sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Pieni kukkanen

Petite Fleur ja klarinetti ovat aina kuuluneet yhteen. Tänään erikoisesti pysähdyn muistelupaikalle ja annan klarinetin vihlovan soinnun puhutella. On kukkia ja kuolleita lehtiä. Musiikki on sanojen jatke. Erikoisesti meidän kieli, jota äidinkieleksi sanotaan on käynyt kovin köyhäksi. :) hymynaamahymiöllä voi vastata kyselyyn käyttämättä sanaakaan.

"Wo Ai Ni Men" on mandariinikiinaa. Näinkin sen voi sanoa turhia löpisemättä.



Vergissmeinnicht


Ei kommentteja: