maanantai 24. helmikuuta 2014

Helmikuu parvekkeella

Juudaksenpuu kukkii/Helena Raikas
Kevät kukkii Portugalissa
Saman havainnon tein omalla parvekkeellani. Kukkiva kukkakeppi on herännyt talvihorroksesta. Viime syksyn lehdet ovat vihreitä, mutta oksissa on uusia silmuja. Kukat ovat vaatimattomia, annankin kukkakepille nimen Juudaksen puu. Kohtalonköynnös on ilahduttanut tarkailijan paikalla Penttiä. Ihmeitten aika ei ole ohi. 


Viimeinen rengas jäi aluksi kiinni. 
Avajaisten tekninen moka toistettuna päättäjäisissä
ei ollutkaan enää syyllisen päänpudotuksen paikka. 

Viimeinenkin rengas avautui lopulta. 
Viimeinenkin rengas aukeaa lopulta.

Ministeritasolla maalattiin piruja seinälle. Presidenttiparin näyttäytyminen kisoissa pelasti Suomen olympiajoukkueen maineen. Kyllä aina ollaan kavereita, kun menestytään, mutta kaveruus ei ollutkaan mitalien arvoista. Mitä vanhempi pukki, sen paksumpi sarvi poliittisesti. Ideologiathan tässä ottavat mittaa toisistaan. 

Villen paluuta ei onneksi näytetty, sillä mustamaalaus kopsahtikin omaan nilkkaan. Ville kuuluu niiden "halattavien hyvien jätkien" joukkoon, jolla kyynel kihoaa silmiin aatoksen jaloutta ja tunteitten paloa. Lähdenkin tästä lankakauppaan neuloakseni Villelle pipon, kun merellä pitää pelätä. Voimauttavissa valokuvissa tytöistä, joista kenelläkään ei ole mitään sanottavaa, sopii myös miesihmisiin.  

Ministerin mitallisatoa  pronssijuhlinnan jälkeen. Ihmisoikeudet on reissuilla kohdallaan, miten lie kotimaassa korkealta katsottuna?

Ei kommentteja: