torstai 20. joulukuuta 2012

20. luukku suutarin jouluun

Valo syttyi,
Jeesus syntyi,
enkeli sen tiedon toi.
Mahtavasti
maahan asti
taivaan joukon kiitos soi.
Miks en siitä
myös mä kiitä,
miks en riemuita mä voi?



- Kukaan ei ole jäänyt suutariksi, totesi yövuorossa ollut kätilö. Olin tullut taiteilukoululle synnyttämään. Kätilö vilkaisee ohimennen ja käskee palata kotiin odottamaan. Hänellä oli röntgenkatse, jolla mittasi mahan ympäryksen, ettei tuosta mahasta vielä mitään lasta tulisi. Tiesin ajan menneen jo yli, vuoron vaihduttua sain jäädä odottamaan.  Iltapäivällä 4 -kiloinen tyttö tuli rytinällä maailmaan. Tämän päivän tunneälyllä olisin kiitollinen iranilaisesta kätilöstä, joka on kutsumustyössään Norjassa. Meidän kätilöt silloin olivat tympääntyneitä ammattiinsa. Iloitsin tyttärestä ja esittelin kätilölle tuloksen. Hänen sanavalintansa oli suoraan kätilön käsikirjasta: "Kukaan ei jää suutariksi."

Radiomaston viereen on ilmaantunut valaistu joulukuusi. Torillahan sen pitää olla, minulla on oma kaupungin katolla. Poliisitalon viereen rakennetaan kerrostaloa ja korkean nosturin runkoon on kiinnitetty jouluvalot. Olen nähnyt suutarin joulukuusen.
Suutarit pysykööt lestissään!

Runoja "tulevaisuudesta ja olevaisuudesta" luen viime yönä kuulemistani äänistä,
ja niille jotka luikahtavat yöllä salaa rappukäytävän ylimmälle tasanteelle sinne hissikoneiston viereen nukkumaan koska niin ylös ei yöllä tule kukaan ajamaan pakkaseen (Anita Rubin) 
Tiedän että huoltomiehet käyvät siellä päivällä, mutta yöllä äänet ovat tilapäisesti suojaan tulleen ääniä. Savunpoistoikkuna rakennettiin viime kesänä. Jokohan sille tulee käyttöä? Mitään uutta ei ole auringon alla. Liian monet meistä ovat väärässä paikassa väärään aikaan ilman omaa syytänsä.

Ei kommentteja: