kummia. Ellun Kanat | Strateginen viestintätoimisto
Hetken kestää elämä, sekin synkkä ja ikävä. Trainers' House pääsi yrityssaneeraukseen | Kauppalehti 

maanantai 26. tammikuuta 2015

Hotelli Humina


Kiehtova maailma: Hotellin vuosi


1/3. Viiden tähden hotelli Claridge's Lontoossa on instituutio. Sarjassa seurataan vuoden ajan henkilökunnan ja vieraiden elämää. Varakkaimmat asiakkaat saattavat varata omaan käyttöönsä kokonaisen kerroksen.

2/3. Claridge's käy läpi mittavaa kunnostusta. On tarjottava nykypäivän mukavuuksia, mutta säilytettävä vanhan rakennuksen arvokkuus. Perinteikäs hotelli on kuninkaallisten suosiossa. 

3/3. Lontoon olympialaisiin osallistuvat arvovieraat pitävät henkilökunnan kiireisenä. Palkitun Noma-ravintolan kokit ottavat hotellin keittiön haltuunsa. Erikoiset raaka-aineet eivät kuitenkaan miellytä kaikkia.

4/4: Kuinka on onnistuttu? Smedsberegetin vanhainkodissa valmistellaan suurta kesäjuhlaa hivenen hermostuneissa tunnelmissa. Onko vanhainkoti onnistuttu nostamaan neljässä kuukaudessa Ruotsin parhaaksi?

Parasta vanhustenhoitoa - vuosi myöhemmin 

Vuosi sen jälkeen, kun Smedsberget valittiin Ruotsin parhaaksi vanhustenkodiksi, professori Yngve Gustafsson ja yrittäjä Jane Lindell Ljunggren palaavat taloon selvittääkseen, miten siellä nykyisin menee.

Pysähdyin eilen katsomaan hotellin mittavaa kunnostustyötä. Tein johtopäätökset omasta työurasta hakiessani työhuonetta. Tutustuin Käsityöläistaloon, kun se oli alkuperäisessä tarkoituksessa. Pieniä huoneita vieri vieressä tehdä työtä. 
Olin joutunut ahtaalle uudessa palvelukeskuksessa vuokraamassani työhuoneessa. Huone oli 10 neliön koneellisesti ilmastoitu, ikkunaton koppi. Katossa lamppuja vaikka kirurgin vaativiin leikkauksiin. Työhuonehistoria oli vaiheessa.

Palvelukeskus oli uutta Lahden historiassa. Siihen kävi tutustumassa lähialueiden päättäjiä rakentaakseen omiin keskuksiinsa palvelutaloja vanhuksille. Muistan arkkitehtien kurkistukseen huoneeseen. Perääntyivät käytävään ihmetellen.
- Onko tuo edes laillista?

Inhorealistisen tunteen herätti johtajan istuminen oven takana, kun minulla oli mies asiakas. Ulko-ovet olivat kiinni, aula tyhjä ja minulla viimeinen asiakas. Johtaja halusi tulla nähdyksi, kun avasin oven.
-Tässä oli hyvä tehdä työtä. 
Hän oli levitellyt tyhjiä puheita, että sai erikoiskohtelun hieronnasta alasti. Hänellä oli sairas mielikuvitus, olinhan saanut Isä Juntusen opetuksen, kuinka hierotaan.

Sanoin vuokrasuhteen irti ja siirsin työpöydän Käsityöläistaloon alivuokralaiseksi. Viressä oli tyhjä huone, jonka ostin kulutusluotolla ja kalliilla korolla. Hetken kesti rauha tehdä työtä omaan tahtiin iltapäivästä iltaan.
Sitten alkaa tapahtua. Käsityöläiset jättivät työhuoneensa ja pankin avustuksella konkurssin tehnyt Sotka vuokrasi kaikki tyhjät tilat. Muutostyöt alkoivat talon sisällä, seiniä kaadettiin ja betonin pölyä leijaili kaikkialla.

Yhtiökokouksessa mainitsin työn vaikeutumisesta remontin keskellä. Viimeisestä johtajan virasta syrjäytetty asianajaja sanoi minulle, ettei se kuulunut käsiteltävien asioiden listalle. He olivat valtaamassa koko Käsityöläistalon itselleen ja veivät loppuun toisen sijoitusyhtiön kautta, välimiesoikeudella uhaten pakottivat minut luopumaan velattomasta työhuoneesta.

Näitä muistelin eilen katsoessani hotellin  kunnostustöitä. Remontin kohteena oli 20 huonetta. Muissa huoneissa toiminta jatkui remontin häiritsemättä. Meillä työpaikat ovat loppuneet, työtilat jääneet tyhjilleen. On se niin suomalaista johtamistapaa. Työtätekeviä kiusataan henkisesti ja fyysisesti. 

Parasta vanhustenhoitoa

Sarja alkaa. 1/4. Smedsbergetin vanhainkodin tavoitteena on tulla neljässä kuukaudessa Ruotsin parhaaksi vanhainkodiksi. Henkilökuntaa opastavat professori Yngve Gustafson ja hoitoasiantuntija Jane Lindell Ljunggren. 

2/4: Hengenvaaralliset reseptivapaat lääkkeet. Smedsbergetin vanhainkodin asukkaiden lääkitystä muutetaan, ja tulokset näkyvät heti. Henkilökunta joutuu opettelemaan uusia työtapoja.

3/4: Kunnon ruokaa yhteiskuntamme rakentajille. Kokki Leif Mannerström näyttää, että hyvää ja ravitsevaa ruokaa voi valmistaa niukoillakin määrärahoilla.

4/4: Kuinka on onnistuttu? Smedsberegetin vanhainkodissa valmistellaan suurta kesäjuhlaa hivenen hermostuneissa tunnelmissa. Onko vanhainkoti onnistuttu nostamaan neljässä kuukaudessa Ruotsin parhaaksi?

Viiden tähden hotelli Claridge's Lontoossa on instituutio. Samaan aikaan meillä puretaan laitospaikkoja ja jätetään vanhukset heitteille kotihoitoon, jos omaishoitajaksi ei ole halukkuutta eikä mahdollisuutta. Smedsbergetin vanhainkoti on vanhusten viimeinen koti. He maksavat täysylöspidosta, mutta ovat aliravittuja.

Työpaikan hyvinvoinnista pitävät työntekijät huolen. Meillä ei ole nähty työtekijöitä voimavarana, vaan päättäjät kertovat asettamistaan työryhmistä, kuinka vanhuksia pitäisi hoitaa. Minulle riittääääää! 

Verkkokirjoittajan talossa teen yhteenvetoja, kun mikään ei riitä ahneille johtajille sijoittajina. 
sai rauhanruhtinaalta keppikeittoa.  

Apua tilapulaan, uusi palvelutalo nousee Jalkarantaan - ESS.fi  

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

# Matkalla huomiseen

110 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
Helmitaulun seuraaja


How Chinese Multiply

Ruutuvihko ja laskukirja käyvät tarpeettomaksi. Pitää vain tietää missä järjestyksessä viivoja piirtelee ja leikkauspisteitä laskee. 


Kutsussa sairaalaan pyydetään ottamaan mukaan kaikki mahdolliset paperit. Tein työtä käskettyä ja esitin tietoja paperilta. Lääkäri sanoo hänellä olevan tiedot koneella, mutta onko hän niihin tutustunut. Verenpaineen hoitoon kehoittaa menemään yksityiselle, jonne olen siirtynyt, kun Pääterveysasemalla ei ollut osaavaa lääkäriä. 

Pekka Puska toi esille verenpaineenhoidon tärkeyden. Sairaanhoitajat eivät ole noudattaneet Puskan hoitosuosituksia.
- Tämä potilas hoitaa itse verenpaineensa, sanoi hoitaja oppilaalle, kun hän haastatteli minua potilaskorttia varten.  Sydän muljahti kiinnityspiuhojen ympäri silloin, eikä vielä 25 vuodessa ole rauhoittunut. Kokenut professori vapauttaa syyllisyydestä, ettei verenpaineen nousu ole oma syy. Sykkeelle on omat syynsä traumapolillakin.
 
Aamuhartaus 9 min Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa vain suorana Ohjelman nettikuunteluaika on päättynyt Pastori Marjaana Toiviainen, Helsinki.

Kuuntelen aamuhartauden radiosta ennen ylösnousua. Tuo pitää laittaa blogiin kuunneltavaksi myöhemmin. Radion ohjelmaopas ilmoittaa, että ohjelma on kuunneltavissa vain suorana hymiön kyynelehtiessä. Siinäpä kyynelehtii. Otan kiertotien areenaan ja siellä on jo iltahartauskin kuunneltavissa.
Voin kuunnella "matkasta huomiseen" 22.2.2015 asti. Sen jälkeen toivon voivani lukea hartauden tekstiversiona, sillä niin läheltä sanoma liippaa omaishoitajan työnsä tehnyttä matkan jatkajaa.

Aamuhartaus 22.1.2015 pastori Marjaana Toiviainen 

Hartauden musiikki: "Matkalla huomiseen", säv. ja san. L. Launonen, es. Vaasan lääninvankilan vankien lauluryhmä, pastori Vesa Mäkelä, kanttori Pauli Mutka.


- Minä niin rakastan laskutaitoa, tunnusti ekaluokkalainen laskukirjan saatuaan. Hän  sulki kirjan lähelle sydäntään kaksin käsin. Tuokiokuva on jäänyt mieleen koulunkäynnin alusta lapsenlapsen kohdalla. 
Samaa en voi sanoa omasta halusta käydä koulua sodan jälkeen kaiken puutteen keskellä. Kansakoulua 5 lukuvuotta epäpätevien opettajien touhutessa omiaan tunneilla ja vapaa-aikana. Oppikolua ulkokuntalaisena 8 vuotta kaikkien silmätikkuna kaukana kotoa. 

Koulunkäynti oli katkolla useita kertoja, milloin tädin tuomiolla jatkamisesta, milloin omasta päätöksestä, etten halua itse enää mennä kouluun. Isä odotti kuitenkin aitan ovella lähtöä. Hän veisi 7 km:n järvimatkan kirkonkylään, sieltä jatkaisin Kuopioon 60 km bussilla ja junalla Suonenjoelle 50 km. Seuraava loma olisi jouluna, sitten pääsiäisenä ja vihdoin 3 kk kesälomaa kotona.

Palasin syntymäkuntaani 50 vuoden kuluttua vanhempieni tarvitessa apua selvitäkseen kotona. Kunnassa syntyi kuhinaa tulostani. 
- Älä tule meitä opettamaan, oli taloyhtiön kokouksessa läksytys, kun olin saattajana isälle.  

Vihtaniemen ensimmäisen ja viimeisen ylioppilaan arvostuksen luin paikallisesta  lehtikirjoituksesta. Valkolakki on lunta paskahuusin katolla. On meillä sellaiset alkuperäiset toimittajat kirjoittaessaan sananvapaudella itsensä ylentämisestä toista halventamalla.

Viimeisen tuomion sai koko Suomen kansa opin hankkimisesta ajassa, jota nyt elämme. On ehdoton yläikäraja 61/64 vuotta. Lainuudistus lisäsi kolme vuotta "tietoyhteiskunta kaikille" toitotukseen. Toinen laissa määritelty palkkatyön ehdoton vaatimus. "Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana toimittu aika ei kerrytä työhistoriaa." Ei siinä järki paljon päätä pakottanut, kun presidentti allekirjoituksellaan vahvistaa eduskunnan säätämän lain.

Suomi harkitsee vielä osallistumista ilmavoimien ... - Yle

Tämän päivän vaikea päätös on herättänyt keskustelua. Presidentti tulee puhumaan tilanteesta ja lupaa tarttua ulkopoliittisiin aiheisiin tulevaisuudessakin.
Pääsiäisenä 2000 selvitin joulupostimerkit kansioon. Nyt on Monetan julkaisemien rahojen vuoro keräilemättä kokoelmia.
"Talvisodan hengessä" muistomitaliesittelyssä lainaan Mannerheimin päiväkäskyä.

"Ryhdyn tähän tehtävään hetkellä, jolloin vuosisatainen vihollisemme jälleen hyökkää maahamme. Luottamus päällikköön on onnistumisen ensimmäinen ehto. Te tunnette minut ja minä tunnen teidät ja tiedän, että jokainen teistä on valmis täyttämään velvollisuutenne aina kuolemaan asti.

Tämä sota ei ole mitään muuta kuin Vapaussotamme jatkoa ja loppunäytös. Me taistelemme kodin, uskonnon ja Isänmaan puolesta."

(Ote 3. päiväkäskystä 1.12.1939)

Meihin sovelletaan jonkun muun päiväkäskyä, jota en ole oppinut tuntemaan 73 vuoden aikana. "Ihmisten ymmärtämisessä on se vaara, että ymmärtävät ymmärtämisen väärin ja tunkevat liian liki." Nyt se asia on kukkapenkissä.

Värikylpyjä

Aamuhartaus 21.1.2015 Rovasti Timo Juntunen, Hailuoto. 
Virsi 288: 1-3 alkaa sanoin: "Silmäisi eteen, Jeesus". Soile Isokoski (sopraano), Marita Viitasalo (piano).

Aamuhartaus ke 21.01.2015
Timo Juntunen, Rovasti, Hailuoto

Palava sydän

Ne tulevat jälleen. Joka ikinen yö ne toistuvat; nuo levottomat painajaisunet. Näen unia sodasta. Näen niissä perheeni ja kansani ihmiset. Ja minä huudan ääneen: voisimmepa me juutalaiset elää rauhassa! Edes yhden päivän.

Minä olen Berenike, Herodeksen tytär. Juutalainen nainen miesten maailmassa. Olin jopa melkein Rooman kuningatar. Kuunnelkaa siis minua hetki. Ottakaa vastaan viestini, ehkä siitä on teille hyötyä, vaikka elättekin kaukana tulevaisuudessa. Joskus toivon että minäkin olisin saanut elää jonain toisena aikana, jossain toisessa maassa. Sivistysvaltiossa, jossa ei ole sotaa. Vapauden, veljeyden, sisaruuden ja tasa-arvon aikana. Tai ehkä sellaista ei tulekaan. Kaikki on harhakuvaa, autiomaan tuuleen haihtuvaa. Tai ehkä toivoa on sittenkin. Tapasin kerran palavasilmäisen miehen, jonka puheet ja usko jättivät minuun jäljen.

Olin korkeasti kunnioitetun veljeni, kuningas Herodes Agrippan kanssa Kesareassa. Veljeni pyydettiin kuulustelemaan miestä, joka oli saanut puheillaan pahennusta aikaan. Tuo mies, nimeltään Paavali, ei kuitenkaan puhunut itsestään vaan hän puhui Jeesus-nimisestä ristiinnaulitusta miehestä ja kuolleiden ylösnousemuksesta. Hän ei tuntunut pelkäävän mitään, vaikka hyvin tiesi että hänkin olisi voinut saada kuolemantuomion juutalaisen uskomme vastaisesta opista. Kuiskasin veljelleni että hänet pitäisi vapauttaa. Paavali oli kuitenkin itse vedonnut Rooman hallitsijaan, joten hänet oli vietävä keisari Neron luo.

Jäin miettimään Paavalia: mikä oli synnyttänyt tuon palon hänen silmiinsä?

Olinhan minä tavannut palavasilmäisiä miehiä ennenkin. Usean kanssa jaoin vuoteeni. Mutta heitä ajoi eteenpäin vain oma vallanhimo. Ja siihen he kaatuivat, yksi toisensa perään.

Ei minulla ollut koskaan onnea rakkaudessa. Surua rakkaus minulle vain on tuottanut. Lyhytaikaista onnea ja toistuvia menetyksiä. Kaikki kolme miestäni on tuotu kaatuneina sotatantereilta. Lopulta rakastuin mieheen, joka löi omaa kansaani miekallaan. Hän teki niin, koska hänen oli toteltava käskyjä. Sillä meillä kaikilla on käskijämme. Ja sen asian tahdon sanoa myös tuomitsijoilleni. Rakkaudella on tuomarinsa. Mutta ehkä vielä joskus tässä maailmassa nainen saa rakastua mieheen ja odottaa vastarakkautta. Tarvitsematta olla vain miehen omaisuutta.

Minua on pidetty pahana. Minua on katsottu halveksien, kavahdettu kuin myrkkykäärmettä. Mutta minä yritin pelastaa juutalaisen kansani. Tiesin, että kapina roomalaisia vastaan olisi tuhoisa virhe. Paastosin ja ajoin pääni. Paljain jaloin astelin Jerusalemiin. Itkin ja vetosin ihmisiin. Huusin katolla rauhaa. Mutta turha oli yritykseni pelastaa kansani. Pyhät paikkamme hävitettiin. Temppelimme ovat raunioina. Ja kansa on lyöty hajalle.

Minä, Berenike, tunnen pyhät kirjoitukset. Ja minä olen osa isieni maata. Juutalaisen äidin maidosta olen ensimmäiset elämän voimani ammentanut. Tänne minut myös haudataan. Me ihmiset olemme kuin uni, joka aamun tullen katoaa. Olemme kuin ruoho, joka päivällä kypsyy ja illalla leikataan. Ja niin on tuhat vuotta Jumalamme silmissä kuin yksi päivä.

Ei minusta tullut kuningatarta. Ei juutalainen nainen voinut seistä Rooman keisarin rinnalla. Mitä olin luullutkaan? Sokea hullu olin ollut jälleen. Nyt kun olen saanut haudata viimeisetkin haaveeni maallisesta onnesta, muistan vain palavasilmäisen miehen, jonka elämän ristiinnaulittu rikollinen oli muuttanut. Tuota samaista Jeesusta hän kertoi vihanneensa ja vainonneensa tuntematta häntä. Kunnes yhtäkkiä kohdattuaan Jeesuksen Paavali oli tullut tuntemaan totuuden ja kaikki hänen elämässään oli muuttunut.

Voitteko kuvitella tämän kaiken, tulevien aikojen ihmiset? Ehkä voitte. Ehkä tuo Jeesus vielä muuttaa maailman. Sytyttää palon, joka leviää silmistä silmiin, käsistä käsiin, sydämistä sydämiin. Jos hän, joka kohtasi Jeesuksen, astui pelotta eteenpäin, rakkautta julistaen, maailmalla on toivoa.

Elämäni viimeiset vuodet ovat käsillä. Tähän saakka olette minusta kuulleet. Enempää ette kuule. Nyt minä odotan Jeesusta. Ehkä vielä kohtaan hänet. Rukoilen sitä hiljaa. Se tuo lohtua.

- Kuka minä olen? kysyn 27.1.2015 vainojen uhrien muistopäivänä.



Niinhän sitä luulisi yhdellä vilkaisulla Kela-asian hoituvan. Nyt on kyse Kela-taksin käytöstä. Pyysin eilen sairaanhoitajalta terveydenhuollon todistusta SV 67. Hän ei tiennyt asiasta mitään, lupasi selvittää päivän aikana. Soittaisi sitten illalla. Ei kuulunut soittoa. 
Tilaan Kela-taksin huomista sairaalakäyntiä varten luottaen, että todistus tulee aikanaan. Mitään sekavampaa en ole Kelalta kuullut sitten eläkepäätöksellä annetusta arvonimestä "varhennettu vanhus". Meitähän voi kohdella miten sattuu, riippuu käsittelijästä.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta yhdellä vilkaisulla hoitaa asioitasi. Siihen tarvitaan asioidenhoitaja valtakirjalla. On soitettava Kelaan, jossa kaikki asiakaspalvelijat palvelevat parhaillaan, ole hyvä odota. Tai soita myöhemmin uudelleen.

Muistan ajan, kun soittaja maksoi maailmanparantajille soitetun puhelun. Ennustajat kehuivat sen olevan hyvää bisnestä. Nyt Kela jatkaa tätä perinnettä. Siitä huolimatta kaikki huijarit jatkavat omaa bisnestään. Kokeilin klikata kuvaa, mutta mitään ei tahtunut. Poimin sen youtube sivulta mainoksena, joka ei aukea mihinkään.

Tässä tutkimuksessa ei Lahdella ole kehumista: sijoitus vasta 50:s




lauantai 17. tammikuuta 2015

Uusi ryhmänjohtaja

09:35 17.1.2015
Kokoomuksen uusi ryhmänjohtaja: "Lahtelaiseen päätöksentekoon täytyy saada muutosta"


Millainen päivä tulossa? Lue IS-horoskooppi!

OINAS 21.3.–20.4. Haluat kulkea eteenpäin ilman pelkoa. Saat tänään kiinni yhdestä asiasta, joka on hämmentänyt mieltäsi jo pitkään. Pääset sen alkulähteille ja näet syy-seuraussuhteet.


KALAT 20.2.–20.3. Haluat kulkea eteenpäin ilman pelkoa. Saat tänään kiinni yhdestä asiasta, joka on hämmentänyt mieltäsi jo pitkään. Pääset sen alkulähteille ja näet syyt. 

Kuusi kuvaa: Jaana Hallamaa ke 14.1.2015 43 min pysyvästi kuunneltavissa
Mitä te olette mennyt tekemään? Siinä lause, jonka Jaana Hallamaa sai teologian opiskelijana kuulla usein. Naisen asema ei tiedekunnassa ollut häävi. Kuusi kuvaa -sarjassa kurkistetaan tunnettujen henkilöiden kotialbumeihin. Tällä kertaa sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa valitsee viisi merkityksellistä valokuvaa elämänsä eri vaiheista. Keskustelu käydään näiden kuvien kautta. Mikä nelivuotiasta Jaanaa naurattaa? Miksi professori verhoutuu soutukerhon lippuun? Kuudes kuva on ottamatta. Minkä kuvan hän toivoisi vielä albumiinsa: mikä suuri toive tai tavoite on jäänyt toteutumatta? Valokuvat ja niihin liittyviä pieniä tarinoita löytyy osoitteesta yle.fi/kuusikuvaa.
Artikkeli: Kuusi kuvaa Jaana Hallamaan elämästä


Liisa Hyssälän huima muodonmuutos – laihtui vuodessa 26 ...




Ensiksi oli kultainen kädenpuristus vs valitusosoitus omaishoidontuesta annetusta asetuksesta 1993. Swot-analyysin toinen kuva heikkouteni kuvaa uupumusta unen puutteesta, Hyssälä ministerinä odottaa eläkevirkaa. Omaishoitajalle tulee ikää lisää ja odotettu muistin menetys. Laitoksessa nostetaan tuolille istumaan, annetaan kynä ja paperi käteen, malli eteen kehoituksella - piirrä ruusu jos muistat.

Mitään muutosta omaishoitajan aseman parantamiseksi ei ole näköpiirissä vanhusten eikä lasten hoidossa. Uutisvuodossa Tommy arveli, että omaishoitajat hoitavat ilmaiseksi.
Vahvoilla naisilla on puolustettavana oma etu ja hyvinvointi. Siksi lisäänkin lättisyntyisen Vitas'in esikuvaksi itselleni isoisänsä kanssa.

Painoaan 26 kiloa pudottanut Liisa Hyssälä: Näin kilot lähtivät

Presidentti Halonen sanoi kahdesta virkajaksosta, tuli elinkautinen kärsittyä. Hyssälä esittelee laihtumistaan kuin Mette imagoaan. Mikä lie tehtävänimike missäkin asemassa? 

109-vuotias opastaa pitkään ikään: "Välttele miehiä ja syö puuroa!"

Jessie Gallan on pirteä ikäneito.

Jessie Gallan on pirteä ikäneito.

Vahvuuteni

Sotakesästä 1941 naispresidenttiin 6.2.2000 sisältyy Vahvuuteni -kuvaan. Viimeiset vaiheet kuvina on äidin viimeinen käynti Vihtaniemellä kesällä 1991, Isä Viitakossa 1993.













Osakaskunnan vesialueen kartta Juojärvellä

Uhat

Painoaan 26 kiloa pudottanut Liisa Hyssälä: Näin kilot lähtivät

Klikkaan karttaa suuremmaksi  Vihtaniemen tien päässä. Tie päättyy Rantalaan eikä rantaan asti. Tästä Vihtaniemen yksityistiestä on koko soppa saanut alkunsa. Kunta naapurina, tiekunta isäntänä ja kunnan uusrikkaat mökkiläiset edunsaajana käyvät sotaa suuren maailman malliin Tiekartta Länsirannalla. Karttalöydös pelasti päiväni. Mahdollisuudet ovat vielä olemassa.

 
Mahdollisuudet 

Asikkalan luksusmökillä erikoinen tausta, poliisi oudoksuu veroparatiisiyhtiöitä (19.1.2015 18:34)
 PS. Tähän on tultu. Sijoitusyhtiö pankin avustuksella otti välimiesoikeudella uhaten kalliilla lainakorolla maksamani työhuoneen Käsityöläistalossa. Viimeiset vuodet maksoin sijoitusyhtiölle kallista vuokraa työhuoneesta. On meillä sellaiset lait.

Toinen kupru on lapsuuskodin jakaminen lahjakirjalla saatuihin osiin. Maanmittaustoimistosta vastattiin tiedusteluihin.
- Me voimme ottaa koko maan. Jakaja oli suunnitellut kohteen myymistä halvalla hinnalla ystävälleen. Siihen en suostunut, vaan ostin yhden osakkaan osuuden velkarahalla. Tiekunta rahastaa "lomakiinteistöstä" ja metsästä tiemaksut. Verottaja on samaa mieltä lomakiinteistöstä eikä pidä kiirettä oikaista tekemääni valitusta kiinteistöverosta. Näin Suomi on tuhon tiellä, kun viimeinenkin ranta on kaupattu ulkolaiseen omistukseen.

Ich bin - Ich habe on kovalla koetuksella. Kukaan ei suostu vastaamaan, mitä he ovat minulta vielä ottamassa. Historia: Treblinkan henkiinjääneet ovat kertoneet ajasta ja historia toistaa itseään.
















































































































































































keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Hi

Hei Maire, löysimme Sinulle sopivan rahoitustarjoajan, liite Lainahakemus.

Aamun ajatus 3333
Onnistuja on kovin usein hän,
joka ryhtyy siihen, mihin me muut
emme ole koskaan tulleet ryhtyneeksi. 

Sähköpostiin tulleet joka-aamuiset ilmoitukset löydöistä kummastuttavat. Ketään en ole pyytänyt etsimään sopivia rahoitustarjoajia tämän päivän rahan tarpeeseen. Lähtiessäni omaishoitajaksi tein etukäteen kunnan kanssa sopimuksen minulle maksettavasta kunnallisesta kotihoidontuesta halvanntuneen äidin kotona hoitamiseksi. Samalla syöpäleikkauksesta toipunut isä saisi olla kotona. Hän ei kuulunut vielä 85 -vuotiaana avohoidon piiriin. 

Terveyskeskuksesta tuli lääkäri monen hoitajan kanssa kotikäynnille katsomaan, mitenkä hoidin hommani. Äitiä haastateltiin, isä katseli sivusta.
- Eikö isää edes tervehditä? kysyin virkaintoisten työskentelytapaa.
- Hän ei ole avohoidossa, siksi me viis veisaamme, mitenkä Arviitti voi.

Kaikki tiedämme tämän päivän omaishoitotilanteen, vanhusten heitteille jätön ja sote-solmut. Jokainen tulkitsee tilanteita omista lähtökohdista ottaen huomioon ensiksi oman etunsa, sitten tulee perheen etu ja ja viimeiseksi hovi, joka pitää yllä tätä mieletötä järjestelmää. Keväällä tein valituksen kiinteistöverosta koskien perimääni "lomakiinteistöä". Tätä päätöstä odottaessa menee terveys ja tulee ikää lisää. Sehän onkin "hovin" tarkoitus sijoittajana, että perintö siirtyisikin kunnan uusrikkaille sijoittajille. Näin ei käy vain minulle, vaan koko Suomi-neidon kohtalo on vaakakupissa. Itse en valinnut tekstin suurta kokoa, vaan blogger haluaa huutaa tänään korkealta ja kovaa.

Aamuhartaus 14.1.2015
Rovasti Kerttu Venäläinen, Kittilä. Virsi 215: 4, 6. Virsi alkaa sanoin: "Oi armon merta ihmeellistä". Virren neljäs säkeistö alkaa sanoin: "Elämän kirjaasi kun piirsit". Radion kamarikuoro, Tarja Viitanen (joht.), Pertti Eerola (urut). 



Aamuhartaus ke 14.01.2015
Kerttu Venäläinen

Olen kastevedellä pesty

Tänä aamuna olen sytyttänyt kastekynttilän. Sen valo on lempeä ja lämmin. Kynttilän pintaan on piirretty kuvia. Ylimpänä on kuva kastetoimituksesta. Sitten on kuva rukoilevasta enkelistä, seuraavana aapiskukko ja alimpana Pyhän Ehtoollisen ateria, rippiraamattu ja konfirmaatiokirkko.

Monta sataa kertaa olen oman seurakuntani kastetoimituksissa ojentanut tällaisen palavan kynttilän isän tai äidin tai jonkun perheenjäsenen käteen. Kastekynttilään liittyvät Jeesuksen sanat Johanneksen evankeliumista: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” (Joh 8:12)

Juhla kastemaljan ympärillä – olkoon se kotona tai kirkossa – on pysähdyttävä. Se on monella tavalla hyvin ainutkertainen. Juhlan tunnelmassa on sitä pyhyyden ja Jumalan rakkauden kosketusta, jonka voi kasteen vedessä kädellä tuntea. Jumala on tässä lähellä. Hän lupaa liittyä ihmisen elämän matkaseuraan.

