lauantai 8. marraskuuta 2014

Paimenen syyslaulu

Elämä jatkuu demokratiassa niukalla enemmistöllä, mutta kylläpä tämä tästä. Unilääkkeeksi jätin radion koko yöksi auki radioateljeen ajalla Ääniversumi: Elokuvan iholla Elokuvan iholla tekee kokeellisen tutkimusmatkan foley-artistin työhön ja kuuntelemisen aistillisuuteen kehollisuuden kuulokulmasta. Äänen äärellä ovat foleyartisti Heikki Kossi ja äänitutkimusmatkailija Taina Riikonen.
Nukahdin alta aikayksikön ääniä kuunnellessa ilman lääkettä. Mietelause palauttaa alkutilanteeseen siansorkkien kopistellessa lattiaan Juha Siltala Kohti aurinkoa. Seuraava aamusoitto on nimetty Paimenen syyslaulu'ksi.
Lehti puusta variseepi / päivä yötä pakenee. / Lintu pieni syksyn tieltä / kesämaille rientelee. / Minä pieni paimentyttö / lentohon en pääsekään. / Tänne, tänne jäädä täytyy / syksyhyn ja ikävään. 
Aamusoitto: Paimenen syyslaulu
Poldini: Tanssiva nukke (Midori, viulu, ja Robert McDonald, piano). Schubert: Morgengruss (Olaf Bär, baritoni, ja Geoffrey Parsons, piano). Mendelssohn: Andante jousikvartetille (Emerson-jousikvartetti). P. J. Hannikainen: Paimenen syyslaulu (Sibelius-lukion kamarikuoro/Marjukka Riihimäki). Järnefelt: Pastoraali sinfonisesta runosta Kanteletar (RSO/Ilpo Mansnerus). Dvorak: Allegretto grazioso pianotriosta nro 3 (The Tempest Trio). Melartin: Onneni saari (Raili Kostia, mezzosopraano, ja Marketta Valve, piano). Tárrega: Gran vals (Timo Korhonen, kitara). Turina: Villi juhla (Dallasin SO/Eduardo Mata).

Aamusoitto käy Onneni saarella ja päättyy Villiin juhlaan. Pelin viheltää poikki
HS: EK:n Häkämies jäädyttäisi palkat vuosiksi (8.11.2014 3:49) Sopii minulle, kun tuohon palkallisten kastiin en koskaan yltänyt eikä edes hyvin pieni osa palveluista koske minua. Olen aina väliinputoaja, sodan aikana syntynyt. 

Meksikossa kadonneiden opiskelijoiden mysteeri näyttää selvinneen – tapettiin, poltettiin ja heitettiin jokeen

Ihan puistattaa opettajiksi opiskelleiden nuorten kohtalo. Vihtaniemen ensimmäisenä ja viimeisenä ylioppilaana samaistun heihin va opettajana. Opetin lapsia lukemaan alaikäisenä, eihän ensimmäisestä vuodesta kertynyt eläkettä. Täytettyäni 21 vuotta työsuhde jäi liian lyhyeksi, ettei se riittänyt eläkkeeseen.

Hakeminen jatko-opiskeluun ei tuottanut tulosta ja kansakoulut pullistelivat lasten paljoudesta. Kansakouluntarkastaja täytti opettajan virkoja alkeellisiin oloihin.

- Nyt eläke alkaa karttua, hän totesi nähtyään ikäni, kolmanneksi opettajaksi purettavaan suutarinmökkiin seuraavaksi lukuvuodeksi. Jos ensimmäisen vuoden seurasin juoppoa miesopettajaa, joka nukkui tunnilla, oli tämä vuosi pohjanoteeraus johtajaopettajasta. Lukuvuoden lopuksi hän kävi käsiksi suutari-Jussin pojan avustuksella ja yhdessä he raahasivat minut lammelle ja heittivät sinne. Omin avuin kömmin ylös ja palasin kotiin. Oli paha paikka kertoa äidille, mistä mustelmat olivat tulleet.  

Vielä oma verkkokirjoitustaidon hankkiminen ja yrittäjäosaamista sukupolvenvaihdokseen YEAT sai yhtä tyrmäävän tuomion kansakoulunopettajalta. Presidenttinä hän vahvisti koulutusrahastoa koskevan lain säästösyistä. IKÄ 61/64 vuotta ehdoton. "Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana tehty työ Ei kerrytä TYÖHISTORIAA."

Minulla on ollut Jumala puolellani, kun noudatin neljättä käskyä. "Kunnioita isääsi ja äitiäsi", sijoittajat ahneudessaan realisoivat omistuksiani. Sijoitin rahat vanhempieni hoitoon, lapsuuskodin jakamiseen osakkaille velattomana ja Wiljamin asumisoikeustestamentiin. 

Kun mikään ei riitä, pitävät kunnan uusrikkaat mökkiläiset vielä kiinni lapsuuskodin uimarannasta. Heille olen varannut muukalaisten hautausmaan. Lue mitä on kirjoitettu kukkaronvartijoista. 


SUURIA SANOJA  pieniä askelia
-julkaisu sisältää kaiken omaishoidosta,
särkymisestä ja kukkaronvartijoista.

Vista haluaa huutaa sen maailmalle kissankokoisilla kirjaimilla. Tietoisesti minä en muotoillut tekstin kokoa.

Ei kommentteja: