lauantai 2. elokuuta 2014

Ei niin pientä pilaa, etteikö totta toinen puoli

2. elokuuta 199028. helmikuuta 1991

Yhdysvallat kokosi seuraavien kuukausien aikana 34 maan liittouman Irakia vastaan ja siirsi Persianlahdelle yhteensä noin 575 000 sotilasta. 12. tammikuuta 1991 Yhdysvaltain kongressi antoi presidentille valtuudet sotilaallisen voiman käyttöön Irakin ajamiseksi Kuwaitista. 

Elokuusta jouluun 1990 ei minulla ole muistikuvaa Irakin hyökkäämisestä Kuwaitiin. Tiesin vanhempieni laitoskierteestä, äiti halvaantuneena vuodeosastolla ja isä syöpäleikkauksen jälkeen kotona. Sitä en tiennyt, joko äitiäkin oltiin kotiuttamassa isän hoidettavaksi vai kävikö isä katsomassa äitiä jokaikinen päivä laitoksessa. Naiset huokailivat isän nähdessään.
- Kyllä sinulla on hyvä hoitaja kotona. Isä tiesi voimavaransa, etteivät he kotona pärjäisi. Hautaustoimistosta lisättiin käyntejä Tuuspellossa. Sitten äiti päättää olla palaamatta kotiin. Sen isä ilmoitti aikaisella puhelinsoitolla.
- Minä tulen, sen enempää selittelemättä. Edellisen kesän lomavelan 20 000 mummonmarkaa olin saanut maksetuksi nurkanvaltaajien ottamista neliöistä. Kunta lupasi 1700mk kunnallista kotihoidontukea äidin kotonahoitamisesta. Hankin vuokralaisen työhuoneeseen keskeytyksen ajaksi. Kirjanpitäjä lupasi hoitaa asioitani poissaollessa. 

Käsityöläistalon yhtökokouksessa kävin ennen lähtöä. Lahden vähimmän tunnetun poliitikon ilme jäi mieleen. Kokouksen jälkeen ilmoitin tyttärille lähdöstäni. Toinen tuli kotiin kysymään, mikä on lähdön syy. Kaksi kassia mukaan ja menoksi, jouluksi 1990 kotiin.

Amerikan sotilaallisen voimankäytöstä Irakissa olin kuullut uutisista. Nousin aikaisin aamulla katsomaan TV:stä, että sota oli alkanut. Lähempänä oli yksittäiset ampumispesäkkeet Jugoslaviassa. Kohta oli Bosnian pakolaisia Tuusniemellä eikä kunnalla ollut yksiselitteistä toimintamallia, kuinka kunta jatkaa laitospaikkojen purkamista. Yksi omaishoitaja sai kuntalaiset vastarintaan, olihan vanhemmillani vielä lapsuuskoti muistissa. Hautausurakoitsija teki diilin lapsettoman KoiraPennasen kanssa. Hoitoa vastaan hän luopui maistaan keskellä kirkonkylää. Kun hoidontarve tuli, he joutuivat laitokseen. Eläkkeillään heidät hoidettiin hautaan. 

Tämä onnistunut huijaus sopisi muillekin kuolleitten sielujen metsästäjille kunnan avustuksella ja valtion hyväksynnällä. Siitä alkoi Tiekartta Länsirannalla kaikesta omistajan oikeudella puolustautumisesta huolimatta. Kaikki tapahtui lahjotuilla YYE = Yksinkertaisten Ymmärtämättömien Enemmistöpäätöksillä. Kun yksi sai nenilleen löytyi toinen kaho tilalle. 
Virastotalo tyhjeni kaikista toimipisteistä ja muuttui Varastotaloksi. Sieltä lähti kunnan virkamies näyttämään riksassa istuvalle sijoittajalle tietä Vihtaniemeen. 

 


 

Heinäkuussa 1999 tiesin omaishoidossa tapahtuvasta muutoksesta. Tauti tanssi talvitiellä sulan veden aikana. Tie Vihtaniemeen oli tullut kunnan tekniselle johtajalle pakkomielteeksi saada meidän lapsuuskodin kustannuksella huvilatontti itselleen. Tie päättyi meidän rantaan. Kunta ei silloin nähnyt tarvetta rakentaa tietä puolelleen  niemenkärkeen. Yksityistie on 6.6 km pitkä ja kunta otti rasitetien mökkiläisilleen oksana kantatiehen. Nämä ovat niitä metsäretkillä tutuksi tulleita poikaoksia. Tälle poikaoksalle piti perustaa tienhoitokunta. Ja saakeli, sanon minä 2009 kokouskutsun saatuani Rantalan Kiinteistöyhtymän nimellä. Maanmittauslaitoksesta kaikki sotku on lähtöisin lahjottujen pikkunilkkien avustuksella.

 

 

Rantala sai nimikkotien kuin Katri-Helena raittinsa Tohmajärvellä. Kaikki todistusaineistot löytyvät YEATutkinnon näyttökansiosta. Sitä varten olen joutunut hankkimaan uuden kirjoitustaidon. Se ei kuitenkaan muuta minun ajatuksiani sukupolvenvaihdoksesta vanhempien kuoltua. Lainlaatijat eivät tunne vanhaa, joten uuden ymmärryskin on hakoteillä. Muistinsa menettänyt komukki vahvistaa lain vastoin elinikäisen oppimisen tarvetta. Ikä 61/64 vuotta. Yrittäjyys ei ole työtä ollutkaan sota-ajasta lähtien eikä ennen sitä. On vain oleiltu. Se on kuitenkin kääntynyt sanojaansa vastaan. Heistä on tullut pöhöttyneen yhteiskunnan elättejä. 

Haavisto seuraa Ahtisaarta kuin hai laivaa. Somalian rauhanneuvottelut katkeavat, kun Haaviston omaetu presidentin vaalikampanjassa menee rauhanneuvottelun edelle. Kuka on vähässä uskollinen, oma etu, on paljossakin uskollinen, rauhanneuvottelu Somaliassa. Tässä tapauksessa oma etu on tärkeämpi, tappakoot toisensa vaikka  viimeiseen mieheen, kun suuntautuneisuus on löytänyt kohteensa. Talouden madonluvuissa tämäkin on mainittu. Rauha teille, kuulin toivotuksen radiosta. Shalom!

TV:n uutistenlukijoiden mokat

Putin aliarvioi Saksan demokratiahalun (2.8.2014 5:13)

Tässä mielessä Der Spiegel kirjoitti: 


– Sanktioista tulee varmasti myös Euroopalle ja meille saksalaisille kalliit – mutta hinta olisi verrattomasti suurempi, jos kyynikko Putin voisi esteittä jatkaa kansainoikeutta loukkaavaa politiikkaansa: Rauha ja turvallisuus olisivat silloin Euroopassa todella vakavasti vaarassa.

Historia toistaa itseään, sen olen saanut karvaasti kokea. EU:n jäsenyydessä poliitikot näkivät takaportin jatkaa kansanoikeutta loukkaavaa politiikka meillä Suomessa. Virkkunen nuoruuttaan ja hulluuttaan siirtyi mepiksi, tuleehan lainsäädäntö EU:sta Suomeen. Täällä hän aloitti, siellä hän jatkaa, jos sota ei sekoita suunnitelmia. Turvapaikkaa on lähdettävä hakemaan Amerikasta, jos Amerikka ei tule puolustamaan reviiriään rajan tälle puolelle. Yli 1000 km pitkä raja alkaa olla kuin veteen piirretty viiva.



Tarvitaan  tuhannen ja 95 yön sadun ihme, että toteutuu se, minkä neljännen käskyn  noudattajalle Jumala on luvannut antaessaa 10 käskyä elämän ohjeeksi. Markkina- voimien julma jumala ahmii omat lapsensa, jotka ovat sen pauloihin joutuneet saadakseen itselleen kaiken, mitä keksivät itselleen toivoa.



Tämäkin vielä:  


Minäkin olisin saanut pinssin, jos olisin pysynyt yhdistyksessä äänettömänä jäsenmaksun maksajana. Kirkko palkitsi johtajiaan, kun kristitty oli siirtänyt minut potilasjärjestöön puhuessani vertaistukiryhmän puolesta seurakunnan vastaavalle virkamiehelle. Mitä sitten tapahtuikaan, siitä sain piispakokelaalta pahoittelukirjeen. Minua loukkasi pahoittelu, enhän luopunut lapsen uskosta, vaihdoin vain osoitetta.

Ei kommentteja: