torstai 10. tammikuuta 2013

A. KIVI: DIE SIEBEN BRÜDER

Lukkarin koulussa

"Hier aber ist meine Erzählung zu Ende. Und so habe ich denn von den sieben Brüdern in Finnlands Wäldern erzählt; und was sollte ich noch mehr von Tagen ihres Lebens und von ihren Schicksalen hienieden berichten? Es stieg friedich zur Mittagshöhe empor und neigte sich im wandelnden Gold von tausend kreisenden Sonnen friedlich zur Abendruhe hernieder."

Blogger oli tekstin kirjoittamisesta saksaksi erimieltä. Herjasi joka sanan jälkeen kumoamaan, liittämään ja leikkaamaan. Tarjosi googlehakuna seitsemän veljeksen homosivut, kun opettelin verkkokirjoitustaitoja. Viimeiset vuodet Vihtaniemellä marssittiin seitsämien veljesten tahdittamana. Seitsämän ei ilmoita lukumäärää, vaan lama-ajan veljesten laatua kuolleitten sielujen metsästäjinä ja isättöminä reppanoina. Eikä pojasta polvi ole parantunut.

Omia sisaruksia en tunne, lähdinhän jo 12-vuotiaana kotoa. Loma-aikoina kaikki olivat mikä missäkin.  Tunnen vain vanhempani, jotka saattoivat maailmaan 8 lasta. Ydinperheen selvitin itselleni kiinalaisesta horoskoopista, jokaiselle löytyi oma kiinalainen vuotensa. Tänään puran joulua. Jokaiselta sisarelta on joulukortti liitettäväksi sisarusten yhteenkuuluvuuden merkiksi kiinalaiseen ydinperheen albumiin jouluna 2012.

Toisessa valokuvakollaasissa on sinkkuajan päättyminen. Sisarusajan alku ja loppu näissä kahdessa koosteessa. Saksaksi kirjoitan käsin, en ulkoista koneelle herjaajan roolia. Siitä pitää huolen puoluepoliittiset päättäjät avoimessa yhteiskunnassa noudattaen suljetun yhteiskunnan sääntöjä. 

Elämä ennen sotia oli elämää kaikkine iloineen ja suruineen. Sotien jälkeen Suomi-neidon 100 -vuotinen uni päättyy 2018 ja herää kitumalla kuolemaan kuin isäni elämästä kyllänsä saaneena.

Maa kertoo enemmän historiastaan kuin ihmiset. Tänään ei ole väliä, mitä puhutaan, kunhan puhutaan.  http://www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi/

Ei kommentteja: