torstai 18. syyskuuta 2014

Musta torstai

Henkilöstölle musta torstai - Palmenia lähtee Lahdesta (18.9.2014 15:25)
Ei ole täällä mitään pysyvää. Ei Luoja kieltänyt minuakaan osallistumasta Palmenian järjestämään projektikoulutukseen. Olihan se minulle uuden kirjoitustaidon oppimistilaisuus. Itse lähetin itseni itsemaksavana osallistujana, kun lähettäjä puuttuu. Kenellekään en ole tilivelvollinen, mitä tänään Palmeniassa opin. Itselleni rakensin turvatalon, jossa kaikki on tallessa. 


18.09.2014 19:07
Yrityspomo asetti perheen työn edelle: "Työ ei saa häiritä isänä olemista"
Saman kuulin Ville Niinistön puheesta, jää aikaa perheelle. Poliitikko on työnsä muokannut, että kyllä se kotiolot voittaa.
Työttömän työllistäminen oli lannistaa yhdistyksen – lopussa kiitos seisoi


Tältä näyttää supersuosittu Mamma Mia -musikaali! (18.9.2014 18:55)
Torstain jälkeen perjantai, yhtä musta vai mustempi kuin torstai.
Huovinen meinasi saada laakin: Sote ei myöhästy, sairaaloita kiinni 

Prinsessa Victoria vieraili Kuolemantalossa: "Vaikea ... 

41 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1973: Kaarle XVI Kustaa nousi Ruotsin kuninkaaksi.
Äänestää järjellä ei tunteella, skotit.

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Suomen alue naapurusten nappikaupan kohteena

205 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1809: Ruotsi luovutti Suomen alueen Venäjälle Haminan rauhassa.

62 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1952: Suomi sai maksetuksi sotakorvaukset Neuvostoliitolle.

IL: Saarnaaja Pirkko Jalovaara joutui putkaan - Ilta-Sanomat

Seisoin edessäsi toistamiseen odottaen kosketusta. Sillä kertaa se ei kaatanut. Jäinkin seisomaan alttarin eteen viimeiseksi, kaikki muut olivat ympäriltä hävinneet. Omaishoitoaika oli ohi, hautajaiset pidetty, halkomistoimitus pistetty vireille. Näitä maallisia asioita varten olin palannut Tuusniemelle. 

Isästäni tuli kuoltuansa miljonääri, kun en suostunut jakajan ehdotukseen myydä yhtymän maa alhaisimmalla hinnalla hyvälle ystävälle. Liekö Putin ollut edunsaajana, esitin oman suojeltavan Bin Ladenin piilottamista, jos en saisi estetyksi myyntiä. 
Yksi osakas oli valmis luopumaan osuudestaa rahasta ja kulutusluotolla sen ostin. Nyt olikin jako helppo, kun kolme kesämökkinsä rakentanutta sai osuutensa tonttimaana. Ne erotettiin merkitsemällä rajat, Kesäranta, Kultaranta ja Mäntyniemi ovat omilla tonteillaan.

Kantatila jäi jakamatta ja siitä minua rangaistaan Euroopan omistajana. Miljoonan olin haudannut isän mukana menetettynä ansitulona 10x100 000= 1 000 000 =1 miljoona mummonmarkkaa. Tätä haudattua miljoonaa kaikki ovat minulta perimässä kuka milläkin tekosyyllä.

Kunta naapurina, tiekunta isäntänä ja kunnan uusrikkaat mökkiläiset edunsaajana eivät vielä ole tulleet tajuihinsa, kuinka vuodesta 1900 lähtien suku on asunut Vihtaniemellä. Sukupolvenvaihdos on tuntematon käsite, kuinka seuraava sukupolvi jatkaisi elämää vanhempien kuoleman jälkeen. Kiinteistöveron oikaisu on odotuttanut halkomisesta lähtien. Kestää kauemmin kuin sotakorvausten maksaminen sodan jälkeen. 

Kuinka monta kertaa joudun aloittamaan elämän alusta, syksyllä 1953 oppikouluun vieraalle paikkakunnalle, liian nuori tekemään työtä, josta eläke karttuisi, 1991 omaishoitajaksi, sen jälkeen 6 -kymppisenä työn aloittaminen oli turhaa, olihan  nuoremmat hierojat keksineet ilmoittautua työttömäksi ja hieroivat pimeästi taskurahoikseen. Eläkeikä palkittiin arvonimellä "varhennettu vanhus" osamaksulla eläkkeestä kuolemaan asti. Eläkkeen alku ilmoitettiin 1.2.2005, mutta heitä oli liian vähän laskemaan eläkkeiden rahallista arvoa.

Jos ehdittiin tekemään taudinmääritykset lähtiessäni omaishoitajaksi, lähti syöpään kulemaan, joutui lataamoon, olen vaikea potilas hoidettavaksi, kun ei ole lääkäreitä. Putkaan tässä joutaisi odottamaan asioiden hoitumista. Sattumalta voin samastua näkemääni Boss 1/8: Chicagon pormestari Tom Kane on vallan huipulla. Kun lääkäri kertoo hänelle murskauutisen, Kane on vakavan paikan edessä. Luopuuko hän vallasta vai jatkaa kuin mikään ei olisi pielessä? 

Tuntematon sotilas - Osa 2/6: Pelko ja viha

"Pilille ei kasvanut miestä" on tämän päivän sovellus tuntemattomasta sotilaasta. Näitäköhän yli 90 -vuotias isäni pakeni juhlapyhinä puhumattoksi. Pari viikkoa hän oli tavoittamattomissa ja tuumasi tultuaan. 
- Sellainen oli sota joulu.
- Kyllä ne ovat viisaita, en kuuntelisi isän kanssa yhdessä tämän päivän Tuntematonta sotilasta.  

Nollia lisää omaishoidon säästöihin

maanantai 27. lokakuuta 2008 
Munkkiklubi


Miljardeja yhteiskunnalle säästävät omaishoitajat kiirehtivät uutta lakia (17.9.2014 6:11)

Omaishoito säästää lähes kolme miljardia vuodessa

"Kelan tutkija Sari Kehusmaa on väitöstyössään laskenut, että ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat vuosittain 2,8 miljardia euroa nykyistä korkeammat.
–  Omaishoito säästää kuntien menoja keskimäärin 20 000 euroa henkilöä kohti. Suomessa on väestötutkimusten ja Kelan tilastojen mukaan 140-tuhatta ikäihmistä, jotka ovat omaisten säännöllisen avun varassa.
–  Tukea saa noin 40 000 omaishoitajaa. Omaisten auttaminen on kuitenkin paljon yleisempää, sanoo Kehusmaa.
–  Raskasta ja sitovaa hoitotyötä tekee Suomessa arviolta 60 000 hoitajaa. Joka kolmas vaativaa hoitotyötä tekevä omainen siis jää ilman omaishoidon tukea.
Sari Kehusmaa pitää nykyistä omaishoidon järjestelmää poukkoilevana ja epäoikeudenmukaisena.
– Monet kunnat alimitoittavat omaishoidon määrärahat. Välillä tukia lisätään, välillä supistetaan. Tämä järjestelmä ei ole läpinäkyvä. Omaishoitaja ei voi luottaa siihen, että hän saa tukea silloin, kun hän sitä tarvitsee."

Osoitteenmuutos viskasi minut juuri perustettuun Päijät-Hämeen omaishoitajayhdistykseen. Jouduin Sopeutumisvalmennuskeskuksen kurssitarjontapostituslistalle. Ihmettelin mihinkä minua oltiin sopeuttamassa, olinhan hankkinut Kompetenssi'ni 1991 - 2000 vanhempieni omaishoitajana ja palasin jatkamaan työtäni laillistettuna hierojana eläkeikään asti.

10 -vuotias Omaishoitajat ja läheiset ry eteni edunvalvontatehtävässä Liitoksi
YHDESSÄ ELÄMÄ KANTAA
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 15 vuotta juhlaseminaari 

Liiton taholta iloittiin finanssivalvontaviraston huomiosta, kuinka monta miljoonaa omaishoitajat säästävät yhteiskunnan rahoja. Miljoonista on €uron myötä kasvanut miljardeja. Mitä enemmän nollia on lisätty fantastisiin lukuihin, sitä pienemmäksi  omaishoitajan työn arvostus on kutistunut. 
Ahtisaari vahvisti koulutusrahastoa koskevan lain allekirjoituksella "Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana tehty työ ei kerrytä työhistoriaa." Ikäraja on 61/64 vuotta ja olet ehdottoman yli-ikäinen.

Eläkeikä keskusteluttaa yötä myöten eikä sen selvempää tule. Vaihdankin kieltä zu Hause Pflegen ja Hilfe für die Helfer. Rahasta en puhu mitään, se on lainsäätäjän tehtävä huolehtia kuntien järjestämistä palveluista. Kuntauudistus ja sotepalvelut johtivat kohdallani sotaan Tiekartta Länsirannalla. Sijoittajat keksivät uusia käyttötarkoituksia perintömaalleni. Vastaan tähän huutoon muukalaisten hautausmaavarauksella, kun sukupolvenvaihdos on estetty yli 100 vuotta suvulle kuuluneella perintöosalla.

SUURIA SANOJA  pieniä askelia -julkaisu sisältää kaiken 
omaishoidosta, särkymisestä ja kukkaronvartijoista.

tiistai 16. syyskuuta 2014

Työelämän tuoreimmat

Nyt on tosi kysymyksessä. Kesällä 1989 halvaantunut äiti sai olla kotona 2 kk. Oli palattava työhön. Lähdön edellä isällä todettiin syöpä. Sairaalakierre oli edessä enkä olisi pystynyt millään tavalla olemaan heille avuksi. Keskeytyneen työn takia tili miinuksella 20 000 mummonmarkkaa. 

Lainan korko hipoi 20 %, jolla olin ostanut työhuoneen Käsityöläistalosta. Kaunis talo joutui nurkanvaltaajien muutoksen kohteeksi. Palasin takaisin, mitään muutoksia ei oltu aloitettukaan. Käytäväneliöistä oli kyse. He joutuivat maksamaan niistä osakkeen omistajille hinnan ja sillä rahalla maksoin kesävelkani.

Konkurssiaalto pyyhkäsi punapääoman yli. Tradeka sai pankin haltuun joutuneet osakkeet ja neliöt vuokralaisena käyttöönsä. Pankki "myi" omistamani neliöt tradekalle kysymättä minulta. Mutta eihän se niin mene. Tein 4 äkkilähtöä Lahteen muka neuvottelemaan, mistä saisin vastaavan työtilan vaihdossa omaan työhuoneeseen. Heillä ei ollut tarkoitustakaan järjestää minulle työtilaa, vaan välimiesoikeudella uhaten he vaativat minua myymään osakkeen. 

Nuori sairaanhoitaja joutui muuttamaan vuokratiloihin Foorumiin, olinhan itse lähtenyt vanhempieni omaishoitajaksi jouluna 1990. Kunta lupasi kunnallisen kotihoidontuen 1700mk kahden laitospaikan säästymisestä enemmän tarvitseville, joilla ei ollut hoitajaa kotiin.

Äiti oli kuollut, jäin vielä isän hoitajaksi. Valtio omaishoidosta päättävänä antoi asetuksen omaishoidosta 1993. Tuki aleni 1700 mk:sta 1070 markkaan. Sehän sopi kunnalle. Minulle maksettiin verot vähennettynä ja isältä perittiin takaisin palvelumaksuna sosiaalilautakunnalle minun tekemästä työstä. Tämäkö oli lainlaatijan tarkoitus mitätöidä omaishoitajan työ? Ministeri toisensa jälkeen on puhunut itsensä pussiin, kun ei ole rahaa jakaa kaikille. Nyt on tosi kysymyksessä.  

”Kunnilla ei enää ole varaa ostaa halvinta”
REUTERS/Lucas Jackson
Kunnilla ei enää ole varaa ostaa halvinta - Taloussanomat

Walhroos HS:lle: Suomen tilanne katastrofaalinen (14.9.2014 9:49)

DI: Björn Wahlroos muutti veroja pakoon Ruotsiin


Wahlroosista tuli veropakolainen, meistä perijöistä Vihtaniemen venepakolaisia. Kuntiin on houkuteltu sijoittajia halvoilla mökkiplänteillä.
Mikä on venäläisten motiivi ostaa näitä rakennuksia ..
Oston motiiviksi on osoittautunut rahapyykki. On niin kierrätettyä rahaa, että kaikki likaiset jäljet ovat kirkastuneet vitivalkoisiksi kuin synnit. Tämä saattakin olla nykyajan anekauppaa, ei pelastumiseksi helvetiltä vaan joutumiselta ryssän helvettiin.  


Toisen maailman sodan jälkeen kesti 45 vuotta Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain johtajien tapaaminen. Taas ollaan napit vastaikkain, kun sodasta on kulunut 70 vuotta.  

Jungner sai todella nuivan vastaanoton: "J**alauta, jos joku hemmetin punikki tulee meille kertomaan" (15.9.2014 10:00)
Voin yhtyä Jungnerin nuivaan vastaanottoon syntymäkunnassani, en ollut hemmetin punikki vaan torpparin renkipojan ja piikalikan punainen pentu. Olihan setäni haettu pyssyjen kanssa kotoa isovanhempien silmien edestä vankilaan. Koskaan en ollut tuntenut eriarvoisuutta omistamisesta tai omistamattomuudesta. Valkoiset kuitenkin ovat voittajia ja heillä on vapaudenpatsaansa. Sotavangit patsastelevat Fellmannin pellolla. 

Tutkija HS:lle: Maaseutu ei selviä ilman ulkomaista työvoimaa 

Työnpuute vaivaa monia maita, joista lähdetään tekemään työtä lomittajina, hoitajina, siivoojina, marjanpoimijoina. Sukupolvenvaihdos ei ole päättäjille mieleen. Viedäänpä työpaikat Kiinaan halvalla lapsityövoimalla tuottamaan omistajille osinkoa. Rikastuminen vaatii riistoa ja rikastumisella ei ole siunausta. Sen asian kanssa pähkäilee Nalle sanomisillaan. 

Kansanedustaja helpottaisi vakituista mökkiasumista: ”Perustuslaillinen vapaus ei toteudu”







Monia lääkitään turhaan
Tätäkin on syytä välillä tarkistaa, mihin tarkoitukseen minulle on määrätty liikaa lääkkeitä. Siitäkö rangaistaan, kun on itse lopettanut lääkkeiden syönnin vaikka rakenteet tökkivät. Jatkohoito ei onnistu, jos ei ole lääkäriä tekemään päätöksiä. 

Näitä otsikoita tässä tutkailen, kun on luvattu romujen poiskuljetus apua. Lobbarit suosittelivat vanhan tietokoneen ostamista, kun opettelin verkkokirjoitustaitoja. Nyt en enää usko oman edun tavoittelijoita. Tyrmään heidät suurilla sanoilla.
- Mitä perkeleitä te luulette olevanne, kun lisäätte uusia velvollisuuksia tehtäväkseni?
Tämä on menossa eläkeuudistusneuvottelussa. Viimeksi siitä päätettiin 2005. Heitä ei ollut riittävästi laskemaan eläkkeiden rahallista arvoa. Kela viimeisteli lopun myymällä arvonimen "varhennettu vanhus" osamaksulla eläkkeestä kuolemaan asti. Silloin oli eläkeikä 65 vuotta, mutta siitä ei kukaan puhunut. Seuraukset tulivat puun takaa Kelan toteuttamana.

torstai 11. syyskuuta 2014

11.9.2001

13 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
2001: Syyskuun 11. päivän iskut.

Omille menetyksille 1991 - 2014
4. "13 vuotta sitten laitoit minut nukkumaan tietämättä, että se olisi viimeinen yösi"

Mitä opin 11.9.2001 terrori-iskusta  WTC - kaksoistorneihin, Pentagoniin ja epäonnistuneeseen kolmanteen kohteeseen ilmasta käsin? Ruohonjuuritasolla toteutui sama lähtiessäni vanhempieni hoitajaksi 1991. Se ei ollut kenenkään mieleen, olivathan vanhempani siirtäneet viime hetkellä lapsuuskodin lahjakirjalla meille kahdeksalle lapselle, 1/8 jokaiselle.

Alkoi kuntauudistus purkamalla laitospaikat järjestämättä mitään avopalveluja tilalle. Kuntaan oli pesinyt uudet pyrkyrit, oman edun maksimoijat.  Eno-parka yritti aikansa olla sisaruksista viimeinen järjestellessään vaimonsa isättömälle pojalle tien auki taivasta myöten. Se ei ole minulta pois, jos ensiksi olin ehdolla yhteistyöhankkeisiin ja sitten poikapuoli saikin minulle luvatun valkean talon.

Äidin kuoleman jälkeen näin enon silmissä äidin katseen. Olemme sukulaisia sukupuussa. Kun kestin isän kuolemaan asti, eno pyörsi pyhät sanansa, "ettei minun olisi pitänyt tulla ollenkaan Tuusniemelle". Hän oli pakotettu täyttämään kultaisen kampelan hengen säästämiseksi kaikki ne toiveet, mitä hänen "eukkonsa" keksi toivoa. Sitten toiveet menivät överiksi ja enolle selvisi.
- Olisikin pitänyt tehdä toisin. 

Wiljami pyysi soittamaan enolle, kun tiesi hänen olevan vakavasti sairas. En soittanut olihan rouva aina vastaamassa ja kehumassa, kuinka hyvin heillä pyyhkii. Kirjoitin kirjeen Rakentajalle ja kiitin kaikesta, mitä hyvää olin enon kautta saanut. Viimeisin muuttoapu kirkonkammarista Tuuspeltoon. 

Rakentaja / Arvo Turtiainen -runosta hänet tunnettiin. "Koko ikänsä hän rakensi /  taloja toisille... 
Sen hän tiesi itsekin runon kahden ensimmäisen säkeistön verran. Liitin sen mukaan kirjeeseen. Lopun jätin pois tietäen, että näin käy enon kuoltua.

Koko ikänsä hän rakensi.
Mutta yksikään talo ei saanut nousta
josta hän olisi voinut sanoa tämä on minun,
yhtäkään päivää ei kulunut
jolloin hän ei olisi tehnyt työtä toisten hyväksi,
ja hänelle, rakentajalle
rakensi tyly käsi viimein arkun viidestä laudasta,
hänet, rakentajan, siunasi multaan ääni
joka ei rakentajia tuntenut.
Hän teki työnsä ja lähti.
Kukaan ei häntä muista, kukaan ei kysy.
Kanervien kalpea punerrus
on ainoa loisto rakentajan haudan yllä. -Arvo Turtiainen


Vallanvaihtumisen jälkeen 6.2.2000 jatkoin järjestelyjä poislähtöä varten. Hautajaisten jälkeen oli vielä lahjakirjaosuuksien jakaminen halkomistoimituksella edessä. Siihen tarvitaan jakomies ja 2 uskottua miestä sekoittamaan koko jakotoimitusta. Pidin ohjat käsissä, ettei ainakaan maksamattomista laskuista ulosmitata maata. Toimitus jatkui, kun ostin yhden osuuden kulutusluotolla. Kolme rantarakennuspaikkaa erotettiin, kantatila jäi jakamatta meidän mökittömien yhteisomistukseen. 

 
Vanha rakennuspaikka oli erotettu yhdeksi osuudeksi,
mutta se jäi erottamatta omaksi tontiksi ja
kuuluu kantatilaan rakennuksineen
joiden arvo laskettiin vanhuuttaan pieneksi
lomarakennuspaikan osana.
Hallikainen puhui lomarakentamisesta.
Minä puolestani sukupolvenvaihdoksesta
1900 lähtien tiettömän taipaleen takana
vanhempien ja isovanhempien jalan jäljissä.
Sota jatkuu sota
Tiekarttana Länsirannalla. 
Ojalan laskuoppia sovelletaan Amerikan malliin.
Valkoinen mies osti intiaaneilta asuinalueita, taivasta ja vesiä.

HS: Kansanedustaja Tuija Brax jättää politiikan - Ilta-Sanomat


Uusi näkökulma 5-kymppisen naisen kokemuksen mittana.
Toisilla kokemus katsotaan eduksi
toisia kielletään puhumasta,
kun ei ole rahaa jakaa kaikille.
Puhun kuitenkin, vaikka tulisi poliisiasia kuin Aarnion tapauksesta.

Minun veska ryöstettiin omaishoitajana
käteen annettiin valitusosoite ilmaistakseni
eriävän mielipiteen valtion antamasta omaishoitoasetuksesta 1993.
Minulle maksettiin verot vähennettynä,
isältä perittiin takaisin kunnalle palvelumaksuna
minun tekemästä työstä.


Verottaja eli eilistä päivää lähettämällä jakoluonnoksia ennen jakoa. Sain kiinteistöveron korotusta koskevan päätöksen. Sekin oli tuolta ajalta. Minulle on selvinnyt 14 vuodessa, että kantatila on metsäyhtymä  vanhoine rakennuksineen eikä minulla ole lomakiinteistöä, vapaa-ajan eikä vakituista asuntoa. Tästä olen tehnyt oikaisupyynnön. Toivon todella että verottaja tutkisi perintöosani halkomisesta lähtien. Tähän asti on edetty SF:n ja Savolainen Balladi - YouTube hengessä.


Suomalaisen yhteiskunnan on pysyttävä jousipyssy asekannassa eihän kielivähemmistön tuhoamiseen rajojen sisäpuolella tarvita kuin asetus omaishoidosta. 
Obama käyttää ilmaisku-apua terroriristijärjestö Isisin tuhoamiseen, eikä mikään tapa pahaa maailmasta.  

Ladattu 26.7.2008
Pankinjohtaja Jääskeläinen Pohjois-Savosta, päätti ostaa rantapalstan ja perustaa huvilan. Kun ihminen on johtaja eikä omista huvilaa, se on melkein niin kuin pastori ilman upseerin arvoa.

Hän valitsi lahdenpoukaman ja kallioniemekkeen, jonka omisti muuan veteraani Veikko Tiihonen. Kun Jääskeläinen Tiihoselle kauppaa ehdotti. Se raivostui ja käski hänen suksia helvettiin.

Pankinjohtaja Jääskeläinen juoksi valittamaan pankinjohtaja Jalkaselle huonoa onneaan. Pankinjohtaja Jalkanen oli Metsäliiton mies, joka osti puuta itseltään ja kaikki temput ties.

Äläpäs huoli Jääskeläinen, sanoi Jalkanen. Tiihosen tila on kiinnitetty meiän pankille, pankki myö mehtän sinulle ja sinä myöt sen minulle ja minä poika myön sen Mehtäliitolle harvennushakkuuseen.

Kaupanpäälliseksi saat sen niemen ja poukaman, jossa kaislat huojuu ja laskeva aarinko kaaniisti ruskottaa. Sen kunniaksi ryypättiin ja sammui Jalkanen. Ja vihdoin sammui Jääskeläinen kylpyhuoneeseen.

Niin Tiihos-Veikon pankkivelka irtisanotaan ja Veikko huomaa olevansa puilla paljailla. Siihen päättyi isännyys sen Veikko Tiihosen, se veneensä otti ja katosi sitten pyssyineen, koirineen.

Ei jäänyt pystyyn puutakaan, kun kaikki hakattiin ja pöllit vietiin Metsäliiton sellutehtaisiin. Pankinjohtaja Jääskeläisen hirsimajalla rapuja syödään ja ryypätään ja lausutaan runoja.

Saapui syksy, jäiseen rantaan souti Tiihonen, saapui kiilto silmissänsä pyssyineen, koirineen. Pankinjohtaja Jääskeläinen istui saunassaan, kun Veikko häntä otsaan ampui yksipiippuisellaan.

Toinen pääsi vankilaan ja toinen taivaaseen. Ja huvilan osti kauppaneuvos Uolevi Jalkanen, siellä kesäilloin ryypätään ja lausutaan runoja. Ja Jääskeläisen haamu istuu saunan lauteilla.
Ladattu Tiekarttaan Länsirannalla, lataajina johtajat, pastori kenttäpiispana, kunta, kunnan uusrikkaat mökkiläiset, valkoiset veteraanit, pankinjohtajat, poliisit, tiekunta etc. sitä mukaa kun storaenso ja muut metsäyhtymät valvovat saamisiaan. Tunnen suvun tarinan vuodesta 1900 lähtien kaikkinen vaiheineen. 4.10.2014
"Miten Google käyttää evästeitä" -ilmoitus tekee kirjoittamisen mahdottomaksi enkä ymmärrä, mitä minun pitäisi tehdä. Tätä en tilannut enkä monta muutakaan sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua. Pitääkin pistäytyä Pajassa.

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Lapin kesästä ja lähdön vaikeudesta

   

Lauluni - Esa A. Luukkainen & kumppanit / näytekappaleita levyltä


Löytö sekin että läppärissä on CD- ja DVD- asema. Erilliset laitteet lähtevät kierrätykseen. Sinne kai olen menossa minäkin, vielä tämän kerran omin jaloin uuteen osoitteeseen varatulle ajalle. 


Aamu on mennyt papereiden järjestelemisessä. Mitä oli ennen heinäkuun keuhkoveritulppaa, nekin sairauskertomukset otan mukaan Geriatric depression screening scale, GDS - depressiokyselyineen. Netissä vastasin kysymyksiin vaaditulla kyllä - ei vastauksilla. Tulos 0 pistettä. Normaali.

Palaan iltapäivällä käyntiin, jos ei viedä suoraan lataamoon.

Aamun ajatus
Elämä ei ole odottamista, toivomista ja
haaveilemista,  se on tekemistä, olemista
ja joksikin tulemista.  Se on sitä mitä aiot
tehdä sen jälkeen kun olet lukenut tämän.
-Mike Dooley


Kiitos käynnistäsi Mehiläisessä! Suosittelisitko Mehiläistä saamasi palvelun perusteella asteikolla 0 - 10 = erittäin todennäköisesti. Hyvin sujui . Kiitos!

Hyvillä mielin vaeltelin kaupungin katuja. Sain hyvää palvelua erikoislääkäriltä. Hän poisti entiset lääkkeet ja tilalle resepti yhteen lääkkeeseen ohjeineen. Sairaalan siirto terveyskeskukseen jatkohoitoon ei toiminut. Puhelinkierroksen jälkeen sain sihteerikön ohjeen.
- Käytä nyt jotakin verenpainelääkettä. Puhelinvastaaja itku kurkussa toisteli, kun ei ole lääkäreitä. Se asia tuli hoidetuksi edellisenä päivänä yhdellä puhelinsoitolla. Monta lääkäriä kutsui omia asiakkaitaan samasta odotustilasta. 
Kerroin lääkärille, kuinka vaikeata oli etsiä uusi lääkäri, kun kukaan ei enää ole suosittelemassa. Terveystalosta en löytänyt yhtään nimeä, josta olisin kuullut. Syke on kaukana enkä sieltäkään löytänyt ketään tuttua.

Nyt tiedän ketä suosittelen ja missä hän ottaa vastaan. Valituksia pääterveysaseman lääkäripulasta en enää kuuntele. Se on terveyspalvelujen kehityshäiriö, jota yritettään kasvattaa kelpo palvelukseksi siinä onnistumatta.

Huomenna aloitan uudella ohjelmalla joka suhteessa. Olotila on muistuttanut palvelutalojen asukkaiden päivää aamusta iltaan istumassa vieri vieressä lääkittynä puhumattomaksi. Jos joku pyysi ääneen vielä auttamista,  kuulin vastauksen.
- Se vain mölisee omiaan. Tai johtavan johtajuuden mittaamista.
- Mustoska pitäs päästä kuselle. 
- Eikö nyt ole ketään auttamaan? Seuraavana päivänä sain komennon lähteä laitosapulaiseksi kävelevien palveluyksikköön. Lähettäjä tiesi, että olin isäni omaishoitaja. Hän jäisi päiväksi yksin ja olisin vain yöhoitaja. Voi, sitä järjenköyhyyttä työttömien rivien järjestelyssä. 

Elämä on tekemistä, olemista ja joksikin tulemista.  Se on sitä mitä tein
sen jälkeen kun luin  tämän. Huomenna on uusi päivä ja uudet kujeet.

maanantai 8. syyskuuta 2014

Omahoitoon tarjotaan omaa lääkettä


73 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)

23 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1991: Leningradin kaupunki nimettiin jälleen Pietariksi.

Professori vertaa lääketeollisuutta ...


Isäni on kehitysvammainen Uusinta
Pienestä pitäen Ulrika on ymmärtänyt, että hänen perheessään on jotakin erilaista. Ulrikan isä on kehitysvammainen ja nuori tyttö joutui varhain vastuunkantajaksi. (U)


Nettipajan kuva huuhkajan taistelusta nukahtamista vastaan palautti mieleen kuvan omasta torkahtamisesta kahvipöydässä. Kaikki olivat häipyneet ja viimeinen otti kuvan tilanteesta. Samaistun Ulrikan kohtaloon "kehitysvammaisen isän" tyttärenä.


Vieraalla paikkakunnalla 8 vuotta ei juuri avannut, mistä olin lähtöisin. Erilaisuudeksi
riitti ulkokuntalaisuus. Rehtorille ei selvinnyt, miksi puolustauduin ennen tunnin alkua. Korvasta kiinni ja tappelija talutetaan kansliaan.

Palattuani syntymäkuntaani takaisin 5 -kymppisenä siitä alkoi poliittinen kärhämä, jota sanotaan tänä päivänä sotesopaksi. Syntyperäkin vetäistiin esiin, olihan setäni haettu kotoa vankilaan torpparin poikana. Viisi nuorta torpparia mestattiin, kun eivät voineet luopua syntyperästään. 


Sotasurma -projektilla koetettiin valkoisten ja punaisten eriarvoisuutta liennyttää, mutta valkoiset ovat voittajia omasta mielestään. Se ei ole minun asia sovittaa enempää kuin kehitysvammaisen isän puutteita tyttärelleen. 

Historiassa on ollut ihmisten ajatukset lähellä vajaaälyisten ajatuksia itseään nostaessa ja toisia painaessa. Tämä uusi ajattelutapa jättää hoitamatta heikommassa asemassa olevat, on hyvinvoivien ihmisten päähänpinttymä.


Tämän päivän ymmärryksen raja on 2100€ ja älykkyysosamäärä 70 kieppeillä syntymästä lähtien. Kun kapustalla on saanut, siitä pitää kiinni kynsin hampain kukkaronvartijana.


Omaishoitoaika ei muuksi muutu. Yllättävältä taholta järjestyi rahat 10 vuodeksi olla tekemättä työtä. Sen Ahtisaari vahvisti allekirjoituksellaan. Ikä 61/64 vuotta on ehdoton. Yrittäjyys, maatalousyrittäjyys, perhehoito ja omaishoito eivät kartutta työhistoriaa. Sitä on saatu, mitä on tilattu. Nuorisotyöttömyys, talouspakotteet Venäjälle ja Ukrainasta alkanut sota rajanaapureiden välillä.

Tunnetila kaiken jälkeen on tyttömäinen olo. Sen tuotti verkkokirjoitustaito YEATutkinnon kylkiäisenä opiskelemalla verkkoympäristössä, vaikka taloyhtiö ei ollut vielä budjetoinutkaan digivalmiuksien rakentamiseen. 

Haastateltavina kuunnelman ohjaaja Juhana von Bagh sekä äänisuunnittelija Hanna-Helena Kinnunen. Toimittajana Salla Matusiak. Tuntematon sotilas -kuunnelman on dramatisoinut ja käsikirjoittanut Jussi Moila ja rooleissa kuullaan nykypolven tunnettuja näyttelijöitä. Musiikki on Olavi Uusivirran ja Timo Kämäräisen.



Tuntematon sotilas - Osa 1/6: Tulikaste 

Tuntematon sotilas sijoitettuna tämän päivän sotaan herättää inhorealistisia tunteita. Sotilaspoikina he käyvät sotaansa viimeiseen asti viagran voimalla. Tämä ei vastaa isän kokemuksia tuntemattomasta sotilaasta.
Hän vaipui puhumattomaksi viimeisinä elinvuosinaan muistaen sodan kauhut ja sotajoulut. 

Viimeisen taantuneen hautasin eroottiseen hautausmaahan elävältä, kun esitti yöllä kysymyksen tultuaan torjutuksi.
- Mikä sinä luulet olevasi? Näitä sotahirmuja saavat mummotkin juosta karkuun rollaattorilla hoivakodeissa.
"Ihmisten ymmärtämisessä on se vaara, että ymmärtää ymmärtämisen väärin ja tunkee liian liki. Nythän se asia on kukkapenkissä."

Vuosi 1918

Tuhannet muistelivat punavankien kohtaloa - Suomen ...
www.hs.fi/kulttuuri/a1367113411755 28.4.2013 - Lahti. Taitelija Kaisa Salmen Suomen sisällissotaa käsittelevä yhteisöllinen taideteos....


Lähetin isälleni kortin patsaasta, olihan hänellä 12 -vuotiaan omakohtaiset kokemukset vuodesta 1918. 5 -vuotias tyttäreni tervehti hellästi jokaisen vangin, kun kävimme patsaalla kauan sitten. Muistuttaisi kuninkaallista käyntiä ennen syntymääni tapahtuneisiin sotiin.

Catherine nähtiin viimeksi julkisuudessa 5. elokuuta, kun hän tutustui unikkoinstallaatioon Tower of Londonissa. Ensimmäistä maailmansotaa muisteleva näyttely koostuu 888246 keraamisesta unikosta, jotka on pystytetty Iso-Britannian riveissä menehtyneiden sotilaiden kunniaksi. Teoksen nimi on Blood Swept Lands and Seas of Red.

Kuvasatoa Fellmanin pellon performanssista | Yle Uutiset ...
Kuningaskunnassa jatketaan sukua, tasavallassa jatketaan ukkoutumisen tiellä. On laadittu sellaiset pelisäännöt, joiden seurauksia eletään todeksi talouspakotteilla.


Sain loppuikäisen lääkityksen keuhkoveritulpan estoon. Sen jatkohoito siirrettiin pääterveysasemalle. Sydämen muutokset liittyvät todennäköisesti huonossa tasapainossa olleeseen verenpainetautiin. Siihen määrätty lääkitys ja jatkohoito pääterveysasemalla. 


Lääkitys määrättiin kysymättä minulta verenpaineen hoitohistoriaa. Lääkitykset on kerran kokeiltu ja sivuvaikutusten takia lopetettu. Kerroin lääkärille lopettamisesta alkuvuodesta.
- Mittaa paineita. On löydettävä sopiva lääkitys. Nyt on löydettävä lääkäri, joka hoitaa verenpainetautia. Se ei tapahdu pääterveysasemalla hoitajan konsultoidessa lääkäriä, joka määrää vanhaa lääkettä kysymättä minulta mitään.



Lääkäriajanvarauksessa ollaan alkutekijöissä. Päivystysaikoja antoi pankkineiti tietyillä kriteereillä Onnelan tiellä. Annoin palautteen hänen virkavastuun noudattamisesta. Seuraavan kerran hänet nähdessäni pankin asiakaspalvelussa hän muisti käydyn keskustelun ja punastui korvia myöten.

En syytä asiakaspalvelun puhelinvastaajia, jotka suostuvat palkkansa edestä tarjoamaan ei oota vuodesta vuoteen. Siinä kyllä kovettuu punastuvinkin pankkineiti vastaamaan, mitä ja miten systeemi vaatii. Rakenteet jatkuvat päättäjien säätämällä tavalla, kun ei ole poliittista tahtoa hoitaa meidän yhteisiä asioita. Puolueen kannatusluvut menevät kaiken edelle valtataistelussa.


Yritys lopetetaan -kortin ostin Mäntsälän Torpparihulinoilta. Kuljetin sitä mukana kaikkialle, kun kouluttaja kyseli motivaatiotani osallistua projektikoulutuksiin.
- Mitä sinä täällä teet, olethan kohta eläkkeellä? Vastaukseni on kortissa.
- Sitä juuri en ole vielä ole varannut vanhainkotipaikkaa lakanoiden välissä. 


Lääkityksellä yritetään hoitaa minut laitospotilaaksi.
Eilisen puhelinkierroksen jälkeen suutuin kuin Bergman mielisairaalassa. Nuppi sekaisin lääkkeistä, mutta muuten voi huonosti. Hän otti ja lähti tekemään omaa elämäntyötänsä. Saman tee minäkin tänään 9.9.2014 ja liputan omille menetyksille 11.9. terroriteon muistopäivänä.


Aamuhartaus 5.9.2014 kappalainen Ali Kulhia
Ali Kulhia, Kappalainen, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Akaa

Kirvestä voi käyttää yhtä lailla hyvään kuin pahaan. Niin sanan säilääkin.

Ihmiskunta on tuottanut nerokkaita apuvälineitä töittensä ja arkipäivänsä tueksi. Toiset varoittelevat, että tekniikka kääntyy ihmistä vastaan. Tarkemmin ajatellen melkein kaikkea voi käyttää hyvään ja pahaan. Mahdettiinkohan muinaisina aikoina arvostella kirveen keksijää siitä, kuinka vaarallinen tuollainen terävä esine onkaan?

Sillä voi tehdä pahaa toiselle ihmiselle, sillä voi vahingossa teloa itsensä, metsät katoavat, kun puita ryhdytään kaatamaan oikein urakalla. Olisiko maailma parempi paikka, jos kirveet hävitettäisiin? Eipä niillä ainakaan kaupunkien asfalttiviidakoissa ole juurikaan käyttöä. Tosin jo pelkillä paljailla käsillä pystyy niin hyvään kuin pahaan.

Kirveen tilalle on tullut muita välineitä puiden laajamittaiseen kaatoon ja toisten telomiseen. Historian varrelta löytyy lukuisia muita nerokkaita keksintöjä. Veneen keksiminen on ollut varmasti ihmisen elämää mullistava asia. Ja siihen vielä hieno lisävaruste, peräsin, on muuttanut matkantekoa aika lailla.
Itse olen silloin tällöin kirkkoveneen peräsimessä, kun kaksitoista muuta soutavat koko vartalonsa suuria lihaksia käyttäen. Minä katselen soutajien selkien taakse ulapalle ja vain kevyesti yhden käden voimaa käyttäen käännän peräsintä ja ohjaan pitkän veneen reimarien välistä turvallisesti ja sääntöjä noudattaen.

Veneillä ovat kulkeneet niin kirkossakävijät kuin varkaat. Niillä on kuljetettu ruokaa nälkäisille ja sairaita hoitoon kuin myös tehty hyökkäyksiä toisten kimppuun.
Tosin en ihan kaikista keksinnöistä keksi, voisiko niitä käyttää väärin. Koetin keksiä, mitä pahaa on kirurgien työtä helpottavilla tähystysleikkauksilla tehty. Enpä keksinyt kuin sairaanhoidon työllisyyden heikkenemisen, kun potilas pääsee sairaalasta kotiin paljon nopeammin kuin vanhanaikaisista avoleikkauksista.

Raamatussa Jeesus otti esille tämän ihmisten kyvyn hyvään ja pahaan. Hän osoitti sanansa vastustajilleen, heille, jotka eivät sietäneet alkujaan Johannes Kastajan parannukseen eli mielenmuutokseen kehottavaa saarnaa, eikä Jeesuksenkaan puheita eikä varsinkaan Hänen hyviä tekojaan.

Jeesus sanoi, että ” Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. Hyvä ihminen tuo hyvyytensä varastosta esiin hyvää, paha ihminen pahuutensa varastosta pahaa”.
Tuosta saakin herätteen pohtia omaa tapaansa puhua. Minkäslainen ihminen minä olen, puhunko hyvää vai pahaa, vai peräti molempia? Samaan aiheeseen palataan Jeesuksen seuraajienkin kirjoituksissa. Jaakobin kirjeessä lukee: ”

Kaikki eläimet voi ihminen kesyttää ja onkin kesyttänyt, nelijalkaiset, linnut, matelijat ja meren eläimet, mutta kieltä ei yksikään ihminen pysty kesyttämään. Se on hillitön ja paha, täynnä tappavaa myrkkyä. Kielellä me ylistämme Herraa ja Isää, ja sillä me myös kiroamme ihmisiä, Jumalan kuvaksi luotuja. Kiitos ja kirous lähtevät samasta suusta. Tämä ei käy, veljeni!”

Kirjoittajalla tuntuu olevan omakohtaista kipuilua kielensä hillitsemisestä. Niin varmasti sinulla ja minullakin. Tunnen ihmisiä, jotka osaavat olla vaiti kiusallisissakin tilanteissa, sellaisissa, missä moni äityisi vimmaan ja pyhään suuttumukseen.

Joku heistä voi olla aidosti vanhurskas ja sydämeltään viisas. Mutta monen silmistä leimuaa viha ja katkeruus, vaikka suu pysyy kiinni. Sydämessään hän saattaa tehdä vaikka mitä hirmutekoja, mutta pelokkuuttaan ei saa suutaan avattua.

Jaakobin kirjeessä todetaan viisaasti: ”Kaikkihan me hairahdumme monin tavoin. Täydellinen on se, joka ei hairahdu puheissaan.”

Jeesus nostaa pahan puheen niin raskauttavaksi asiaksi, että niiden vuoksi tullaan tuomiopaivänä meitä arvostelemaan. Jos toivot saavasi vapauttavan tuomion kauniiden puheittesi ansiosta, seassa ei saa silloin olla lainkaan pahaa puhetta.
Mitä omatuntosi sanoo?

Tämänkin elämänalueen heikkouden vuoksi minä tarvitsen yhä uudelleen armonvakuutusta. Omatuntoni todistaa minun toimineen yhä uudelleen väärin Jumalaa ja lähimmäisiä kohtaan. Tänäkin päivänä jaksan elää itseni kanssa, sillä Tuomarini on itse maksanut minut vapauteen. Olen saanut tuhansien talenttien velat anteeksi. Kunpa Jumalan Henki vahvistaisi minua, jotta itse kykenisin antamaan anteeksi minua vastaan rikkoneille. Antaisi voimaa taistella pahaa vastaan omassa elämässäni, etten olisi taakaksi toisille. Aamen

perjantai 5. syyskuuta 2014

Virallinen liputuspäivä yrittäjille

Tom Lundbergin sanoin:
"Olet Minä Oy:n omistaja, toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja lähetti. Jos et ole huomannut, että yrittäjyys on enemmän elämäntapa kuin elinkeino, olisiko nyt aika antaa itsellesi tilaisuus?

Kunnanjohtaja tarjoaa kahvit yrittäjille  pe 05:30

Yrittäjän päivää on vietetty Suomessa vuodesta 1997. Se on virallinen liputuspäivä 
pe 5.9.2014

Katson aina vain nuorempien yrittäjäalkujen firman perustamispuheita aamu-, päivä- ja iltalähetyksissä. Minä Oy:n on palattava vuoteen 1979 oppisopimuksen kautta yrittäjäksi.  Vanha firma meni konkurssiin omistajien muuttaessa Floridaan. Oli valittava työttömänä elämäntapa ja viljellä vuokratulla palstalla juurikkaiden lisäksi kesäkukkia.

Työvoimatoimisto lähestyi 1. kerran, kun tiesin tulleeni valituksi hierojakurssille Isä Juntusen Yksityisessä Hieromaopistossa. Virkailija pahoitteli, kun olin omin päin hakeutunut kurssille enkä ollut heidän käytettävissä.

Voiko palveluammatissa toimia yrittäjänä? Minulle se on ollut ainoa oikea tapa tehdä työtä asiakkaan kanssa varatun ajan puitteissa. Edunvalvojaksi värväytynyt kansanedustaja tervehti pitkän poissaolon jälkeen kadulla.
- Hieroja on kuin katuhuora, pitää hieroa "kuka kysyy, kuka maksaa" -periaatteella. 
Isot pojat saivat haluamansa. Toivat uusina johtajina aasialaisia tyttöjä, jotka hierovat alasti.

Kaikki ei mene niin kuin uskotellaan menevän. Osoitteista huolimatta on haettava täsmähakuna. Aamuhartaus 4.9. piispa Kaarlo Kalliala - Yle Areena
Piispa Kaarlo Kalliala, Turku. Virsi 629: 5, 6. Virsi alkaa sanoin: "Oi riemun kirkkautta". Virren viides säkeistö alkaa sanoin: "Katsella silmillämme me saamme Jeesusta". Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht.), Juhani Haapasalo (urut).

Viime aikoina kuuleminen on kulkenut toisesta korvasta sisään, toisesta ulos. Siksi odotan piispan aamuhartautta tekstiversiona, jonka ehkä lukee joku toinenkin Upsalan terveisinä. (lisätty 12.12.2014)

Aamuhartaus to 04.09.2014
Kaarlo Kalliala, Piispa, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Turku

Herkistä meidät hyvyydelle

Kävin toissa viikolla Upsalassa ja pidin siellä lyhkäisen puheenkin. Syy käyntiin oli siinä, että Upsalan piispasta tuli arkkipiispa vuonna 1164, josta nyt on kulunut 850 vuotta. Ja syy puheeseen oli siinä, että oma Turun arkkihiippakuntamme on enemmän tai vähemmän tuon Upsalan arkkihiippakunnan synnyttämä.

Puhe oli siksikin lyhkäinen, että oltiin ulkoilmassa ja Vanhan Upsalan kummuille ryöppysi säännöttömin väliajoin sellaisia vähemmän hillittyjä sadekuuroja kuin elokuussa myös Pohjanlahden tällä puolen. Sain kuitenkin sanotuksi jotain olennaista, nimittäin ”kiitos!”. Kiitoksia kovasti tästä kristillisestä uskosta – emme oikein enää tulisi toimeen ilman sitä.

Muistin toki ohimennen mainita sellaiset jokseenkin vaikuttavat seikat kuin oikeuslaitoksen, koulutuksen, sosiaalihuollon ja terveydenhoidon – näillä kaikillahan on juuriaan kristinuskossa, joillakin jopa pääjuurensa. Mutta erityisesti meidän on kiittäminen tietystä tavasta nähdä, kokea ja ymmärtää maailma ylipäätään. Yleensä sitä nimitetään lyhyesti ’uskoksi’. Aika hienoa, että nuo upsalalaiset ottivat asiakseen välittää semmoisen meille.

Vanhan sanonnan mukaan ”uskolla on omat silmänsä”. Sellaiset silmät saa, kun katsoo Kristusta kehdosta hautaan tai tässä tapauksessa pikemminkin seimestä ristille. On uskomattoman vaikuttavaa tai itse asiassa uskoa vaikuttavaa katsoa tuota Jeesusta sillä silmällä, etteikö tuossa vain olisikin kohdattavissa ja koettavissa, mitä Jumala meille haluaa olla.

Nasaretin Jeesuksen elämäntiestähän me emme paljoa tiedä. Sen verran kuitenkin, että siihen on kuulunut sekä arkea että juhlaa, sekä ystävyyttä että yksinäisyyttäkin ja niin elämäniloa kuin kuolemantuskaakin. Kun sitä katsoo, näkee ihmisen osan laitoja myöten. Jumala näemmä haluaa olla mukana kaikessa ja läpäistä koko inhimillisen olemassaolon. Siksi uskon silmillä katsominen ei kapeuta näkökenttää eikä vääristä kuvaa, vaan kirkastaa ja antaa syvyyttä.

Minusta uskon silmin näkeminen merkitsee ennen muuta herkistymistä hyvyydelle. Eikä silloin ole kysymys vain katsomisesta, vaikka kyllä siitäkin. Kyllä siitäkin on kysymys, että tunnistaa maailmassa sitä kauneutta ja hyvyyttä, jota siinä Jumalan jäljiltä on yllin kyllin. Vielä olennaisempaa on kuitenkin antautua sen hyväntahtoisuuden valtaan, jota usko ja uskon silmin katseleminen tuottavat.
Seurakuntavaalit kun lähestyvät, minullekin jaettiin taannoin sellainen metallinappi, jossa lukee ”Usko hyvän tekemiseen”. Se on jonkinmoinen vaalien tunnus ja kivasti kaksimerkityksinen. Senhän voi lukea kehotuksena, että uskopas nyt hyvän tekemiseen. Tai sitten hiukan hankalammin hahmottaen siihen tapaan, että usko on lähtökohta tai pohja tai käyttövoima tehdä hyvää. Tästä jälkimmäisestä tulkinnasta pidän enemmän ja jopa aivan erityisesti.

Paavali kirjoitti galatalaisille, että ”ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko”. Juuri sitä on ”usko hyvän tekemiseen”, se usko, joka kaappaa hyvän tekemiseen. Se nimenomaan kaappaa tai imaisee tai nappaa, koska tämä hyväntahtoisuus - hyvän tahtominen ja tekeminen - ei oikein ole tahdonalainen päätös eikä mitään suoritustyyppistä todellisuutta. Alkaa vain itsekseen tuntua siltä, että tuolla lailla pitäisi maailma nähdä ja noin ihmisiin suhtautua. Jos kerran uskoo siihen Jumalaan, joka tulee ulottuville Ihmisen Pojaksi nimitetyssä Jeesuksessa, ei pääse karkuun ihmisiksi olemisen kutsua.

Tänä huonojen uutisten vuonna moni on kokenut, ettei ihmisiksi oleminen ole ihmiskunnassa enää oikein huudossa. Omassa työssäni tapaan kuitenkin jatkuvasti sellaisia ihmisiä, joiden hyväntahtoisuutta ei mikään ole horjuttanut. Hyvää tahdotaan ja hyvää tehdään muuallakin kuin seurakunnissa, mutta niissä vieraillessani kohtaan kerta kerralta väkeä, joka oikeasti välittää siitä, mitä kuuluu lapselle tai vanhukselle, jota oikeasti kiinnostaa, saako ihminen syödäkseen ja asuakseen tai onko jollakulla ihmisiin ja Jumalaan nähden yksinäinen vai yhteenkuuluva olo. Tämmöiseen hyvän tekemiseen usko ajaa.

Vanhan Upsalan mäillä kiitin paikallisia lopulta myös siitä, että tuomalla meille kristinuskon he olivat myös nostattaneet meidän hautausmaillemme ristit ja muuttaneet ne kuoleman puutarhoista elämän lehdoiksi. Tästä olen nyt erityisen kiitollinen, kun vastikään sain yllättävän tiedon mitä hyväntahtoisimman, mitä hyvää tahtovimman ja hyvää tekevimmän ystäväni kuolemasta. Samainen Paavali, joka valisti galatalaisia, että ”ainoa tärkeä on rakkautena vaikuttava usko”, teki korinttilaisille selväksi, että ”jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä”. Mutta kun Kristusta ei katso vain seimestä ristille, vaan vielä ristin ja haudan taaksekin, näkee, ettei Jumalan hyväntahtoisuus pääty kuolemaan, vaan menee siitä läpi.

Rukoilkaamme: Jumala, herkistä meidät hyvyydelle. Lisää meille uskoa, että näkisimme, tahtoisimme ja tekisimme hyvää. Kiitos siitä, että hyvyys on väkevämpi kuin kuolema. Aamen.

Virsi: Virsi 629: 5,6.
Eilen kävin pääterveysasemalla vaihtamassa verenpainelääkettä. Hoitaja konsultoi lääkäriä ja soittaa E-reseptistä. Olen pettynyt, onhan määrätty lääke kerran kokeiltu sopimattomana. Ostin sen kuitenkin kokeilumielessä.
Nyt hoidetaan oiretta, kun perusterveestä ihmisestä yritetään tehdä sairas. Parasta nypätä syksyn päivänkakkara käteen ja laskea terälehti kerraallaan elän, kuolen, elän.

Aamuhartaus ti 02.09.2014  
Raine Haikarainen, Hiippakuntasihteeri, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Helsinki 
Aamuhartaus 2.9. hiippakuntasihteeri Raine Haikarainen Hiippakuntasihteeri Raine Haikarainen, Helsinki. Hartauden musiikki: "Elänkuolenkukka", säv., san. ja sov. Jaakko Löytty. Es. Jaakko Löytty (laulu ja kitara).


Mikä on laulu, joka on jäänyt sinulle erityisesti mieleen? Onko jokin musiikkikappale, joka siirtää ajatuksesi kauas taaksepäin ja palauttaa elävästi ajatuksiisi eletyn elämän yksityiskohdat ja tunnelmat?

Uskon, että meiltä jokaiselta löytyy juuri tällaisia musiikkikokemuksia. Usein nuo kokemukset saattavat liittyä hyvinkin kauas menneisyyteen ja ne säilyvät muistojen arkistoissa pitkään. Eräs ystäväni viettää eläkepäivään kiertämällä vapaaehtoisena vanhusten palvelutaloja ja järjestämällä asukkaille yhteislauluhetkiä. Hän on kertonut, miten elämän ehtoolla rakkaimmiksi ovat usein tulleet juuri laulut, jotka liittyvät kaukaiseen menneisyyteen. Olkoon sitten kysymys virsistä, työväenlaulusta tai iskelmistä. Niihin liittyy niin vahvasti eletyn elämän tuntemukset.


kuva: taikalampunalla.blogspot.com
Tänä aamuna tähän aamuhartauteen olen valinnut musiikiksi laulun, joka siirtää omat ajatukseni runsaan 30 vuoden takaisin tunnelmiin. Tuolloin 80-luvun alussa elettiin voimakkaita aikoja, jotka eräiltä osin muistuttivat nyt käsillä olevaa maailmantilannetta. Rintamalinjat olivat jyrkentyneet ja näkemykset kärjistyneet. Erityisesti nuoret ihmiset liikehtivät levottomasti ja purkivat tuntojaan omassa musiikissaan.

Yksi lauluntekijä, joka tuolloin kävi läpi omaa kivuliasta kasvamistaan oli 25-vuotias Jaakko Löytty. Hän kirjoitti vuonna 1982 ilmestyneen levynsä esipuheessa, kuinka hän on joutunut kipuilemaan laulujensa kanssa syvistä laaksoista kiemurteleville sivupoluille. ”Olen saanut nousta vuoren rinteille, nähdä aavistuksen siitä, mitä taivaan rannan takana odottaa. Olen saanut kasvaa laulujeni mukana.. Kasvamiseni on ollut ylitseni vyöryneiden asioiden laittamista jonkinlaiseen järjestykseen. Näin niistä on syntynyt lauluja”, hän kirjoitti.

Yksi näin syntyneistä lauluista on Jaakko Löytyn säveltämä ja hänen oman äitinsä Kirsti Löytyn alkuperäisestä runotekstistä muokkaama Elän kuolen kukka. Tämän laulun nimi on siis Elän kuolen kukka. Nimi viittaa meille kaikille tuttuun, niityillä ja tienpientareilla kasvavaan kesäkukkaan, päivänkakkaraan. Vanha perinnehän on ollut nyppiä tuon kukan terälehtiä ja samalla luetella ”rakastaa - ei rakasta -rakastaa”. Mutta yhtä lailla terälehtiä on voitu käyttää tuossa toisessakin merkityksessä ”elän – kuolen – elän”. Voisiko sanoa, että tuo kukka onkin epävarmuuden alla elävän ihmisen nimikkokasvi: se jakaa kanssamme tunteet toivon ja epätoivon jatkuvasta vuoropuhelusta.

Jokin aika sitten suomalainen avaruuden syntyä tutkiva nuori fyysikko kirjoitti päivälehdessä todellisuuden syvimmästä olemuksesta. Hän vyörytti lukijan eteen nykytutkimuksen kiehtovat näköalat ja sen, miten oudoksi käsityksemme maailmankaikkeudesta on muuttunut. Tutkijan mukaan emme osaa oman kehityksemme myötä hahmottaa kaikkeuden syvintä olemusta, vaan käsityksemme on rajoittunut arjen alle, tähän näkyvään maailman. Tämän jokainen on varmasti valmis myöntämään.

Hämmästyttävää kuitenkin oli, että samainen fyysikko päätti tekstinsä toteamukseen, että olemme ”sattumalta syntyneet epäinhimilliseen todellisuuteen” ja ettei ”kosmisella olemassaolollamme ole viime kädessä mitään tarkoitusta”.

Jäin miettimään, millä valtuutuksella juuri fyysikko voi julistaa tuota tarkoituksettomuuden sanomaa. Eikö yhtä hyvin tutkijana voisi päätyä täysin päinvastaiseenkin tulokseen? Maailma ympärillämme on muuttunut niin ihmeelliseksi, että se väistämättä viittaa johonkin meitä paljon suurempaan. Me olemme osa suurta kertomusta, vaikka näköalamme on vaatimaton ja olemme kuten lauluntekijä sanoo, kuin ”hento kukka pihanurmella”. Siis jotain samaa, minkä Raamatun kirjoittaja jo tuhansia vuosia sitten puki sanoiksi: ”Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämiinsä”.

Ilmeisesti kysymys onkin enemmän elämän perusasenteesta, kuin varsinaisesti fysiikasta tai tieteen välittämistä tutkimustuloksista. Millä silmillä haluamme katsoa maailmaa ja millä tavalla suuntautua siinä?
Tämän aamuhartauden laulussa Jaakko Löytty välittää toivoa, joka ei ole päälle kaatuvaa varmuutta eikä varsinkaan lopullista tietämistä. Enemmän on kysymys yksinkertaisesta luottamuksesta Jumalan hyvään huolenpitoon ja siitä, että Hän sanoo lopulta viimeisen sanan. Toivo on todella jossain alla pinnan ja elämä saa syvimmän merkityksensä jättäytymällä rohkeasti sen varaan.