Aamusoitosta pitkän päivän matka pitimpään iltaan Lapin eteläpuolella

  

LAPSET PUHUVAT

Olen aina kuunnellut lapsia. Tänä kesänä uutisten lukijana on lapset ilman pakkoliikkeitä ja turpajumppaa leukaperissä. Paljonvartijoilla on liian suuria omia sanoja, jotka pyrkivät sammakoina suusta ja jäävät elämään.

- Myö hukutaan.

- Ei hukuta, kun hypitään.

Ennen syntymää enkeli sulkee suun. Sitten alkaa puheharjoitukset. Ei vaivaa esiintymiskuume, niin luontevasti tulee vaikea sana, projekti, avatuksi. Minulle vasta 2000 -luvulla annettiin projektityökalut.

- Työnä ihminen, projektina elämä. Miska ja Rontti viettävät kissanpäiviä Kultarannassa. Naapuri muistaa kysyä tapaamisessa kissojen kuulumisia.

 TENAVATÄHDET LAULAVAT

-  Olisiko täällä sellaista rohkeata 3-7 -vuotiasta pikkutyttöä?

- No, sieltäpä tulloo heti.

Suojelusenkelistä: "Kun mä katson sinuun, muistan päivän leikit, kuinka sua rakastan.

Kohta ryntäät maailman ruuhkaan, näet varjoja, aurinkoa. Tee mitä teet, mutt älä sielullesi vahinkoa. Sillä haavat nuo ei parane, vaikk isi kuinka puhaltais."

Missä, missä isät on? On uuden laulun paikka.

MITÄHÄN NÄISTÄ LAPSISTA TULEE?

Minusta on tullut mummo ja kuluneena, että reppu viistää maata, munamiehen mummo. Munamiehellä on ajatukset kohdallaan  ja falsettiääni. Olen kokeillut kirkumista ja kuullut pienen tytön huudon, että lasit helisevät. 

Vitas

The Diamont Voice

Tuulee, missä tahtoo. Pustalta ja vähän muualtakin.

Tahdon viettää juhlapäivää jälleen huomenna: Placido Domingon Juhlagaala 70 v.

Siinä koko kuvakavalkaadi pienestä suureksi. Valokuvat katsotaan toisin.