Hän lahjoittaa siunauksensa, läsnäolonsa ja johdatuksensa elämän jokaiseen päivään. Taivas on avoinna ja sieltä kuuluu Jumalan ääni: Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet minun, olet minulle rakas! Käsieni ihoon minä olen sinut piirtänyt! (Jes 49:16)

Kaunis, valkoinen kastemekko lapsen yllä ei ole vain vaate, joka pukee lapsen tähän juhlaan. Sen vertauskuvallisuudesta puhuvat apostoli Paavalin sanat: ”Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne.” (Gal 3:27)

Kun tänä aamuna katselen tuota kastekynttilää, se kuljettaa ajatukseni myös kauas ajassa taaksepäin, omaan kastejuhlaani. Minulla ei ole siitä kuvaa enkä kovin paljon tiedä, millainen se oli ulkoisilta puitteiltaan. Mutta aavistan, että se oli ajan tavan mukaan vaatimaton tilaisuus. Tiedän suurin piirtein,

ketä siinä oli paikalla; äiti, isä ja sisarukset, ehkä isovanhemmat, tiedän myös kummini. Voin aistia jotakin niistä tunnoista, mitä heillä oli mielessään, kun pappi luki kasteen asetussanoja: minä olen teidän kanssanne kaikki päivät. Tai kun he liittyivät papin johtamaan rukoukseen: lähetä pyhät enkelisi varjelemaan häntä hänen elämänsä matkalla. Jumalan varjelusta ja johdatusta rukoiltiin noina sotien jälkeisinä, vaikeina ja työntäyteisinä vuosina paljon.

Tuossa hetkessä otsaani ja rintaani piirrettiin pyhä ristinmerkki todistukseksi siitä, että ristiinnaulittu Jeesus Kristus on minut lunastanut ja kutsunut minut elämään opetuslapsenaan. Kastejuhlan sisältö ja Pyhän sakramentin salaisuus ovat kantaneet minua tähän päivään asti. Olen varma siitä, että minut on kastevedellä pesty. Ja joka aamu, kun siunaan itseni pyhällä ristinmerkillä, se liittää minut siihen siunaukseen, jonka Jumala lahjoitti minulle kasteen hetkellä. Saan elää siinä luottamuksessa, että kasteen armo kantaa myös tästä eteenpäin. Se kantaa vielä silloinkin, kun lopulta on kuljettava kuoleman rajan yli.

Kun tänä aamuna katselen kastekynttilän palavaa liekkiä, ajattelen samalla kaikkia kummilapsiani. Kaikkia heitä, joita olen ollut siunaamassa ja saattelemassa elämän matkalle. Rakas Jumala heitä yhä siunatkoon ja antakoon Pyhien enkelien varjella heidän elämänsä matkaa.

Pieni kirjanen, katekismus, on hyvä opas silloin kun haluan mietiskellä kasteen merkitystä. Siellä sanotaan mm. näin:
”Kaste tekee meistä Kristuksen opetuslapsia ja kristillisen kirkon jäseniä…

Kerran saatu kaste kantaa läpi koko elämän. Kasteen liitto on varma silloinkin, kun uskomme horjuu. Kun turvaamme kasteen armoon, meidän ei tarvitse omin voimin tehdä parannusta.

Pyhä Henki kitkee meistä joka päivä itsekkyyttämme ja herättää meissä uutta uskoa ja rakkautta. Kaste antaa meille rohkeuden sekä elää että kuolla.”

Tänään olen kiitollinen kasteen armosta. Ja olen kiitollinen kirkosta, jonka voin tuntea kodikseni. Vaikka se ihmisten yhteisönä on monella tavalla vajaa ja ristiriitainen, se on Kristukseen uskovien maailmanlaajuinen yhteisö. Kaste liittää minut kaikkiin niihin sisariin ja veljiin, jotka eri puolilla maailmaa on kastettu Kristuksen omaksi.

Haluan myös luottaa siihen, että kirkon yhteinen usko kantaa minua ja
saan levätä sen katkeamattoman rukouksen sylissä. Siksi voin turvallisesti liittyä apostolin ajatukseen: Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastan?– ei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta.

Taivas on yhä avoinna – maailman hädän ja epävarmuuden keskellä sieltä kuuluu
Jumalan ääni: sinä olet minulle rakas!

Rukoilemme:

Jumala, Isämme
Sinä annat meille elämän lahjaksi.
Kiitos sinulle siitä,
että jo elämäni alussa olet sulkenut minut hoivaasi ja suojelukseesi.
Valaise koko elämäni.
Kuule rukoukseni Jeesuksen Kristuksen tähden. Aamen

Virsi: 215

Aamuhartauspuhuja puhuu kastekynttilästä. Oman nimen sain sotakesänä 1941, jolloin isä tuli rintamalta viedäkseen vastasyntyneen kastettavaksi. Kastekynttilän sain 65 -vuotissyntymäpäiväjuhlassa muutettuani osoitetta seurakuntaan, johon minut on nimeltä kutsuttu. 
Maallistunut seurakunta näki yhden kirkollisveronmaksajan poistuneen luettelosta ja siksi antoi maistraatille tehtävän erottaa seurakunnasta, johon minut oli kasteessa liitetty, ja siirtää "muuhun uskonnolliseen yhteisöön". Minua loukkasi piispakokelaan pahoittelu kirkosta eroamisesta enhän luopunut lapsen uskosta.  

Viinanen jyrähtää: "Kulutamme hömppään" - Iltalehti

Kokenut kaikki tietää! 

Matti Vanhasen uusi rakas on rikkaan suvun perijätär 

Vaivainen kaikki kokee!

Torsti Lehtinen – Kainin merkki - Kirjat - Keskisuomalainen
Voi niitä aikoja "Taide ja taudit" sanataiteen lisäkurssi lääkäreille muistaen "mikä meidät tekee hulluksi?", kysyy ja vastaa radiopsykiatri.

maanantai 12. tammikuuta 2015

Mihin eläketuloni on riitettävä

Kävin verkkopankissa ja poimin sieltä hajatelman "Mihin eläketuloni riittävät?" tämän päivän työikäiselle.

https://www.s-pankki.fi/globalassets/media/artikkelien-kuvitukset/tum_riippukeinussa_1600x300.jpg  

"Mikäli vuosiansioni pysyisivät nykyisellä tasollaan, tulisi eläkkeeni olemaan 65 vuoden rajapyykin saavuttaessani korkeintaan noin puolet tämänhetkisestä palkastani."  
"Ehkäpä haluamme eläkkeellä harrastaa, matkustella, helliä itseämme ja nauttia kevyestä elämästä."

Joulukalenterin luukut ovat sulkeutuneet ja siksi kiirehdin katsomaan, mitä kaikkea Otavan Opisto tarjoaa alkavalle lukuvuodelle 2015.

1. luukku

Sodan aikana syntyneelle opiskelun autuus alkoi vasta eläkeikäisenä, jolloin ilmoittauduin suorittamaan YEATutkinnon verkkoympäristössä. Tuli kiire hankkia oma tietokone ja sen käynnistämiseksi verkkokirjoitustaito. Lukulehti Verkkokirjoittajan talon pöydältä piti pelastaa nykyiseen osoitteeseen, kun dna ilmoitti lopettavansa kotisivutilapalvelun käytön. dna uhkasi hävittää kotisivut lopullisesti eikä niitä voisi enää palauttaa.

Onneksi on Otavan Opisto – Wikipedia, josta kuului kutsu tulla mukaan sellaisena kun olin 10 vuotta sitten ja olen tänään. Verkon välityksellä olen istunut pajassa ja osallistunut  Maailman ihanin tyttö - Voimauttavan valokuvan -perusteet kursille.

Kaikkia joulukalenterin luukkuja en avaa tällä sivulla. Jätän ne luonnosasteelle voimaksi tälle vuodelle ja salaa katson sen ruskean "pömpelin" seinältä, jossa 1. luukku saa tekstin: OTAVAN OPISTON SALAISUUS. Tarkemmin katsottuna ruskeat laudat ovat ovi kivijalassa, jota ei ole muurattu umpeen kuin Historia: Hitlerin valtakunnankanslian pommisuojien ovia. Olkoon ovi takaportti jouluun.

Oma eläkkeelle jääminen ei sujunut lupausten mukaan. Sain päätöksen eläkkeelle jäämisen ajankohdasta 1.2.2005, mutta ilman tietoa eläkkeen €uromäärästä, mikä raha tulisi tilille ja milloin. Kysyessäni tätä eläkeneuvojalta, hän sanoi heitä olevan liian vähän laskemaan kenenkään eläkkeitä. Oli jatkettava työtä, kunnes Kelan täti lupasi eläkettä, mutta arvonimestä "varhennettu vanhus" maksaisin vähennystä osamaksuna eläkkeestä kuolemaan asti.    

On syytä aloittaa tonttukoulussa omaishoitajan kokemuksella, kun 54 vuotta hujahti hoitohommissa noudattamatta työaikalakia 24/7.  Näitä on laskeskeltu monen ministerin ja erityisavustajan voimin. On eksytty aina kauas asiasta ja päädytty omaishoitajien säästötalkoisiin yli 3 miljardin  säästöt valtiolle. Tästä seuraa kirous nykymenolle.  Työssä olevat asiakaspalvelijat ovat hermostuneita ja Kelan automaatti vastaa.
- Kaikki asiakaspalvelijat ovat varattuja. Soita myöhemmin uudelleen. 

JK Professorit: Raportointi harhaanjohtavaa - eläkkeeseen ...

perjantai 9. tammikuuta 2015

Kollektiivinen suru

Ulkomaat klo 16:19
Nigeriassa jälleen verinen pommi-isku – pommin kantajana ehkä vain 10-vuotias tyttö


Samaistun pomminkantajatyttöön. Neljännen käskyn selitysosa kehoittaa ääneen ihmettelemään asioiden huonoa hoitoa. Kieltää kuitenkin lähtemästä mukaan pahaa tekemään.
- Sinä olit pentuna kova suuttumaan, tervehti työvoimatoimiston hoitaja minua entistä kansakoulukaveria 5 -kymppisenä palattuani syntymäkuntaani vanhempieni hoitajaksi. Olinko kauhukakara 12 -vuotiaaksi ja sen jälkeen 5 -kymppisenä? Heidän mielestään vielä tänä päivänäkin. Kymmenen vuotta minun aivopesua kesti ja selvisin sen kummemmitta kolhuitta. Sormet riittävät laskemaan ne hyvät ihmiset, joita siellä kohtasin. Viimeisestä taloyhtiön pöytäkirjasta luen Tuuspeltoa vaivaavasta kirouksesta.

Se ei voi muuta olla kuin vanhan Manun perintö joka asiassa. Hän myi osakkeensa seuraajalle saatesanoilla, että naapureille pitää olla ilkeitä. Viereisen talon ruohonleikkaaja pysäytti koneen kysyäkseen huutelijalta.
- Rupeatko sinä keljuilemaan, kun huutelet minulle? 

Meidät pitäisi häätää pois taloyhtiöstä, mutta siihen ei ole mitään syytä. Jos A Ykköstä vaivaa veden pysyminen rapun edessä korjauksesta huolimatta, olisiko se seurausta minulta peritystä vesimaksusta, kun kävin päivisin isän luona laittamassa ruokaa. Yöksi menin kirkon kammariin, jonne maksoin vesimaksun. Kolmannen vesimaksun maksoin Lahteen vuokraamastani asunnosta sen päivän varalle, kun isä olisi kuollut.

On puhuttu halventamisesta viime päivien tapahtumien ympärillä. Näille pahimmille suunsoittajille lähetin lakimiehen kirjeen ja rahat aiheettomista ilmoituksista tilille pantaviksi ihan omin pikkukätösin mukana saatesanat, kun yleisönpalvelijoille kopsahtaa omaan nilkkaan. Sama koskee kunnan ja valtion piäsnuatikoita. 


Minulla on ihan oma suruliputuspäivä 11.9. omille menetyksille. Tästä kaikki alkoi ja jatkuu uusilla terroriteoilla. Niin kauan kun kukaan ei huomaa omaa osuuttaan asioiden kulkuun, Tiekartta Länsirannalla jatkuu.


Sipilä: Stubb edustaa suomalaisia Pariisin mielenosoituksessa (10.1.2015 15:44)

Nyt on tosi kyseessä. On ollut ennenkin tiettömän taipaleen takana. Isä oli aina valmiina lähtöön, kun myrsky riepotteli kaikkea, minkä irti sai. Hän toisti vielä kirkonkylän osakkeessa samaa lähtövalmiutta. Rauhoittelin sanomalla.
- Meillä ei ole mitään hätää, kun on katto pään päällä, enkä tiedä kenenkään sukulaisenkaan olevan hätää kärsimässä.

Nyt on aika toinen. Kun myrsky pauhaa, on minulle sopiva ilma lähteä kauppaan. Pakkaan taas laukkua penkillä, vieressä vanha, sairas nainen. Hän on ärtynyt, kun niin huonolla kunnolla on tultava kauppaan. Kertoi ettei ole saanut lääkäriaikaa Pääterveysasemalta. Jotakin siihen väliin sain sanotuksi.
- Luuletko, etten ole yrittänyt. Luvataan kirjeellä ilmoittaa monen kuukauden kuluttua.
En jatka enää puhumista, se saattaisi lisätä hyökkäävyyttä kuin metso soitimella.
Hän sanoo, ettei näin huonosti lääkäriin pääsy ennen ollut.


Google kunnioittaa menehtyneitä

 

Ruislinnun laulu korvissani, / tähkäpäiden päällä täysi kuu; / kesä-yön on onni omanani, / kaskisavuun laaksot verhouu.
En ma iloitse, en sure, huokaa; / mutta metsän tummuus mulle tuokaa, / puunto pilven, johon päivä hukkuu, / siinto vaaran tuulisen, mi nukkuu, / tuoksut vanamon ja varjot veen; / niistä sydämeni laulun teen.

Sulle laulan neiti, kesäheinä, / sydämeni suuri hiljaisuus, / uskontoni, soipa säveleinä, / tammenlehvä-seppel vehryt, uus.
En ma enää aja virvatulta, / onpa kädessäni onnen kulta; / pienentyy mun ympär' elon piiri; / aika seisoo, nukkuu tuuliviiri; / edessäni hämäräinen tie / tuntemattomahan tupaan vie.

Eino Leino: Nocturne 1903

Yle kunnioittaa Pariisin iskun uhrien muistoa hiljaisella hetkellä (9.1.2015 10:41)

Historia: Juutalaisten tarina
5/5. Miten juutalaisten kansanmurha toisen maailmansodan aikana vaikutti muuhun maailmaan? Entä kuinka Israelin valtion perustaminen on näkynyt ja näkyy yhä koko maailman poliittisessa kentässä? T: BBC 
Googlen ja Ylen hiljaiset hetket saavat seurakseen Juutalaisten tarinan hiljaisen hetken.
Joka kevät, maa joka syntyi joukkotuhon tuhkasta, muistaa menetystä, jolle ei löydy sanoja. Sireenin yhtämittainen soitto, Jom ha-soa Holokaustin uhrien muistopäivä. Jokainen rekkansa tai autonsa vieressä seisova tai kadulla seisova tietää, että meille kaikille olisi voinut käydä samoin. Sydän on yhä särkyä. Sitten elämä jatkuu.
(Viime päivien hiljaisen hetken vaatineet terrori-iskut toistavat historiaa. Samoin päämiesten marssit järjestetään kuin valtapolitiikka Israelin valtion olemassa olon puolesta.)
UPM hakkaa metsäänsä omalla luvalla.

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Kelan etuuden nimissä 2015

PS alkaa tästä
Tietoja Kelan etuuksien muutoksia metsästäessä sain lopulta pitkän odotuksen jälkeen asiakaspalvelijan vastaamaan puhelimeen. Tuli tuo Kelan tiedotelista kuunneltua moneen kertaan. Osaan lukea samat asiat Kelan sivuilta, mutta veljeni kirjurina minulla ei ole hänen pankkitunnuksia. Annan vain muuttuneet tiedot valtakirjalla, kun veljeni ei ole medialukutaitoinen. 


Kelan olisi aika päivittää tietonsa ajantasalle niille, joilla on mahdollisuus asioida www -sivujen kautta ja niille, jotka hoitavat asioita toisten puolesta ilman pankkitunnuksia. Aloitin 05.01.2015 Kelan tiedotteista alla olevan järjestyksen mukaan. Katsoin kuinka kirkon tiedotuskeskus jatkaa hartaushetkien julkaisemista. Tämä aamu on kuunneltavissa. Selaan jouluaattoon asti 24.12.2014 ja kas kummaa, monta päivää hakemani ah on kuunneltavissa.

Aamuhartaus 24.12.2014 Oppilaitospastori Sanna Uusitalo ja näyttelijä Tuomas Uusitalo, Helsinki. Virsi 23: 1-2 alkaa sanoin: "On ruusu Iisain juuren". Radion kamarikuoro, Tarja Viitanen (joht.), Pertti Eerola (urut).


Alkava vuosi on yhtä verollepanoa kuin ensimmäisen joulun verollepanomatka. Sen verran ehditiin meillä valmistautua jouluun, että Maria ja Joosef saivat puheenvuoron. Suomen Turusta luettiin joulurauhan julistus. Sen jälkeen alkava koko kansan Kuusijuhla ei tavoittanut minua. Pollit hukassa tai peilikirjoitus lähetysikkunassa ovat yhtä tunnelmallisia kuin uutislähetykset


 

 

 

 

tai 

Historia: Juutalaisten tarina Abrahamin lapset



Viisiosaisessa sarjassa historioitsija Simon Schama perehtyy juutalaisten historiaan ja hetkiin, joina juutalaisten kohtalo on nivoutunut yhteen koko maailman kohtalon kanssa. Schama matkustaa ympäri maailmaa, New Yorkista Odessaan, Berliinistä Jerusalemiin etsimässä vanhoja ja uusia tarinoita.

Uutisten lähetysikkuna sai tuomion turhanpäiväsimpänä lähetysajan väärinkäytöstä.


05.01.2015

Puhelinpalvelu päättyy 5.1. klo. 16

Kelan puhelinpalvelu päättyy maanantaina 5.1.2015 poikkeuksellisesti jo klo. 16 loppiaisen vuoksi. Puhelinpalvelu ja toimistot palvelevat normaalisti jälleen keskiviikkona 7.1.2015.

Soitin Kelan puhelimeen loppiaisen aattona aamupäivällä. "Asiakaspalvelussa on ruuhkaa. Ole hyvä, soita myöhemmin uudelleen."

Tänään keskiviikkona soittoon vastaa sama automaatti. "Asiakaspalvelussa on ruuhkaa. Ole hyvä, soita myöhemmin uudelleen."

Kelan rahastusautomaatti noudattaa hallituksen joululomaa 13.1.2015 asti. Silloin on myöhäistä ilmoittaa muutoksista ja Intrum Justitia saa työtä takaisin perinnän käynnistyttyä ilman kuulemista. 

Väärinkäytös

Jos Kela epäilee väärinkäytöstä, se antaa asian poliisin tutkittavaksi. Toimimme näin, vaikka maksaisit takaisin etuuden, jonka Kela on maksanut sinulle väärin perustein.
Väärinkäytöstä voidaan epäillä, jos asiakas on
  • antanut vääriä tietoja
  • salannut tietoisesti jonkin etuuteen vaikuttavan seikan
  • tahallisesti jättänyt ilmoittamatta olosuhteidensa muutoksen, joka vaikuttaa etuuden maksamiseen.
Elämäni vuosiluvut loppiaisena 2015
Nimipäiväänsä viettää ti 6.1. Harri ke 7.1. Aku, Aukusti, August to 8.1.Titta, Hilppa
26 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1989: Äiti Teresa saapui Kalkuttaan aloittaakseen työnsä Intian köyhien ja sairaiden parissa.

Kritiikkiä

»Äiti Teresa ei auttanut Kalkutan köyhiä vaan länsimaiden rikkaita, jotka saivat hänen avullaan rauhoitettua huonon omatuntonsa – ja Äiti Teresa sai heiltä miljardeja dollareita. Jotkut hänelle lahjoituksia antaneet olivat diktaattoreita tai rikollisia, jotka yrittivät pestä likaisia käsiään. He saivat Äiti Teresan pyhän kunnioituksen sopivaa rahasummaa vastaan. Suurin osa hänen kannattajistaan oli kuitenkin rehellisiä, hyvää tarkoittavia ja lämminsydämisiä ihmisiä, jotka lankesivat siihen harhaan, että `Katuojien Pyhimys´ kuivaisi kaikki kyyneleet, lopettaisi kaiken kurjuuden ja korjaisi kaiken epäoikeudenmukaisuuden maailmassa. Illuusioon rakastuneet kieltäytyvät usein näkemästä totuutta.» (Intian rationalistiajattelijoiden liiton pääsihteeri Sanal Edamaruku.[52])
73 vuotta sitten isoisä vietti nimipäiväänsä ollessaan vierihoitajana minulle heinäkuussa syntyneelle. Isä kertoi niistä ajoista, kuinka he räätäleinä olivat olleet Kantturamäen isossa, rikkaassa talossa. Tuvan nurkat olivat kuurassa, isäntä luki ääneen lehteä tapahtuneista varkauksista.
- Eivätkö kaikki rosvot tulleetkaan tapetuksi 1918 kahinoissa? ihmetteli isoisä kuulemaansa.
- Olisikin pitänyt tappaa ukko eikä poika, urahtelee isäntä taitellessaan lehden äänekkäästi. 

Kesällä 1989 viivyin vanhempieni luona 2 kuukautta työn ollessa keskeytyneenä. Vanhempani olivat tilanteessa, etteivät selviäisi enää kotona keskenään. Äiti pysyi halvaantuneena, isä lähtisi syöpäleikkaukseen. Se oli alku omaishoitotilanteelle. Tili oli miinuksella 20 000 mummonmarkkaa. Koskaan en palaisi takaisin, on tehtävä työtä selvitäkseen 5-kymppisenä velvoitteistaan. 

Sijoittajat ahneuttaan ryhtyivät valtaamaan Käsityöläistalon käytäväneliöitä. Tehdäkseni työtä olin ostanut työhuoneen osakkeet velkarahalla lähes 20% korolla. Sijoittajat eivät saaneet ilmaiseksi haluamaansa ja tällä käytäväneliön hinnalla maksoin kesävelkani.

Seuraavana syksynä oli suurten päätösten aika. Vuosi oli mennyt laitoskierteessä ja molemmat vanhemmat olivat kotona. Äiti teki lopullista laitokseen lähtöä. Isä soitti aikaisin aamulla.
- Onko äiti kuollut, sain kysytyksi.
- Ei, hän ei selviä enää kotona, vaan haluaa laitokseen lopullisesti.
- Minä tulen, lupasin isälle.

Selvisin tuosta ajasta sijoittajien ja pankin  yhteistyön tuloksena. He halusivat ottaa työhuoneeni, jonka velan olin saanut maksetuksi. Neuvotteluhin kutsuttiin 4 kertaa hämäyksenä, että saisin korvaavan tilan työhuoneelleni. Puhelimessa tein kuitenkin päätöksen myymisestä. He uhkasivat välimiesoikeudella.
- Jos nyt et myy, välimiesoikeus päättää neliöhinnan ja me otamme osakkeet ilmaiseksi.
- Milloinka tiesitte, ettei minulla tule olemaan työhuonetta Käsityöläistalossa?
- Alusta lähtien. Minua oli vedätetty "laillisesti". Sain osakkeista hinnan, jotka sijoitin omaishoitoon. Neljännen käskyn noudattamiseen liittyy lupaus.

Kunnioitettavat ovat kuolleet ja muut piäsnuatikat ovat neljännen käskyn selitysosan varassa. Hoitaessaan hyvin asioitamme, meillä ei ole mitään sanomista. Tänään Kelan palvelu ei vastaa lupauksia. Olen oikealla asialla, mutta Kelan automaatti toistaa. "Asiakaspalvelussa on ruuhkaa. Ole hyvä, soita myöhemmin uudelleen."

Tyhjän on saanut pyytämättä julkiselta puolelta. Aamuhartaus puhuu neljännestä Itämaan tietäjästä viitaten tulevaan pääsiäiseen. 

Aamuhartaus 7.1.2015 Rovasti Kerttu Venäläinen, Kittilä.
Virsi 436: 1-3 alkaa sanoin: "Rakkaus olet ääretön". Vox Cantorum-kuoro, Heikki Seppänen (joht.), Markku Mäkinen (urut).



Aamuhartaus ke 07.01.2015
Kerttu Venäläinen, rovasti, Kittilä

Valo voittaa kaamoksen

Loppiaisen aikaan täällä pohjoisessa kaamos raottaa verhoaan. Uuden kevään ensimmäiset auringonsäteet muokkaavat luonnon taidegalleriaan alati vaihtuvan, upean näyttelyn. Jonain päivänä lumisten puiden latvat ja tunturin rinteet ovat oranssinhohtoisia, joskus taas vahvan violetin sävyisiä. Jonain päivänä vielä varjossa viipyvä metsä saa latvuksiinsa hohtavan hopean värin.

Näinä päivinä - jos sää on selkeä – haluan kuljeskella tunturin huipulla. Pysähdyn siellä hetkeksi ja tervehdin sitä vahvoissa väreissä hehkuvaa aurinkoa, joka juuri ja juuri nousee taivaanrannan yläpuolelle. Tuo kaamoksen yöstä nouseva aurinko on täynnä energiaa. Se on täynnä toivoa ja lämpöä ja uuden elämän sykettä. Yhdessä luomakunnan kanssa iloitsen sen säteilevästä kirkkaudesta.
Uuden kevään aurinko antaa lupauksen siitä, että roudan ja jään alla uinuva elämä puhkeaa taas kasvuun ja kukoistukseen. Mutta ei vielä – vielä on odotuksen aika.

Loppiaisen sanomassa meille loistaa valo Jumalan maailmasta. Meitä kutsutaan tietäjien seurassa kulkemaan tähden johtamana, etsimään sitä valoa, joka antaa elämälle merkityksen ja toivon. Valoa, joka antaa rohkeuden elää tämän huolten täyttämän ja epävarman maailman keskellä.

Samalla kun hyvästelemme joulun tuoksuja ja tunnelmaa, perheen ja ystävien yhteisiä hetkiä, kenties sitä yksinäisyyden ikävää, jonka joulun vietto nosti mieleemme, me suuntaamme matkalle kohti arkea ja monenlaisia elämän haasteita.
Vaikka kaamos pikku hiljaa väistyy, usein on tunne siitä, että taivas on synkkien pilvien peitossa. Maailman hätä ja elämän levottomuus pyrkivät hämärtämään uuden kevään ja toivon valon. Tämän tästä joudumme kysymään: missä on se tähti, missä on se valo, joka voisi antaa askeleillemme suunnan ja tarkoituksen. Missä on se valo, jonka turvin voisi hämärässäkin tehdä matkaa?

Tietäjille matka ja perillepääsy ei ollut aivan yksinkertaista. Välillä he eksyivät, koska eivät luottaneet tähden opastamaan reittiin. He kuvittelivat oikean kuninkaan syntyvän Jerusalemissa. He uskoivat, että matkan tarkoitus täyttyy siellä, missä on maallisen vallan ja mahdin päämaja. Lopulta he kuitenkin tulivat perille Beetlehemin talliin, löysivät seimen lapsen ja antoivat lahjansa.

Taakse jääneen joulun aikoina minua on kovasti puhutellut vanha legenda, jonka mukaan tietäjiä olikin neljä. Kaikki he lähtivät matkalle kaukaa idästä suuren tähden ilmestyttyä taivaalle. Jokaisella oli mukanaan lahjoja vastasyntyneelle kuninkaalle vietäväksi. Mutta jo matkan alkuvaiheessa neljäs tietäjä jäi muista jälkeen. Hän kohtasi matkallaan monia sairaita ja onnettomia ja kärsiviä ihmisiä. Eikä hän voinut kulkea heidän ohi. Hänen oli pakko jäädä auttamaan. Autettavia oli paljon ja pian hän oli jakanut kaikki ne lahjat, jotka alun perin halusi viedä vastasyntyneelle kuninkaalle. Lopulta hän myi hevosensakin, jotta saisi rahaa ihmisten auttamiseen. Eräässä satamassa hän näki, miten köyhän lesken ainoa poika myytiin laivalle orjaksi. Kun hän näki äidin tuskan, hän tarjoutui itse orjaksi tuon pojan tilalle.

Kului kolmekymmentä vuotta. Tähti oli yhä alempana ja katosi lopulta kokonaan taivaanrannan taakse. Vapauduttuaan hän ihmetteli, että maailmassa ei näkynyt mitään merkkiä siitä, että suuri kuningas olisi syntynyt. Kuitenkin hän jatkoi matkaansa länttä kohti. Vihdoin hän tuli Jerusalemiin.
Kaupungissa oli suuri juhla. Portin ulkopuolella oli kolme ristiä ja niillä ristiinnaulitut. Keskimmäisellä oli päässään orjantappurakruunu. Myöhässä oleva tietäjä tunsi äkkiä kosketuksen sisällään. Hän kulki lähelle ristiä, heidän katseensa kohtasivat ja tietäjä tunnisti ristiinnaulitun.
Hän polvistui ristin juurelle ja soperteli: Herra, minulla ei ole mitään sinulle tuotavana. Olen menettänyt kaikki. Minulla on vain sydämeni. Herra, ota se!

Neljättä tietäjää on sanottu pitkäperjantain tietäjäksi. Kaikki he lähtivät yhdessä matkalle. He kulkivat eri teitä, eri aikoina he saapuivat perille. Kaikki he kulkivat tähden johtamana, etsivät Beetlehemiä. Neljäs tietäjä löysi Golgatan.

Neljäs tietäjä rakasti ihmisiä, joita hän matkallaan kohtasi. Välillä kärsivien, sairaitten, onnettomien ihmisten kohtaaminen peitti tuskan hämärään sen tähden, jonka oli määrä näyttää hänelle tietä. Mutta ihmisten hätä pakotti hänet viipymään ja auttamaan.

Pitkäperjantain tietäjän seurassa jäämme kuuntelemaan sitä Kristusta, joka sanoo: ”Totisesti: kaiken minkä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” (Mtt 25:40)


Virsi: 436


PS palaa alkuun.