tiistai 31. toukokuuta 2011

Get Inspired


 BLOG PARTY   

 "Jo joutui armas aika ja suvi suloinen" -suvivirsi kajahtaa koko tilan täyttävällä voimalla keväästä kevääseen. Muistot palaavat 50:n vuoden taakse 31.5.1961. Olimme kevään ylioppilaita ja tänään riemuylioppilaita juhliessamme valkolakin päivää. On juhlat, on juhlakutsu, mutta pidän yksityiset Blog Party't  tunneperheeni kanssa. Puolivuosisataa sitten ei juhlittu ulkokuntalaisena hankittua koulutusta. Olen Vihtaniemen ensimmäinen ja viimeinen ylioppilas ja tänään riemuylioppilas. Miksi vietän juhlapäivää tänään enkä 4.6.2011. Silloin on virallinen koulunloppu- ja juhlapäivä. Se on myös äitini kuolinpäivä 1992. Heinäkuussa täytän 70 vuotta, mutta on niin tyttömäinen olo. 

Myöhään illalla aloitin teeveeterapian Paul'n kanssa. Terapeutti on pulassa syytettynä hoitovirheestä. Hänen asiaansa ajamaan on tuppautunut innokas nainen, Paul'n entinen terapoitava. Ja soppa on valmis. Minulla on ollut onnea enemmän, kun minulla on radiopsykiatri. Hän kysyy: "Mikä meidät tekee hulluksi?"  Ja vastaa: "Se on sanojen kaksois/kolmoismerkitys". Vaalin tulos sen osoittaa. Ruohonjuuritaso on herännyt, eikä kukaan uskonut nukkuvien puolueen olevan enää elossa.
Päivän pulmat ratkesivat onnellisesti ja sen kunniaksi he söivät prinsessakakkua. Minusta otettiin mittoja juhlapukua varten. Katsottiin kuolinpesästä tuotuja valokuvia ja maalattuja tauluja.

Heräsin linnunlaulukonserttiin ennen kuutta, sitten katson"sisarrakkauden" päätösjakson.
Päivällä vietän tunnin "Anna ystävämme" seurassa Vihervaarassa. Pintapelastaja jätti minut yksin, mutta puolusti minua kasvojaan menettämättä. Rivi-ilmoituksen hän korvasi seuraajallaan - Get inspired:


En tule ymmärretyksi omalla äidinkielellä tai tulen ymmärretyksi väärin ja siinä on tulkille töitä.
"Ihmisten ymmärtämisessä on se vaara, että ymmärtävät ymmärtämisen väärin ja tunkevat liian liki. Mutta nyt se asia on kukkapenkissä."
On turvauduttava konekieliseen käännökseen Jojon ohjeilla. 


11 tapoja saada vaikutteita katso mitä suunnittelijat eivät... (oliko se siinä, tarkistan)
  1. video - katso
  2. kirjat - lue
  3. blogit - innostu 
  4. twitter - linkkejä tweeded tunnin välein
  5. luonto - väriteema
  6. Art Galleria - 
  7. CSS Galleriat - katso työtä maailman parhaat suunnittelijat ja inspiroidu
  8. Sleep/Rest - 
  9. Musiikki - online mieliala radio
  10. Jumala - 
  11. Opi Rockstars - olen pyytänyt muutaman suunnittelijoita saman kysymyksen: "Mikä inspiroi sinua, mistä löydät inspiraatiot?

Inspiraatiomme on polttoaine, meidän suunnittelijan mielen ja ruumiin - vaikka joidenkin mielestä se on KAHVI. 
ÄLÄ LUE!

Varoitus on kai myöhäistä, jos menit sekaisin blogista Munkkiklubilla. 

KUUNTELE!


korvaa yksityisen, onneksi.
J Karjalainen - Sekaisin
Ei tavattu torilla, Mertarannan huuto kuuluu korvissa ja näkyy silmissä. Taivas varjele!
Hyvästi selvä päivä. Harry Potter lähtee noitakouluun.


maanantai 30. toukokuuta 2011

Aamusoitto

 

- Pitääkö sitä aina niin tunteella suhtautua asiaan kuin asiaan?
- Pitää. Aina. 

Musiikki on sanojen jatke. Tämän päivän auringon nousu jatkuu 15. päivään heinäkuuta. Mitä päivät tuovat tullessaan, sen tiedän vasta elettyäni ne. Onko mikään asia viety päätökseen? Ei hyvältä näytä. Tuppisuusta on minulla joku taikatemppu. Suljetaan koirankuono kämmenen sisään ja loksautetaan toisella kämmenellä satuttamatta. Kaikille koirille ei voi sormista tehdä tötteröä, kun on leveäleukaisia koirarotuja. Mossekin säästyy pakkoliikkeeltä. Siksi se lipaisee kielellä kämmenselkää, kun tervehdyskierros on lopuillaan.

Elän kesäaikaa kuunnellen musiikkia ylen ykköseltä. Poliittisilta uutisilta suljen korvat. Tämä blogikirjoittaminen ei ole pakkomielle. On vain ilo kirjoittaa.

vvvvvvvvv   vvvvv  vvvvv   vvvvvvvvvvv  vvvvv vv vvvvvvvvvvv vvvvvv vvvvvvv vvvv vvvvv  vvvvv vvvvvvvv vvvvvvv vvvvvvv  vvvvvvvvv vvv vvvvvvv vvvvvv  vvvvvvv vvvvvvvvv vvvv

Pieni tyttö kirjoitti mummille onnittelukorttia. Taitavasti hän piirsi sahakuviota eripituisina sanoina. Kortti oli täynnä tekstiä ja osoiterivi oikein. Tytön äiti pyytää korttia kirjoittaakseen mummin nimen. Tyttö katsoo pitkään äitiään ja sanoo.
- Minä kirjoitin jo.
Minäkin kirjoitin, minkä kirjoitin. Uudelleen luettuna voin tekstejä zoomata eri kulmista, lähentää tai loitontaa. En etsi ana(n)lyysiä. Äikänmaikka luovutti tutkimuskohteen aiheen - "leivonen" esiintyminen kirjallisuudessa - vapaasti käytettäväksi. Lopetti opiskelun yliopistossa, perusti perheen ja otti äidinkielenopettajanviran. Onneksi otti, jotakin opetti, nyt on jo kuollut. Samoin uskonnonopettajastani tuli piispa, joka on minulle piispan esikuva. Enhän näin lukeneessa seurassa ole ollut sen jälkeen omalla nimellä läsnä. 

Nimettömänä kuitenkin istuin seminaarissa opetustilanteessa. On ammatillisen esittelyn vuoro. Sanon kuka olen, mitä olin tehnyt (omaishoitajana) ja mitä teen työkseni.
- Haa, nyt nuorten naisten joukosta kuuluu kummaa kohinaa. Kaikki ovat fysioterapeutteja.
- Eihän hieronnasta tule kuin hyvä olo.
Ohjelma jatkuu taukojumppaan. Pitäisi nousta seisomaan. Jään istumaan paikalleni. Kehoitus kuuluu nousta.
- Olen niin kännissä, etten pysy pystyssä.
Siinä he ojentelevat raajojaan ja pyörittelevät päätään. Viestini meni perille, ohjaaja tulee halaamaan ja antaa ilmaiseksi kirjan itsensä liikuttamisesta. Kerrankin känniviesti meni perille.

Pitäisinkö pitkän kirjoitustauon, ettei kenenkään mieli järky minun kokemuksista. Minulle merkitsee kaikkea isovanhempieni hautakiveen kiinnitetty muistolaatta setäni nimellä. Kuoli vankileiriltä palattuaan nälkään ja sairauteen 29-vuotiaana. Oli vaatturinopin käynyt torpparinpoika. Siinä minun pohjanoteeraus pörssikurssien sahatessa ylös alas. 




lauantai 28. toukokuuta 2011

Ääripäät

Ilmaveivistä on juuri selvitty, kun kevät tuo juhlansa juhlittavaksi meille jokaiselle. On ollut voittoja ja tappioita eletyssä elämässä. Kevään hallitusneuvottelut ja Katujätkä-projekti syrjäytyneiden nuorten työllistämiseksi seuraavat samaa kaavaa. Kohta meillä ei ole presidenttiäkään, jos maailmalla menestynein ei tee takaisin paluuta.

Kuinka sukupolvenvaihdos toteutetaan? Ei ole seurattu opetusta luottaa Suomi-neidon tulevaisuuteen itsenäisenä kansakuntana. Sain tästä omakohtaisen kokemuksen. Saman koulun kasvatti hyökkäsi kimppuuni ja yritti minut hukuttaa. Sitä ennen koulun rehtori oli talutellut minua korvasta kansliaan tappelijana. Puolustauduin vain tukastavetäjiä vastaan ja huusin.
- Jättäkää minut rauhaan. Siihen rehtori ilmestyy oikeutta jakamaan ja poistaa minut härikkönä. Nyt kutsutaan riemuylioppilaat juhlimaan opiskelun tuottamaa riemua. Minulle se on ollut kaikkea muuta vaiettua häpeää.

Omaishoitoaika oli eristystä 54 miestyövuotta työaikalakia noudattaen. Kaikki tiedot ja taidot siirtyivät www -sivujen taakse. Kun selvisin eletystä elämästä hengissä, halusin kurkkia mitä kulisseissa tapahtuu. Ja siellähän tapahtui kaikenlaista, mikä ei ollutkaan enää tarkoitettu kaikelle kansalle. Verkkokirjoitustaito ei enää kuulunutkaan kaikille eikä sukupolvenvaihdos. Tämä on Berliinin muuria korkeampi muuri kauan eläneiden vanhojen ja valtaapitävien nuorten välillä. Sekin kaatui aikanaan ja elämä jatkuu ilman erottavia raja-aitoja.

Tiesin tekeväni viimeisiä työvuosia. Nuori koulutettu hieroja oli haahuillut 10 vuotta sambaten aloittamatta työntekoa. Palkanmaksajaa ei ollut. Piti koettaa työllistää itsensä yrittäjänä, mutta polli on hukassa. Hän tuli luokseni päästäkseen työharjoitteluun ohjauksessani. Katujätkä-projekti oli hänen taustatukensa. Varmistettiin harjoittelusopimukset allekirjoituksilla. Hän saisi kuntoutustuen ja minä jakaisin työhuoneen hänen kanssaan. Omaishoitajat saisivat halpaa hierontaa. Kaikki oli liian hyvin ollakseen totta. Alkajaisiksi hän lähti lomalle Lappiin, rahoitti kundikaverinsa matkan. 

Oli sovittu aloituspäivästä. Hän ei tullut paikalle eikä hän pitänyt kiinni mistään sopimuksista. Pyöritteli vain silmiään, kun puhuin hänen kanssaan. Sitten hän sai sanotuksi.
- Ei kiinnosta pätkääkään, ei riitä resurssit.

Sama tunnetila, jota tahtotilaksi kutsutaan, vallitsee hallitusneuvottelujen ympärillä. Takana on vaalit Katujätkä-projektina. Vaalin tulos ei vastaa hallitusta, joka 4 vuotta viilaisi ja höyläisi lakeja köyhälle kansalle, kielivähemmistölle naapurin rajojen sisällä. Epävarmuus jatkuu. Pitäisikö tunnustaa resurssien puute, palkka pitäisi kyllä kiinnostuksen korkealla eikä se saa olla ainoa motiivi sulkia hattuun hankkiessa. Vaarassa saattaa olla päänahka tai jopa hirtettynä pään irtoaminen vartalosta. Kauloja on katkottu esimerkiksi asti eikä se pelasta maailmaa. 

On tullut aika, jolloin tohtoritkin pimenee. Aivotutkijan saamat rahat kattoivat elinkustannuksia ja sijoitettiin hienoon sviittiin. Luksushuvilat ovat tulleet naapuriin eikä alkuperäisillä asukkailla ole puolustajia. Kohta meillä ei ole presidenttiäkään, ollaan eksyksissä kuin alkuseurakunta. Olithan sinäkin siellä, mutta vain sivustakatsojana. Puoleni olen valinnut vaikka ristiinnaulittuna, oikealla. Sen rangaistuksen yli ei mene mikään kidutus.

perjantai 27. toukokuuta 2011

Sisarrakkautta

Ilkka Kantolaa ehdotetaan SDP:n presidenttiehdokkaaksi
Ei Luoja kiellä suuria ajattelemasta eikä ole väliä mitä puhutaan, kunhan puhutaan.
Aamun ajatus
Älä pidä unelmiasi pelkkänä toiveajatteluna.
Kunnioita näitä viesteinä, jotka tulevat syvältä sisimmästäsi
ja jotka ohjaavat mitä voit tehdä ja mihin suuntaan kulkea.
-Sanaya Roman

Katsoin illalla 24hBerlin yksi tunti yöllä. Sisarrakkaus jäi katsomatta ja palasin siihen aamulla uusintana. Berliini elää unelmia todeksi muurin murtumisen jälkeen. Sisarrakkaudessa ollaan perinnönjakotilanteessa. Kummallakin on osuutensa omiin unelmiin, joita en uskaltanut toteuttaa aikanaan. Auktoriteetti määräsi mihin suuntaan piti kulkea. Se oli suurta valhetta ja kapuloiden rattaisiin asettelua.
Saksat ovat yhdistyneet ja perheessä lahjakirjasta poissuljetut käyvät perinnönjakoa sisarusten osuuksista. Kunnassa kuin kunnassa sijoittajat ovat edunsaajia alkuperäisten asukkaiden kustannuksella. Kuka siellä keppiä heiluttaa ja mitä hallitusneuvotteluissa tapahtuu?  Se tulee päivänvaloon kun neuvottelut on neuvoteltu. Meillä on hallitus ministereineen eikä vain postikonttori. 

Neekeri, neekeri nokikolari -lällätys jatkuu. Meillä on ihan omaan väriin perustuva eriarvoisuus; köyhät punaiset ja rikkaat valkoiset. Kumpiakin ohjaa EU-direktiivin pankkimaailma. Johtaja on nilkkapantaseurannassa. Haagin tuomioistuin sai uuden sotarikollisen tutkittavakseen.

Hyvästi selvä päivä. Harry Potter lähtee noitakouluun.

Nopeat syövät hitaat ja paljon puhuva katse paljastaa, että rintaruokinta ei vielä ole unohtunut. 
Herrajestas, mihinkä Mikael pystyy ja taivasvarjele, kuka on maan äiti Tarjan kauden jälkeen. 
6.2.2000 kuningas elää viimeistä elonpäivää. Eläköön uusi kuningatar!

torstai 26. toukokuuta 2011

Nilkkapanta

 

Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Näissä hallitusneuvotteluissa päätetään Nato -kysymyksestä. Kyrsimisen seurauksena ulkoministeri varustetaan nilkkapannalla ja palautetaan istumaan paikalleen rivikansanedustajaksi. Pitäähän meillä ulkoministeri olla ja niin valitaan suomenruotsalainen tehtävään. Hammaslääkäreiltä tulee onnittelut ja hoito-ohjeet välineineen pitää purukalusto kunnossa.
- Miksi sinulla on noin suuret hampaat?
- Että voin paremmin pureskella sinut ja purustaa kuin hampaaton mummo vauvalle evästä.

Hammaslääkärin tekemää hoitovirhettä kannoin suussani 25 vuotta. Kukaan ei sitä nähnyt eikä korjannut. Sitten minulle sanotaan liian korkeasta hammaspaikasta ja ryhdytään korjaamaan itse hammasta ja katkennutta vastinparia. Päivystyksessä uusilla hoitovirheillä lukemattomia kertoja. Borrelian toteamisen jälkeen oireenmukaisen hoidon tarve on itseaiheutettu. Nuoruudessa oli minulla luonnollinen pepsodenthymy ja tasainen hammasrivi ilman purentavirhettä.

Suussa on myös kieli, joka tuottaa puhetta omalla ja toisella kotimaisella kielellä. Savolaisena minulla on oma kieli aksentteineen puhua hiljoo tai kovvoo, suomee ja savvoo. Toinen kotimainen on minulle ajatusmalli, kuinka ymmärrän tunneäidinkieltä eikä se ole maahan sidottu. Se on venäjää vankileirillä, saksaa keskitysleirillä ja kaikenkielisiä vainojen kohteilla. Takana on kärsivä ihminen. Suomi-neito on menettänyt itseisarvonsa kunniavelanmaksajana. Nyt vielä pitää viedä Natoon toisella kotimaisella ajatusmallilla. Siitä on puhunut myös 12,5%  norjalaisella geeniperimällä rauhanruhtinas uskotellen, että Venäjä on muuttunut. 

Hallitusneuvotteluista on kantautunut huhuja, että isohampainen, ajatusmalliltaan viäräkielinen puhettajohtava pitää vaihtaa. Mutta kehenkä hänet vaihtaisi, kun ruohonjuuritaso nostaa jytkyn kannatusta. Liian kauan on nukuttu ja odotettu kuin kreikkalainen aasi noutajaa. Monta ennakkopäätöstä tehdään neljäksi vuodeksi, joista pidetään tiukasti kiinni. Torkkunenkin puhuu pakkoruotsista, vaikka ei pysty edes keskustelemaan toisella kotimaisella. 

Tunneäidinkieli on todellinen pääoma sosiaalisen pääoman rinnalla, eikä se ole sanoista kiinni. Minäkin voin tunnustaa uskoni erotettuna kirkosta ja puhua omaishoitoajasta kieleen katsomatta kuulumatta yhdistykseen. Taas pohdin invalidien käsintekemän pesusetin tarkoitusta. Sain sen omaisahoitajayhdistyksen poliittiselta puheenjohtajalta täyttäessäni 60 v. Omaishoitajien vertaistukiryhmän perustaminen oli minun omaa hömppää hänen poliittisten pyrkimystensä rinnalla palkallisten johtajien eduksi. Yhdistykset toimivat keppihevosina vaalirahoitusta kerätessä.


Tunneäidinkielellä kuuntelen lapsuuskodinmuistoja. Rannoille ovat tulleet sijoittajat, joiden kanssa ei ole yhteistä keskustelukieltä. He puhuvat niin kuin sijoittajat puhuvat rahasta. Minä muistan lapsuuskodin antaman turvallisuudentunteen. Oli vain elämän nälkä, luontaistaloudessa ei ollut leivän puutetta. Hyvinvointivaltiosta sanottiin; se ei ole rahan puutetta vaan järjenköyhyyttä ja nilkkapanta seurantaa varten. 

Tarkastelen taas uudelleen yrittäjänä kriittistä pistettä. Se on eri kuin eläkkeensaajan kriittinen piste.
Kuinka paljon on tehtävä työtä, että saa katetuksi muuttuvat kustannukset. Kiinteiden kustannusten ja verojen jälkeen voi katsoa, mikä jäi palkaksi.
Eläkeläinen tietää arvonimestä "Varhennettu Vanhus" osamaksun perimisen jälkeen, mitä tulee tilille. Kuinka paljon on vähennettävä ostamista, ettei tili mene miinukselle. Kotitaloudet ovat syöneet velaksi jo vuoden palkkansa. Suomi on perintätoimistojen luvattu maa. Sama jota Mooses katseli pääsemättä sinne koskaan. Jätti meille kuitenkin ohjeeksi 10 käskyä laintaulussa. Mihin lie sekin hukkunut?

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

On on se sellainen häkki

 

Käyttäjä on poistanut videon. Oliko se tekijänoikeuksien alainen, kun poistui. Tilalle tuli mellakoita poliisin ja mielenosoittajien välillä. En luovuta. Kysyn Mertarantaa youtubesta. Löysin monta versiota. Tämä on kuitekin paras.


Elämä pelissä on ihan tavallinen päivä. Oikeastaan minua vaivaa moraalinen rapula eletystä elämästä. Pysähdys:
- Herrajestas, huutaa Mertaranta. Ja tänään sen voin tallentaa blogiini muistuttamaan tästä päivästä. Kaikki on pysähdyksissä. Odotan pelin jatkumista. On siinä päättäjillä pähkäilemistä päin lättyä annetusta palautteesta. Minulle riittä veivaukset ilmassa ja maassa.

Blogger ei suostu laittamaan linkkiä  - Arttu Wiskari - Mökkitie -videoon. Joten näytän videon yhtymäkohtineen omaan mökkitiehen, jonka luulin vievän mummolaan. Lähes sata vuotta mummolaan oli tultu ja lähdetty veneellä piharannasta piharantaan. Ally MCBealin kanssa kuuntelin Varastotalon penkillä lautakuntahuoneen ulkopuolella, kun jakaja nuijii päätöksen pöytään sijoittajien eduksi. Merkitsee määräalan lapsuuskodin uimarannasta ulosmittauksen kohteeksi, jos en maksa toimituskuluja hakemastani toimituksesta; 
jatkaa vanhempieni jälkeen elämää Vihtaniemellä veljesten kanssa. Se oli meidän kolmen osuus miljoonaperinnöstä. Kolme sisarta saivat omaa maata mökkiensä alle. Meidän osuus jäi kaikkien riepoteltavaksi.

Vaalien jälkeen hallitsemattomassa tilanteessa yritetään ilmaveivausta. Annetaan lättyyn suomalaisille ja luvataan maksaa kriisimaiden velat nyt ja tulevaisuudessa aina maailman loppuun asti. On se sellainen häkkituomio. Rangaistusmaalin tekijää ei kyrsi yhtään, mutta turpajumppa on tallella, purra huulet tiukasti yhteen. On se sellainen häkki ja häkkikaverit. Missään ei ole turvallisempaa kuin vankilassa, valtion täysihoidossa. Talousrikollisena tai syyttömänä.

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

"Mens sana in corpore sano" Juvenalis

Poju - Poika Saunoo lyrics video
(Poistetun videon tilalle)

"Terve sielu terveessä ruumiissa" on ruma lause ja sen korvasi kulta-leijonat heti voitonjuhlissa torilla "in vino veritas" -käytöksellään ekakertalaiset ja 16 vuotta sitten MM-kultaa voittaneet mestarit. Minulle juhlinta ei ole mitään uutta. Sinivalkoinen ääni urheiluselostajana on sammunut ja sen mukana voitonjuhlat. Ensi kevään juhlat hoitaa MTV rahalla eikä se ole enää minun osallistumismaksusta kiinni.

Käyn ahonlaitaa kuin Junnu aikanaan, ei selosta Höyry enkä halua kuulla yhtään uutista näistä tuuteista. Minulle riittää Mertarannan "herrajestas, mitä siellä nyt tapahtuu". On sopiva selostus ilmaveiviin, turvalleen tuiskahtaneelle ja valtakunnan vanhuksen kompastumiselle salatusta sairaudesta. Mitään uutta ei ole auringon alla tänään. Yötön yö alkaa Lemmenjoen pohjoisosissa. 

Näissä neuvotteluissa ei vielä Kike ole kulttuuriministeriehdokas. Karpelan mieli väsyi ministerinä, kun hänen antamansa esimerkki pyöristyvästä mahasta oli ainoa ministeriteko, jonka muistan. Kikellä olisi yhtä hyvät edellytykset Kimmonsa kautta. Hän uskoi meille salaisuuden kehonrakennuksesta. Jos siitä tulee 100 000 lisää liksaa, käytetään kiellettyjä aineita. Piikkinä haittaa vähemmän kuin pillereistä. Henkeähaukkoen katsoin ääniharavan nyrkkeilypussin hakkaamista hikihatussa. Olihan Kimmo pysynyt hengissä vankilassa Kiken tissiliiveissä viemien lihapullien ansiosta. 

On suuri ero itse hankituilla vaikeuksilla ja mielipiteen takia eristykseen joutuneilla. Primo Levi opetti minulle kaksi asiaa nähtyään ruohon vihertävän leirillä.
- Minä tuomitsen väärintekijät.
- Minä häpeän ja katson maahan. Voiko jälki olla ihmisten aikaansaama.
Sille yrittävät puolueet saada aikaan yhteisen hallituspohjan. Perästä kuuluu ja näkyy  kuin Jutin kaksoisleuka todistaa. Onko esimerkin antajalla oikeutta sanoa.
- Elä tee niin kuin minä teen, tee niin kuin minä opetan.

Avainkaulapojalla oli kaikki mahdollisuudet menestyä elämässä. Tuli tupakanpoltto tavaksi. Meni läheiselle huoltoasemalle aamukahville ja tupakalle. Vanhemmat paheksuivat ja saivat vastineen.
- Minä en jaksa, kun tekään ette edes yritä.
Isä vankilassa riparipäivänä valitti.
- Ainoa poika ja sekin uskovainen.
Perheväkivaltaan sekin liitto hajosi. Minun mitta on täysi juoppojen tarinoita.  "Tuntemattomassa tehtiin uusi vastuunjako pojan pihinän päättyessä. Selvimmälle tuli vastuu joukkueesta ja hän varoitteli esimiestä.
- Elä ota sinäkään enää, muuten joudun vastaamaan koko komppaniasta." (Ei sanatarkka lainaus, vaan tilannekomiikkaa Koskelan palauttamisesta köysissä miestensä luo.)

lauantai 21. toukokuuta 2011

Happy or sad

  
 Bocelli's Lullabye to Elmo

Punahilkka on tullut vanhaksi. Ystävät ovat jo kuolleet. Kenelläkään ei ole aikaa käydä Punahilkkaa tervehtimässä. On muisteltava menneitä, kun on mitä muistella. 
Turhuuden turhuus on kaikki tämä poliittinen lätinä. Ovat kuitenkin oppineet madaltamaan ääntä melkein kuiskaukseksi. Ennen vaaleja puhuttiin korkealta ja kovaa  hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisestä. Vaalien jälkeen on huoli, kuinka päästään edes sille tasolle, jolla jokainen kehui kiireitään, ettei ehdi asioita hoitamaan. Rotat jättävät hukkuvan laivan.

Minulle tässä ei ole mitään uutta. Ei ole edes tasokorotusta. Pudotus luudan päältä lattialle ja kaupassa käydessä on aina uudet hinnat. Kohta pitää ottaa kriitinen piste tarkasteltavaksi.
- Kuinka paljon ostamista on vähennettävä, että eläke riittää kattamaan tärkeimmät elinkustannukset? Siihen jokapäiväiseen leipään kuuluu muutakin kuin pelkkä limppu, johon viittaa vertaus "iskee kiinni kuin sika limppuun". Luontaistaloudessa itsensä ja perheensä elättäneet vanhemmat tietävät, että se kelpaisi kaupungin herroillekin, juuri pyydetyt kalat, kotonapaistettu leipä, itsepoimitut metsämarjat ja oman peruna - ja juuresmaan valmistuva sato.

Kuntien rahanahneus toi sijoittajat rannoille. Heille luvattiin etuja alkuperäisten asukkaiden kustannuksella. Neljännesvuosisata on tätä etujen ristiriitaa viety läpi pakolla leuhkoin eväin "Tiekarttana Länsirannalla". Obamalla on ehdotus, joka sopisi minullekin. Jätetään lapsuuskodin uimaranta rauhaan. Meidät on saarrettu tien ja rannan väliin. Siihen en suostu enkä palaa takaisin. Jotakin tuttua tuutulaulu tuo mieleen ja hartauspuhujat sen kertaavat aina uudelleen.


torstai 19. toukokuuta 2011

Se toinen perintö


Minkälaista mallia antavat isät pojilleen rauhan aikana? Nyt on tullut liian monta kertaa julkisuuteen tietoja, kuinka isät kohtelevat naisia. Onhan heidän tiensä alkanut naisen kautta. 70 vuotta sitten naiset olivat äitejä lapsilleen, mutta leppäsen auneja harjoituskappaleina miehen tien alussa. Kohdunvuokrausta ja sijaissynnyttäjää etsitään spermapankin asiakkaille. Pankkihan se on sekin, mutta naisen on pidettävä kiinni pankistaan, istuttava sen päällä kuin perunasäkkiä vartioiva sonderkommando.

"Kunnioita isääsi ja äitiäsi"  on velvoittava ukkaasi. Siihen ei anneta eri vapauksia. Lapsia kasvatetaan kunnon kansalaisiksi. Aikuisuuteen kuuluu myös ihmisenä käyttäytyminen. Jos on kadun kasvatti, käytöskin on sen mukainen.

Blogini ovat kaverukset. Toista hallinnoi "mun isän oli sotamies". Kuvan siirtämisen vaikeus pitää kuvan omanaan. On vain "Likainen sukka", teatteriesitys. Toista hallitsee "Isäni oli nuori sotilas". Samasta asiasta on kyse. Voimauttavat valokuvat alkaen ajasta, kun sinkkuaika oli päättynyt, on kaikkein raskain koottava. Se valmistuu aikanaan, kun jokainen kuva on paikallaan ja minä voimautunut kolhuista kuin kuhmuille kolhittu kultapokaali.


Pääsiäisenä kansio sai viimeisen pisteen. Sen jälkeen ei ole kerrottavaa. Kaikki on tapahtunut sitä ennen suvussa 1900-luvulta lähtien. Tapahtumat liittyvät toisiinsa saumattomasti. Katsoin aamulla pajataltioinnin ja totesin, että olen elänyt asiat todeksi, mutta vertaistuki on puuttunut eikä teemoja ole tallennettu verkkoon. Jokainen on halunnut puhua läpiä päähänsä. Miljoonaperintöni päältä useimmat haluavat mennä asioiden edelle ja viimeisen laskun perii Instrum Justitia Oy. Moisen perintätoimiston kanssa en halua olla missään tekemisissä.

Törmäsikö Tuusniemi, velaton kunta, jäävuoreen vai vuorenhuippuun. Jäävuori upottaa kunnan syvällä uidessa tai kunta karahti kiville pintaliidossa. Minulle se antoi  5 lukuvuotta kansakoulua epäpätevien opettajien puuhaillessa omiaan tunneilla  maalaistalojen kamareissa ja tuvissa. Pääsin osalliseksi mieskansakoulunopettajien kyvyistä, kun itse aloitin ylioppilaana en kouluavustajana vaan suoraan opettajana lukuvuoden. Edeltäjä oli nukkunut juovuksissa pöydän takana ja lapset heittivät häntä karkeilla.

- Tane, Tane oli aina sijaiskärsijä koko luokan puolesta. Siitä vuodesta ei vielä karttunut eläkettä. Olin alaikäinen opettaja. Sen jälkeen olen ollut yli-ikäinen johtajien mielestä tähän päivään asti. Eletty ikä 118 vuotta on kaikille kauhistus. Elän sitä uudelleen ilman 5.4 -omaishoitajakerrointa. Siitä kertyi 54 miestyövuotta, joka ei kerrytä työhistoriaa. (vrt, Primo Levin yksinpuhelua keskitysleiriajasta)

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Lahti eli totuus Suomesta


LAPSUUDEN JÄLKINÄYTÖS 

 Lapset toteuttavat vanhempiensa toiveet ja pelot. 
Heidän kohtalonsa on kätketty vanhempien elämään. 
Se mitä vanhemmat eivät uskalla omassa elämässään 
 kohdata eikä selvittää, jää lasten perinnöksi. 
Eeva kesäkuu 1997   


Kymmenen vuotta on kulunut Eeva -lehden selaamisesta, kun minut kutsutaan tulevaisuutta tutkimaan. Eilen siirsin viimeiset tavarat pois kollegan työtilasta. Hänkin on lopettelemassa työuraansa. Meiltä kysytään, tiedänkö minä ketään hierojaa, jonka luona voisi jatkaa omaehtoista työkunnon ylläpitoa.
- En tiedä enää ketään jatkajaa. En kerro, että olen muuntanut projektia vapaaehtoistyön puolelle ilman välikäsiä. 
On työhuone, työpöytä ja Kartanon aikataulu, milloin minun ammattityötä tarvitaan. Kukaan ei vedä välistä eikä suosi sukulaisiaan, vaan kaikki ovat samanarvoisia käyttäessään palvelua hyväkseen.

Tämä ei toteutunut omaishoitoaikana perheessä, kunnassa eikä Suomi-neidon hameenhelmoissa, jossa käy poliittinen kuhina. Perheessä ajattelin pyörittää rahaa sisäpiirissä maksamalla saadusta avusta vanhempieni hoidossa. He kävivät vain rahaa hakemassa vastikkeetta. Niinpä tilasin ikkunanpesun seuraavalta kehältä. Suomi-neitoa vielä opetetaan, että on annettava rahaa etelän pankeille. Lopputuloksen tiedän, mitä jää käteen nykyisen lainsäädännön salliesssa kuppauksen perheessä. 
Sen opetti sisaren kuolema. Lapseton avioliitto päättyi ja leski peri kaiken omaisuuden lapsuuskodinlahjakirjoineen ja äidin kuolinpesäosuuksineen. Yritin selvittää lesken kanssa sisareni osuudet takaisin, kun isäkin vielä oli elossa.
- Miksipä minä luopuisin. 
Niin, miksipä kun laki sen sallii. Nyt leski on kuollut. Jätti jälkisäädöksen, että kaikki on selvitetty. Hän kolkutteli jo taivaanportilla asunto-osakkeen kuolinpesäosuuden kanssa, mutta maallinen pesänselvittäjä tuli väliin. Sen osuuden hän oli perinyt vain elämänsä ajaksi, kuoltua se pitäisi palauttaa. Tämän selvittäminen kestää ja aiheuttaa turhanpäiväistä viivytystä asioidenhoidossa.

Olen kiitollinen saadessani osallistua tulevaisuuden tutkimukseen verkossa kokemuksieni kautta. Mitään uutta ei ole auringon alla. Minulla riittää työtä todellisuuden tutkimuskeskuksessa. Siihen olen tutustunut lahtelaisena ilmaisjakelulehden päätoimittajan eriävien mielipiteiden kautta. Hän siirtyi eläkkeelle naituaan kaupungin poliittisen päättäjän. Linja jatkuu taustavaikuttajan toimesta, jos hän ei ole kääntänyt takkiaan. Pinna ehti kuitenkin palaa, kun ilmaisjakelulehden jakelu tökki silloin ja tökkii tänä päivänä. Ulkolaisille jakajille ei aukaista edes ovea voidakseen tuoda lehden kerrostalon postiluukusta sisälle asti. Julkisoikeudelliset maksamattomat maksut hoitaa perintätoimisto. Kaikki maksut on hyväksytty tämän ulosoton piiriin. Jopa pankkien pelastamiseksi meitä viedään kuin pässiä narussa. 

Itsenäinen Isänmaa

 
  

Tutkin tarkkaan, mitä olen kirjoittanut näinä vuosina, kun taisteluni isän olemassaolon puolesta päättyi 6.2.2000. Se oli yhtä jännittävä peli kuin nuorten Leijonien MM-kulta-jääkiekko-ottelu. Ennakkoon ei tiedetty lopputulosta. Se alkoi valjeta pelin kestäessä uusine maalintekokiepautuksineen. Joukkueelle oli juhlat tiedossa torilla. Vastaanottajat olivat innoissan, mutta mitenkä joukkue ilmatilassa hornettien saattelemana selviäisi torille. Kaikki eivät ilman ilmaveivauksia vaan turvallaan kohti maankamaraa punaisella matolla. Hemohessin voimalla se oli mahdollista; suudella maata kuin paavi polvistumalla.

Jos katson jotakin kilpailua, tiedän sen päättyvän paremman voittoon. Eikä tässä kultataistossa ollut mitään hävettävää. Mopo vain karkasi käsistä ennen kotiinpääsyä rauhanajan taistelusta. Viina vie, jos on viedäkseen. Liian paljon, liian varhain. Siitä on Nykäs-Matti hyvä esimerkki. Kuulin puolustajien ja panettelijoiden puheita, milloin Matti oli putkassa lapsellisista rötöksistä, kun häntä odotettiin esille mäkikotkana. Samasta asiasta on kyse "havuja perkele" vaatimuksia selvitellessä 10 vuoden jälkeen. Tänään mestareita, huomenna vanhoja mestareita pyyntöineen.

- On hyvä, kun et näe minua juuri nyt.
Kun se toistuu tarpeeksi monta kertaa, tulee mitta täyteen enkä halua nähdä enää koskaan. Nobelisti ei halunnut pyytää presidenttiä kuninkaallisiin juhliin. Hän puolusti lapsustaan. 
- Minulle järjestetään juhlat kotona. 
Nopeimpana kansana voitosta Häkkiskä arveli, millähän voittoa vielä palkitaan, kun on jo kaikkea. Senkin tarinan lopun tiedämme. Nopeat syövät hitaat ja viina vie viimeiset. 
Äidit, nuo toivossa väkevät, tietävät lapsensa heikkoudet ja vahvuudet. Åiti ymmärsi Mattia ja toivoi hänen hoitoonpääsyä. Maailma hoitaa kovalla kädellä ja julma jumala vielä kovemmalla. Maine ja kunnia kestää aikansa. Sitten toilailut riittävät, ketään ei enää jaksa kiinnostaa. Kauniit ja Rohkeat saavat uudet Idolinsa tai vanhat kirjoittavat käsikirjoituksen uudesta näkökulmasta. 
- Mitäs minä sanoin lankeemuksen edellä käyvän?

tiistai 17. toukokuuta 2011

Kirje isältä

Testamentti pojalleni
 
Ladattu 16.5.2010
Kaatuneiden muistolle ja heidän uhrauksiaan kunnioittaen.

Kaatuneiden muistopäivä on kaikissa Suomen aluetta ja/tai suomalaisia koskettaneissa sodissa tai muissa taisteluluonteisissa toimissa, rauhanturvaamistehtävissä kaatuneiden sekä taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeenkin kuolleiden, kuten teloitettujen ja vankileireillä menehtyneiden muistoksi vietettävä päivä: puolustusvoimien ylipäällikkö, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim määräsi päiväkäskyssään talvisodan jälkeen keväällä 1940 toukokuun kolmatta sunnuntaita vietettävän "nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä".

Kirje isältä on kellarissa sellaisten papereiden joukossa, joita ei tarvitse joka päivä. Se on vain tänään niin ajankohtainen Pietarin lähettäessä takaisin pesänjakajan taivaanportilta. Sotakirjenippu on poltettu, mutta se ei saa tehtyä tekemättömäksi, olinhan 1/8 vanhempieni kahdeksasta lapsesta. Uudelleen 1/8 aloittaessani omaishoitajana. Tämän päivän kirje on tuolta ajalta, kun kaikki tahot ryhtyivät jakamaan isän eläessä hänen elämäntyötään. Kiekossa ilmaveivaus sai pelin pysähtymään ja pelaajat katsoivat huuli pyöreänä, että maalin voi tehdä kiepauttamalla. 

- Minä tulen, oli samanlainen kiepautus 1990 -luvulla sukuunkuulumattomien, kunnan virkamiesten ja ministerien mielestä. Jään varmasti historiaan kiepautuksesta, jonka juhlinta ei mennyt överiksi. Koulunlopettajaisjuhlintaa varaudutaan miehitystä lisäämällä, ettei mopo karkaa käsistä ja kaikki menee överiksi.

Tänään on virkkuukoukku kateissa. Sitä etsiessä löytyy monta kadottamaani esinettä. Ne ovat olleet yläkaapeissa, joiden tarkastelua varten pitäisi nousta tuolille. Nousinkin, mutta en kerro minkä opetuksen sain äitienpäivän edellä. Kirjeessä on isän henkilöhistorian merkittävät päivät, 12v veljen vangitseminen syntyperän tähden. Sitten Suur-Suomen valtausyritys käskystä. Kolmantena sairauden aiheuttama avuntarve ja vanhustenhoito. 
- Kyllä se kuoloo, nyt isketään. Kuoli kuitenkin myöhemmin kuin Herra HiiHoo. Tästä minun pitää kirjoittaa ainakin niille, jotka luulevat tarkoitusperiensä olleen oikeutettuja.

maanantai 16. toukokuuta 2011

Yötön yö on alkanut Nuorgamissa

Ihanaa, leijonat, ihanaa. Aurinko laskee vasta heinäkuussa. On meillä valoa juhlia kaksi kuukautta putkeen. Kuka sitä osaisi mennä nukkumaan auringon paisteessa. 

Yhteensattumien summana raha on pääroolissa tänään. Katainen vie saalista ulkomaisten velkojen takuurahaksi. 
- Ihanaa, leijonat, ihanaa on tämän viikon luontoääni. Paskaharakoiden räkätys ei kuulu ylitse muiden. 



Päivä on harmaa. Pitää tallentaa päivän tunnelmat rahaan ja koruun. Aurinko ei ole unohtanut meitä enkä minäkään sinua. Se on koruntarina.

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Kaverit on komeasti palkittu

 (1.6.2014 8:26)

Hennalan varuskunnan tyhjentäminen alkoi - vielä ehdit tutustumaan 

 Keskiviikko 4.6. Puolustusvoimain Lippujuhlapäivä 

  • kello 8.30 Lipunnosto, Lahden varuskunta, 

  • kello 9.00 Juhlapäivän kahvitukset ja Hämeen rykmentin historiikin julkistamistilaisuus,

  • kello 11 Seppeleenlasku Mannerheimin ratsastajapatsaalle Marskin aukiolla, 

  • kello 12 Paraatikatselmus Lahden urheilu- ja messukeskuksessa, ohimarssi Salpausselänkadulla, 

  • kello 11-13 kalustonäyttely Lahden urheilu- ja messukeskuksen edustalla, sotilaskoti tarjoilee. 

  • Kello 13-15 Lahden varuskunnan avoimet ovet, 

  • kello 18 Hämeen rykmentin ja Lahden kaupungin kutsuvierasjuhlakonsertti. 

PikkukuvaJuha "Watt" Vainio-- Kaverit On Komeasti Palkittu

Alkuperäinen video on poistettu. Tämä kuva sopii paremmin päivän Nato -keskusteluun. Saadaan uutta verta kuin Helsingin Olympialaisissa 1952.

 

Puolustusvoimain Lippujuhlapäivä sai alkunsa sisällissodan voittajien suojeluskuntalaisten paraatista. Häviäjiä on aina potkittu päähän kuntoutusrahojen jaossa. Sisäpiirissä jaetaan rahat ja kuntoutusvuorot keskenään. Valkoisen veteraanin lupaus välitettäväksi kauttani. Isälle kuoltua havuseppele haudalle.


- Ehtiihän tuon sittenkin, totesi isä liikuttuneena. En ilmoittanut isän kuolemasta enkä pyytänyt voittajien paraatia seppeleineen haudalle. Minulle tärkeämpi oli hankkia nimellinen laatta sedälleni muistuttamaan voittajia paraatin ajankohdasta 29 -vuotiaan vangitsemisella ja kuolemalla. 

PHNetin nurkkauutinen Puolustusvoimain lippujuhlanpäivä "Elävästä arkistosta" noudattaa 1918 voitonparaatin perinteitä kahtia jaetussa Suomessa, avoimessa yhteiskunnassa suljetun yhteiskunnan säännöillä.


Isä ehti saada eläessään isännän ja vapaan maan viirin. Vaikka lipuilla on omistussuuhteet merkitty, sijoittajat ovat käyneet hyökkäykseen Länsirannalla Vihtaniemen tietä lapsuuskodin uimarantaan. Toinen suunta on Vihtaniemen kärjestä rasitetietä niin pitkälle kuin pippuri kasvaa.

1900 -luvulta kaikkine vaiheineen lipunnosto 90 -vuotiaalle isälle. 6.2.2000 alkoi uusi aika perinnönjakoineen. Pyynnöstä suostuin tehtävään ilmestyen tyhjästä kuin Rauhan enkeli.

Hoidin tilanteen omaishoitajana kuin profeetta omalla maalla. Vastaanpanijat ovat julman jumalan palvelijoita sijoittajina ja kuolleitten sielujen metsästäjinä.

Ich bin und Ich habe. Siitä mitä minulla on ovat kaikki tekemässä ostotarjouksia. Tyhmimmät huutavat apuun lahjottua maaoikeutta saadakseen sen, mikä heille ei kuulu.

Junnu on sukulaissielu oivaltamaan asioita humoristisesti niin kuin ne on. Korkealta ja kovaa juhlapuhuja voi pyytää omaisia hoitamaan veteraaninsa. Maanpuolustus on hierarkisin järjestelmä, mitä tiedän. Arvostelun tasoa mittaa se möläytys, voiko presidentti olla puolustusvoimien ylipäällikkö. Samaa presidentin arvovaltaa nakertaa kahden lautasen kattauksen poistaminen. Mikä on ollut pääministerin kohtalo, pää kihahtaa päähän ja puhuu päättömiä.

Oli opettavaista istua miesten pöydässä vuodeosastolla ainoana naisena. Muistamattomat miehet esittivät kysymyksiä niistä unohtamistaan asioista, jotka nousivat pintaan minut nähdessään erilaisissa rooleissa. 
Muistavat miehet arvostelivat kunnanlääkäriä, kuinka hyvin hän oli voinut järjestää oman äitinsä hoidon ja sukulaisnaisten työtehtävät johtamassaan laitoksessa. Isäni ei osallistunut keskusteluun, hänellä oli omat kokemuksensa vakavien sairauksien hoidossa yskänlääkkeellä. Oma repliikkini oli.
- Ei me tultu kohteliaisuuksia vaihtamaan. Vanha isäni ymmärsi yskän.
- Mitä se vastanainut lääkäri välittää vanhan ukon syövästä.

Junnu ymmärsi kilibailutuksen itsetarkoituksena veteraanien hoidossa. Rivimies juhlapuheessa uskalsi ottaa esille valtiovallan nuivan suhtautumisen jäljellä olevien veteraanien kuntoutuksen rahalliseen osuuteen. Ei tipu, ei lirise. Mikä on meidän vastuu tämän päivän hallituksettomaan tilaan. Vaalit on käyty, ruohonjuuritaso nostaa päätään. Meno jatkuu kuin vaaleja ei olisi ollutkaan.

Odottelen 70-vuotisjuhlagaalaa uusintana tammikuulta.

lauantai 14. toukokuuta 2011

Liputusta

Kaatuneitten muistopäivän aattona on lippu puolitangossa ikkunaani näkyvän talon katolla. Pitää tarkistaa kaikki 5 tankoa, onko niissäkin suruliputus. Tangot ovat tyhjät. Joku on kuollut taloyhtiössä ja hänen päiväänsä juhlistetaan.

Uusi tarkistus, kun lippu on kokotangossa. Muistaako lipunnostaja aikaisempaa käytäntöä kaatuneitten muistopäivän liputuksessa. Aloitetaan puolitangosta ja päädytään kokotankoon. Huomenna se varsinainen liputuspäivä on.

Aamun ajatus bloggerin ruumiinavauspäivänä

Se että kykenee tarkastelemaan
mennyttä elämäänsä tyytyväisyydellä,
on sama kuin eläisi kahdesti.
-Markus Valerius Martial

Konekielinen ilmoitus bloggerilta ruumiinavauspäivästä ei valaissut asiaa perusteellisesti kohteesta ja tekijästä. Bloggerko avattiin vai bloggerko avasi kaikkien blogspottien blogit. Oli se kuitenkin epämiellyttävää, kun mikään ei auennut ja tekstit kuvineen hävisivät. Samaan vireeseen ei pääse uudelleen kirjoittaessaan. Tätä epävireyttä on kestänyt vaalivalvojaisista lähtien. Pettymys on nielty, nyt jännitetään ministerivalintoja. Edunvalvojan ja kehonrakentajan ministeriys palauttaa vanhoja muistoja mieleen. Elän kohtaamiset kadulla ja koulutuspäivillä uudestaan, siis kahdesti. Sitäkö se tarkoittaa "olen vain kahdesti nuori". Olen kirjoittanut unohtaakseni, mutta vanhoja asioita "puhutaan toista ja tehdään toisin" ei se miksikään muuta. Tarvitsisin jo aivopesua, ja tuskinpa nähty, kuultu miksikään muuttuisi.

Irtopäänä avantoon joutunut ei saanut kurkkia vedenhakijaa. Ei kestänyt katsetta, vaan työnteli sivuun aikansa. Samasta syystä en voi osallistua riemuylioppilaiden muistelujuhlaan. Muutaman vuoden vanhempi mies oli hankkiutunut opettajakoulutukseen ja törmäsin häneen kyläkoulun johtajaopettajana sinä vuonna, kun kansakouluntarkastaja piti mainitsemisen arvoisena antaessaan määräyskirjan toiseksi lukuvuodeksi.
- Nyt eläke alkaa karttua.  Sitäkö minä olen ajatellut alusta lähtien?

Kevät tuli senkin lukuvuoden päätteeksi. Minulle haluttiin tehdä pahaa. Juopuneiden miesten päähänpistosta minut raahattiin lammelle ja heitettiin veteen. Oli paha paikka kertoa äidille seuraavana päivänä, mistä mustelmat olivat tulleet. Surmatyöntekijä joutui vankilaan. Pahoinpitelijä/opettaja on tehnyt elämäntyönsä lasten ja nuorten parissa. Tai mistä tuota tiedän, kuinka pitkä on ollut hänen tiensä kansakoulunopettajana. Viimeisestä tuomiosta 2006 vastaa lainsäädäntö esittelijän antamassa kirjallisessa vastineessa. Sen määrää EU rahoittajana.
- Olet ehdottoman yli-ikäinen, 61/64 vuottta. Sinulla ei ole työhistoriaa. Se karttuu vain palkkatyöstä. Näillä leuhkoilla eväillä ja työtodistuksilla lähdetään Brysseliin todistamaan kunniavelkaisen maan mainetta. Meillä on samat ihmisoikeusloukkaukset kuin massamurhamaissa. Omat valitukset jäävät paperipinojen alle vuosikausiksi odottamaan lukutaidottomien päätöksiä. Ja valitus uudelle kierrokselle. Näin niiden tölväistyjen ja tuupittujen uskotaan unohtavan, mitä ovat saaneet kärsiä. Olen oppinut elämään mustelmieni kanssa sovinnossa. Radiopsykiatrini sanoo: 
- Mikä meidät tekee hulluksi. Siitä kasvaa draama. Ne ovat vielä kirjoittamattomia muistoja. Ajateltu on moneen kertaan tyytyväisyydellä. Minä selvisin siitä eikä niitä oppirahoja tarvitse maksaa toista kertaa.