Yön tunteina katsoa elokuvaa on yhtä karmivaa kuin keskustelut nuorison kanssa 1963 opintokerhosta palatessa. Maalla oli valistuneita nuoria, miesopettajat olivat hätää kärsimässä. Heidän ajankulunsa ja lohtunsa oli pullon henki. Lapsetkin sen tajusivat.
Poliittiset keskustelut menevät yli ymmärryksen. Ymmärrän paremmin aikaa kuin ihmisiä. He eivät tiedä, mitä meillä vanhenevilla ikäluokilla tehdään. Itse tiedän, elän luotuja päiviäni tässä ajassa. Kuka ei vanhaa tunne, ei uuttakaan ymmärrä.
Aamuhartaus 21.12.
Hiippakuntasihteeri Kati Jansa,
Kuopio. Virsi 10:1-4. virsi alkaa sanoin "Iloitse kaikki kansa". Radion
kamarikuoro, Viitanen Tarja (joht), Eerola Pertti (urut) Hartausohjelmat: Aamuhartaus 21.12
Aamuhartaus pe 21.12.2012
Kati Jansa, hiippakuntasihteeri, Kuopio
Erilaiset maailmanlopun ennustukset ovat aina kiehtoneet mieliä. Milloin tämä maailma loppuu ja miten se loppuu? Silloinko, kun Kristus palaa maan päälle vai saammeko ihmisvoimin aikaiseksi maapallon tuhon jo ennen sitä?
Entä miten käy minun, lasteni, ja lastenlasteni?
Toisaalta onko tämän maailman lopulla enää mitään väliä niiden ihmisten mielissä, joiden oma maailma on jo romahtanut kuoleman, sairauden tai eron yllätettyä? Eikä maailmanlopulla ole käyttöä niille ihmisille, jotka elävät onnellisina, ilman pelkoa kaiken hyvän menettämisestä.
Entä jos antaisin ennustusten olla ja ottaisin yhden hetken kerrallaan?
Sana, joka pysäyttää minut tähän hetkeen, tänä aamuna, on Immanuel. Se tarkoittaa "Jumala on meidän kanssamme". Tuon nimen kuuli Marian kihlattu Joosef unessaan.
Immanuel on vastaus kaikkiin edelläesitettyihin kysymyksiin. Käypä myöten taikka vastaan, Jumala on meidän kanssamme.
Jumalan keinot ilmoittaa itsensä ihmisille ovat rajattomat. Kaikista mahdollisista tavoista hän silti valitsi syntymisen ihmislapseksi Marialle ja Joosefille. Tämä on suurinta mahdollista kunnianosoitusta ihmiselämälle, sen päiville ja öille.
Vastasyntyneen kanssa Maria ja Joosef tuskin murehtivat, mitä tästä lapsesta tulee, ja tuleeko maailmanloppu tänään tai huomenna. Tuore perhe eli vaipanvaihdon, nukuttamisen ja syöttämisen kierrossa hetki kerrallaan.
Olennaisinta on tämä hetki. Ehkä tämä on se evankeliumi, jota Jeesus tuli julistamaan. Inhimillinen on yhteisintä. Sen takia Jumala syntyi ihmiseksi.
Martti Luther varoitti, että meidän ei kannata yrittääkään kiivetä korskeilla ihmisajatuksillamme taivaaseen. Hän kirjoitti: “Jos joku haluaa tuntea Jumalan, hänen tulee katsoa seimeen, aloittaa alhaalta ja opetella ensin tuntemaan neitsyt Marian Poika, joka syntyi Betlehemissä ja makaa nyt äitinsä sylissä imemässä maitoa. Siten hän saa hyvin selville sen, kuka Jumala on.“
Ensin on tunnettava Kristus kaikessa ihmisyydessään – vasta sitten voimme tuntea Jumalaa.
Tuo mielikuva Jeesus-vauvasta äitinsä rinnoilla on suorastaan mystinen. Se yhteys, joka äidin ja vastasyntyneen välillä on voi kuvata sitä, mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan, että Jumalan valtakunta kuuluu lastenkaltaisille,
Niin kuin lapsi äidin sylissä, niin ihminen Jumalan sylissä.
Vastasyntynythän on aluksi täysin riippuvainen hoitajastaan. Jos hän ei saa heti helpotusta nälkäänsä ja märkäänsä, tuntuu koko olemassaolo uhatulta. Vastasyntynyt tuntee olevansa täysin yhtä hoivaajansa kanssa. Tällainen elämä on pienelle turvallista, ja oikeastaan mitään muuta elämää ei edes ole hänelle olemassa.
Ehkä vastaava symbioosi vielä koittaa; ihmisen yhteys Jumalaan tulee niin vahvaksi, että mitään muuta kuin Jumalan syli ei enää ole olemassakaan.
Jo nyt voin kiittää Jumalaa tästä päivästä ja pyytää häneltä vielä huomista. Paljon kaunista jäisi elämättä, jos maailma loppuisi.
Voin kiittää Jumalaa siitä, etten tiedä omieni enkä tämän maailman päivien määrää. Ja siitä että saan vielä tänään kokea iltapäivän sinisen hetken – jos Jumala niin suo.
Filippiläiskirjeen 4. luvusta: "Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa! Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on jo lähellä. Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa."
PS 24.7.2014 kysyn, kuinka lähellä on maailmanloppu? Jääkaapin ovessa +31 astetta. Patteri keittänyt, kun termostaatti korjattiin. Tiivisteet sulaneet termostaatista vihdoinkin, että voin kiertää termostaatin toiseen ääriasentoon. Tein sen yöllä ja pelkäsin termostaatin pettävän ja aiheuttavan vesivahingon. Aina hätä ei lue lakia.
Aamuhartaus pe 21.12.2012
Kati Jansa, hiippakuntasihteeri, Kuopio
Jos kuulet ääneni, elämä tällä maapallolla jatkuu. On perjantai joulukuun 21. päivä vuonna 2012. Miljoonat ihmiset odottavat tänään maailmanloppua ja perustelevat sitä muinaisten maya-intiaanien ajanlaskulla. Kysymys on onneksi väärinkäsityksestä. Tämä päivä merkitsi mayoille 5126 vuoden mittaisen ajanjakson loppua, ja toisen alkua.
Erilaiset maailmanlopun ennustukset ovat aina kiehtoneet mieliä. Milloin tämä maailma loppuu ja miten se loppuu? Silloinko, kun Kristus palaa maan päälle vai saammeko ihmisvoimin aikaiseksi maapallon tuhon jo ennen sitä?
Entä miten käy minun, lasteni, ja lastenlasteni?
Toisaalta onko tämän maailman lopulla enää mitään väliä niiden ihmisten mielissä, joiden oma maailma on jo romahtanut kuoleman, sairauden tai eron yllätettyä? Eikä maailmanlopulla ole käyttöä niille ihmisille, jotka elävät onnellisina, ilman pelkoa kaiken hyvän menettämisestä.
Entä jos antaisin ennustusten olla ja ottaisin yhden hetken kerrallaan?
Sana, joka pysäyttää minut tähän hetkeen, tänä aamuna, on Immanuel. Se tarkoittaa "Jumala on meidän kanssamme". Tuon nimen kuuli Marian kihlattu Joosef unessaan.
Immanuel on vastaus kaikkiin edelläesitettyihin kysymyksiin. Käypä myöten taikka vastaan, Jumala on meidän kanssamme.
Jumalan keinot ilmoittaa itsensä ihmisille ovat rajattomat. Kaikista mahdollisista tavoista hän silti valitsi syntymisen ihmislapseksi Marialle ja Joosefille. Tämä on suurinta mahdollista kunnianosoitusta ihmiselämälle, sen päiville ja öille.
Vastasyntyneen kanssa Maria ja Joosef tuskin murehtivat, mitä tästä lapsesta tulee, ja tuleeko maailmanloppu tänään tai huomenna. Tuore perhe eli vaipanvaihdon, nukuttamisen ja syöttämisen kierrossa hetki kerrallaan.
Olennaisinta on tämä hetki. Ehkä tämä on se evankeliumi, jota Jeesus tuli julistamaan. Inhimillinen on yhteisintä. Sen takia Jumala syntyi ihmiseksi.
Martti Luther varoitti, että meidän ei kannata yrittääkään kiivetä korskeilla ihmisajatuksillamme taivaaseen. Hän kirjoitti: “Jos joku haluaa tuntea Jumalan, hänen tulee katsoa seimeen, aloittaa alhaalta ja opetella ensin tuntemaan neitsyt Marian Poika, joka syntyi Betlehemissä ja makaa nyt äitinsä sylissä imemässä maitoa. Siten hän saa hyvin selville sen, kuka Jumala on.“
Ensin on tunnettava Kristus kaikessa ihmisyydessään – vasta sitten voimme tuntea Jumalaa.
Tuo mielikuva Jeesus-vauvasta äitinsä rinnoilla on suorastaan mystinen. Se yhteys, joka äidin ja vastasyntyneen välillä on voi kuvata sitä, mitä Jeesus tarkoitti sanoessaan, että Jumalan valtakunta kuuluu lastenkaltaisille,
Niin kuin lapsi äidin sylissä, niin ihminen Jumalan sylissä.
Vastasyntynythän on aluksi täysin riippuvainen hoitajastaan. Jos hän ei saa heti helpotusta nälkäänsä ja märkäänsä, tuntuu koko olemassaolo uhatulta. Vastasyntynyt tuntee olevansa täysin yhtä hoivaajansa kanssa. Tällainen elämä on pienelle turvallista, ja oikeastaan mitään muuta elämää ei edes ole hänelle olemassa.
Ehkä vastaava symbioosi vielä koittaa; ihmisen yhteys Jumalaan tulee niin vahvaksi, että mitään muuta kuin Jumalan syli ei enää ole olemassakaan.
Jo nyt voin kiittää Jumalaa tästä päivästä ja pyytää häneltä vielä huomista. Paljon kaunista jäisi elämättä, jos maailma loppuisi.
Voin kiittää Jumalaa siitä, etten tiedä omieni enkä tämän maailman päivien määrää. Ja siitä että saan vielä tänään kokea iltapäivän sinisen hetken – jos Jumala niin suo.
Filippiläiskirjeen 4. luvusta: "Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa! Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on jo lähellä. Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa."
PS 24.7.2014 kysyn, kuinka lähellä on maailmanloppu? Jääkaapin ovessa +31 astetta. Patteri keittänyt, kun termostaatti korjattiin. Tiivisteet sulaneet termostaatista vihdoinkin, että voin kiertää termostaatin toiseen ääriasentoon. Tein sen yöllä ja pelkäsin termostaatin pettävän ja aiheuttavan vesivahingon. Aina hätä ei lue lakia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti