tiistai 28. helmikuuta 2012

Emännästä kiitos Kulttuurinpäivänä

Runoratsu
Lippu liehuu tuulessa  ja tuiskussa. Lumisade on matkalla itään vaakasuoraan talojen välissä. Eilen oli tyyntä myrskyn edellä. Kaksi kertaa valkoinen perhosryhmä tanssi ikkunan takana. Niin suuria lumihiutaleitä en ole ennen nähnyt. Emännyyden vaihtuessa Mäntyniemessä liputan jo aatonaattona. Asioilla on taipumus loksahtaa kohdalleen aikojen saatossa. 

Siitä on 12 vuotta kun edeltäjän elinkautinen alkoi. Hän itse käytti sanontaa vapaudenkaipuun voittaessa. Omaishoitoaikani päättyi H-hetkellä. Kuningas on kuollut, olen vapaa lähtemään profeetan valepuvussa sinne, mistä olin tullutkin. Sain osan sijaiskärsijän. Heitettiin kuin hernepussia paikasta toiseen, tehtävästä viidenteen. Olinhan selvinnyt omaishoitajuudesta elossa. Kuvaan tulee yhdistystoiminta. Ihmettelen Sopeutumisvalmennuskeskuksen lähettämää sopeutumiskurssitarjontaa. Mihinkä minun pitäisi sopeutua? Mihinkä minua yritetään sopeuttaa? Yhteiskuntaanko, yhdistykseenkö, seurakuntaanko vai omaishoitoonko? Olihan minulla siitä 10 vuoden kokemus, josta  kerrointa käyttäen kertyi 54 miestyövuotta työaikalakia noudattaen vuorokaudessa x3 / 8 tunnin rupeama. En sopeutunut heidän suunnitelmiinsa. Olen vaihtanut kaikki minulle sopiviin yhteyksiin. Tarvitseeko elinkautisen kärsinyt presidentti sopeutumisvalmennusta vapauduttuaan tuomiostaan? Ei, hän lähtee suuntautuneiden kanssa viemään sanomaansa Englannista käsin maailmalle. 

Palkkaneuvottelut ovat käynnissä metallin työpaikalla. Luottamusnainen kertoo nauraen esittämäänsä kysymystä naisten pienemmästä palkasta miehen palkkaan verrattuna samasta työstä. 
- Jos vaaditaan munalisää työhön, hyväksyn suuremman tuntipalkan miehelle. Nainen selviää samoista urakoista kuin mies, mutta se työn vaatima munalisä maksetaan miehelle. 
Vaaleissa oli munalisän kannattajia kaksinverroin. Onneksi enemmistö oli kuitenkin perinteisen presidenttiparin valinnan kannalla. Raha on lopetettu. Nyt on kulttuurin vuoro. Emännän ei tarvitse kääntyä työsuojeluvaltuutetun puoleen näissä asioissa. Kalevalan päivän aamusoitossa kuulin laulun.
- Emännästä kiitos!

 Terveytensä politiikalle menettänyt radiopsykiatrini ja vasemmistoa edustanut, elämän kohdannut meppi ovat samaa mieltä. Ilmoittivat julkisesti, kenelle äänensä antavat. Olen itseäni paremmassa seurassa. Siihen huonoon seuraan en ole koskaan kuulunut. SAK on selityksen velkaa valitessaan nuoria naisia  asioita hoitamaan. Siinäkin käytetään munalisää suojatyöpaikasta eläkevirkana. 

Ei kommentteja: