Tulipa kalliiksi etelän hetelmät

Ostin pussillisen luumuja. Eivät olleet ihan tavallista lajiketta. Muoto pyöreä, koko iso, väri tumman luumunpunainen, vatsavakoa ei havaittavissa, napa syvä, kiinnityskanta lyhyt, kivi pieni, malto luumunpunainen. Lähtömaa Chile.

Viimeisten vaalilupausten aika on alkanut. Kaikki ehdokkaat ovat häpeämättömästi siirtyneet Uudellemaalle saadakseen riitävästi ääniä tullakseen valituksi suojatyöpaikkaansa. Mukamas meille antamaan lakeja, kuinka olla ja elää. Elä tee niin kuin minä teen, tee niin kuin minä opetan! Katsopa vaikka Kataisen ohjetta: Isyyttä on tuettava.

Höh, kassavahti lähtee lakisääteiselle isyyslomalle. Eduskunnassa päätetään Suomi-neidon isoista raha-asioista. Kassavahti järjestää samaan aikaan Tahkolla afterski -tapahtuman tulevia vaaleja ennakoiden. Radiopsykiatrini sanoo, mikä minut tekee hulluksi. Se on sanojen kaksois-, kolmoismerkitys. Jää kirjoittajan vastuulle ymmärtää isyyden merkitys isänä. Kassavahdille se antaa tilaisuuden politikoida isyyslomalla.

Syöpälasten perheleirillä kohtasin nuoren yrittäjäisän. Ensimmäisen lapsen syntymä ei herättänyt häntä pitämään päivääkään isyyslomaa. Toisen lapsen syntymän jälkeen esikoinen sairastui syöpään. Isä kertoi liikuttuneena pitäneensä kolme kuukautta lomaa, jota ei koskaan tule unohtamaan. Se liikutti minuakin myötätunnosta. Vanhemmuus vahvistuu tai sitten ei. Isovanhemmuuskin on koetuksella lapsenlapsen sairastuessa. Ylhäältä sanottuna, se on kestettävä. Prosessi on kuitenkin omakohtainen, kuinka tunnelista tullaan ulos. On tarvittu etiäisiä ja enkeleitä kysymään.

- Kummalla on suurempi hätä? Lapsella joka saa sytostaatteja sietorajoille asti vai mummolla, joka makaa päivät horroksessa lapsen sairastumisen tähden. 
On aika nousta ja lähteä.

H-moilanen on tullut tutuksi ymmällä ollessa ja vaietusta häpeästä. H-moilaset jäävät paikalleen ja ääntenkalastelijat lähtevät etelään ja vielä etelämmäksi, kunnes maapallo tulee kierretyksi. He ovat viisaampia meitä opettaessaan. Tämän kertoi minulle chileläinen luumu pakolaistensa saatua turvapaikan Suomesta. Yritän halkaista luumun, on mehukas päältä, sitkeä sisältä. Se on poimittu raakana, että kestää kuljetuksen toiselta puolelta maapalloa. Luumu, itsekin kuin maapallo, navoilta litistynyt, ei niin pyöreä kuin pallo. 

Poliittisesti maan asukkaita kypsytellään kestämään kaikkia hölmöyksiä. Fukushiman opetus meille kaikille on nostettu Tsernobylin tuhoasteelle ja -luokkaan. Oppia ikä kaikki, annetaanpa sitä alakoulussa tai ala-asteella suppealla tai laajalla kurssilla. Elämä ei päästä helpolla. Siitä yli, mistä aita on matalin. Joudumme kuitenkin kaivamaan kuoppaa syvemmäksi, että pääsemme edes aidan alitse niin pitkälle kuin pippuri kasvaa. 
Jälleen kerran olen hengästynyt paetessani. Löydän itseni suuresta, harvasta, lautaseinäisestä varastosta. Siellä nainen istuu maassa ja seuloo pippureita, musta-, viher- ja valkopippuriksi kypsyysasteen mukaan. Otan hänen paikkansa ilmastoidussa varastossa. Joku maailmanmatkaaja esittelee ohjelmaansa varten maustesäkkejä. Ei ole Phil eikä Jeff, eikä angligaanipappi etsimässä uusia uskonmenoja meille Porvoon sopimuksen allekirjoittamattomille muuhun uskonnolliseen yhteisöön kuuluville. 

Lestadiolainen afatikko yritti käännyttää minua uskoonsa. Kun hän sai puhekykynsä, käytiin keskustelu liittyen hänen seksuaalisuuteensa tai sen häiriöön.
- Täällä et voi alasti juoksennella, kun ollaan koulun tiloissa.
- En tule enää hierottavaksi, kun sinä olet hullu.
- Se on sinun oma asiasi.
- Tulen kuitenkin vielä ensi viikolla.
   ??? !!! ### ¤¤¤  %%  &&& - hänelle se oli pitkä viikko, minulle kahden ja puolen vuoden työvoitto laillistettuna hierojana ei seksuaaliterapeuttina - §§§ ^^^ *********
- Olen viikon miettinyt, kumpi meistä on hullu.
- No kumpiko, mihinkä tulokseen tulit?
- Minä, sillä haluaisin olla alasti ilman peittoja ja toivoin, että sinäkin riisuisit vaatteesi. Se on sairaus, jolla on hieno nimi.
- Oletko säikytellyt koulutyttöjä metsäteillä pudottamalla pöksysi kinttuihin? Se on exhibitionismiä, paljastelun tarvetta.

Tänään olen viisaampi "tulla nähdyksi ja hyväksytyksi", kiitos otavan ja voimauttavan valokuvakurssin. 
Politiikassa tätä näkymisen tarvetta on puitu leivättömän pöydän ääressä neljä vuotta. Maisterin tai  tohtorin paperit eivät anna pätevyyttä puhua ammattitutkinnon suorittaneiden puolesta. Hierojien edunvalvoja kansanedustajana sanoo SAK:n rahoittamana: "Hieroja on kuin katuhuora, pitää hieroa periaatteella -*kuka kysyy,  kuka maksaa*".
Meneillään on kansanedustajavaalit. Kenellä on puhtaat jauhot pussissa tulla valituksi meidän yhteisten asioiden hoitajaksi? Niilläkö, jotka eivät asettuneet enää ehdolle? Niin muuttuu maailma Eskoseni. Tulen kuuntelemaan emeriitusmeppiä toistamiseen. Ehdokkaani tiedän kykeneväksi mieheksi; Numero 65, Antti eduskuntaan siis. Olen tuntenut hänet koko ikäni ja voin sanoa äänestäväni itseäni. Minä luotan sinuun! Tähän perään runo:

Nukkumaan käydessä ajattelen:

Huomenna minä lämmitän saunan,

pidän itseäni hyvänä,

kävelytän, uitan, pesen.

kutsun itseni iltateelle,

puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,

kehun: Sinä pieni, urhea nainen,

minä luotan sinuun.

-Eeva Kilpi