Urpilainen: Suomen tilanne pahempi kuin 1990-luvulla
Oliko 1990 -luvulla Suomen tilanne pahempi kuin nyt? Suunnitelmissa oli viettää 50. syntymäpäivää lapsuuskodissa vanhempien ja sisarusten kanssa. Mikä heitä vaivasi juhlakutsun kuultuaan hyvissä ajoin ennen heinäkuun 21. päivää?- Silloin liputetaan puolitangossa, oli ennuste tulevasta päivästä. Sain täsmävinkkejä vaihtaa paikkaa toiseksi tietämättäni, mitä tuleman pitää. Vietin viikonlopun ja koko seuraavan viikon Frantsilan Yrttitilalla. Seuraavana kesänä otin uusiksi.
Tarkoitus oli tutustua rebirthing- hengitysharjoituksiin kanadalaisen opettajan ohjauksessa. Kesällä 1993 oli näkyvissä laman merkit eikä kurssille ollut enää tulijoita. Kurssin hinta tuntui liian kalliilta.
Ovatko tämän päivän päättäjät edes 1990 -luvulla vielä täysi-ikäisiä? Synnyin uudelleen lempeästi 50 -kymppisenä ja siksi olen vielä olemassa. Jätän 21. heinäkuuta ravustuksen alkamispäiväksi. 7 -kymppiset vietin jo tammikuussa kuninkaallisessa seurassa. Suruliputuksen Norjassa aiheutti Breivik Oslossa ja Utöyan saarella. Jokaisella on oma kuolinpäivänsä enkä välitä kuulla, onko ukkokulta kuollut juuri 21. heinäkuuta. Piispan kuoleman muistan tältä kesältä. Itse vietin kesäjuhlaa Kuortinkartanossa.
Tilanne on jatkunut lähes 23 vuotta ja selvisin siitä asetetuista esteistä huolimatta. Vanhempien työntulosta en tarvinnut realisoida. Sijoittajat halusivat hyötyä minun omistuksistani ja realisoin omistuksessani olevaa. Puhelinosakkeen pidän itse muistona vuodesta1979, kun hankin puhelimen hoitaakseni ajanvaraukset kotona. Aika muuttui hullummaksi ja joku valitti, kun minua ei saanut kiinni ollessani työssä. Haloo, maksava asiakas oli minulle tärkeämpi kuin puhelimessa höpöttävä nainen, joka oli puhekumppania vailla. Palvelevan puhelimen vastaajaksi en koskaan ole tuntenut tarvetta ryhtyä.
Luulin osaavani hengittää, mutta verenpaine, uupumus unenpuutteesta ja ikä lisäävät riskiä uniapneaan. Sain lähetteen yhden yön unen rekisteröintiin. Kukaan lääkäri tähän asti ei ole nähnyt uupumustani. Jokohan minunkin on hankittava kärsä yöksi huolehtimaan koneellisesti hapensaannista. Heinäluoma puhuu median altistamista politiikoista 24hvrk. Politiikkasta on tullut veretseisauttavaa vaativuudellaan. Päättäjät saavat maistaa omaishoitajan kanssa samaa lääkettä olla aina käytettävissä, mutta erisyystä kuin omaishoitaja korvatessaan 5,4 työaikalakia noudattavan hoitajan miestyövuotta.
Poliitikoilla ei ollut siunausta lähteä mukaan oravanpyörään. Minulle se ei ollut hullunmylly, arki oli järjestyksessä, vaikeudet on voitettu sijoittajien ahneutta. He eivät ole vieläkään jättäneet minua rauhaan. Kysyn ensiksi kunnanjohtajalta, tietääkö hän mitä kunnassa touhutaan. Jos ei selviä, seuraavaksi käännyn presidentin puoleen.
Välilevyistä kuulin tähän aikaan sopivan levyn viimeisenä. Odotan kuulevani sen jälkikäteen samoin kuin päivän mietelauseen Jukka Itkoselta eksymisestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti