torstai 8. elokuuta 2013

Ponille kyytiä 58.8.2013

PunainenPositiivisesti - Jos et pääse jostakin tehtävästä eroon, ryhdy siihen kaikin voimin. -Mignon MCLaughlin

V****
tää hymyyly 
sattuu !!

Kiroilevan siilin mukista juon aamukahvit eilisen kuivauskaappikatastrofin jälkeen.Toinen ponymukeista on tiskipöydällä. Otan lusikan kuivauslokerikosta, käännän selkäni ja teräskauha pomppaa lokerikosta lattialle. Osuu pudotessaan ponymukin reunaan, josta irtoaa pala. Se sattuu, minun hieno muki on lovireuna. Mikä mättää? kyselen nostaessani kauhan lattialta.

Teräskauhan sain osuuskassalta vaivanpalkkaa, kun keräsin lasten kouluun tuomia pennosia ja vein ne pankkiin 50 vuotta sitten. Lapset saivat tarroja vihkoon säästöistään. Tarrat ja etiketit olivat silloin kovaa valuuttaa. Oli kultapossukerhoa, e- ja osuuskassaa pankkien esiasteina. Nallet ja ollit ovat parhaiten osanneet hoitaa leiviskänsä. Nyt tuo osuuskassan kauha satuttaa toista minun lempparimukista. 

Mätäkuun juttuna voisin kolhaista kauhalla toistakin mukia, että olisivat tasarampoja. En kuitenkaan usko onnistuvani täsmäiskun antajaksi, saattaisi tulla enemmän sirpaleita. Sen sijaan etsin netistä ponymukin designerin mukaan. Avautuu verkkokauppa, josta voisin nostaa ostoskoriin mukin, maksaa sen verkkopankissa. 
Ongelma on vain ponyn kotiinkuljetus. Posti siirtyi huitsin nevadaan, josta paketti pitäisi noutaa. Ponny ei mahdu postiluukusta. Mutta, mutta ei muttia matkassa, sirpaleet tietävät onnea. Aamulla huomasin kivun hävinneen polvitaipeesta, joten ylösnousu oli helpompaa. Päästä huimaa joten hitaasti liikkeelle ja eikun menoksi. Terveydessä on vielä selvittämättömiä asioita. 

Kaikki sairaalasarjat ovat tauolla, joten jatko-opiskelua on jatkettava yksitysellä klinikalla. Eihän tämä yhteiskunta enää tarjoa lääkäripalveluja sairastuneille, onhan opiskelijoiden maksettava koulutuksensa itse papan rahoista. Maksulliset korkeakouluopinnot ovat rantautuneet Suomeen. Ei tarvitse enää lähteä ulkomaille koko perheen hankkimaan perusopetusta kansainvälisesti ainoalle lapselle.

Velkaantumisessa ollaan 1990 -luvun tasolla. Urpilainen lupaa tilanteen korjaamiseksi satuttaa jokaista. Minua on satutettu kulkiessani oman tieni. Urpilaisen mätkittäväksi en enää asetu. Rauhanruhtinas näytti esimerkkiä luopuessaan ehdokkuudesta seuraavaksi kuudeksi vuodeksi. Sen jälkeen alkoi palkitsemisen aika. Se ei ole minulta pois. Mutta S-ryhmän rauhan välikappaleeksi en suostu mukisematta. Eniten minuun sattuu ikä ja laki yrittäjyydestä. Sillä on minua satuttettu aina. 

Erikoisesti yhteiskunta on solmussa 2000 -luvulle tultaessa. Ei kannata jatkaa enää työntekoa, sillä Lahdessa on yli 60 hierojaa työttömänä. Jatkoin kuitenkin. Yrittäjäeläke oli päivitettävä ajan tasalle. 
- On korotettava maksua tulevaa aikaa varten. Minä ainakin haluan elää 100 -vuotiaaksi.
- Kiitos, minulle riittää jatkaminen samoilla maksuilla. 100 -vuotiaaksi eläminen ei ole mikään tavoite saadakseen hoitoa eläkkeen suuruuden mukaan.

Eläkehakemukseen sain päätöksen. Eläke alkaa 1.2.2005. Suurin puute oli, että heitä oli liian vähän laskemaan eläkkeen rahallista määrää. Oli jatkettava työtä juoksevien maksujen maksamiseksi. Lopetin työt 31.12.2006 ja muunsin projektia Rudolf Steinerin sosiaalisen peruslain mukaiseksi. 
Tähän suuntaan ollaan menossa hyvää vauhtia ottamalla mukaan kaikki kynnelle kykenevät. 
"Yhdessä työskentelevän ihmisyhteisön hyvinvointi on sitä suurempi, mitä vähemmän henkilö vaatii suorituksensa tuloksesta ja mitä enemmän hänen tarpeensa tulevat tyydytetyiksi, ei hänen omista suorituksistaan, vaan toisten suorituksista." 

Katujätkä -projektien on tarkistettava toimintaperiaatteensa. Haluaisin kuulla Risikon tämän päivän vaatimuksen sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta. Sykli on loppumaisillaan. Kaikki alkaa alusta aidosti ei plagioituna isoisän metsästä.

Positiivisesti - Opi näkemään yksinkertaisten ilojen metsä ongelmien puilta. 
-Christiane Collange

Ei kommentteja: