torstai 31. maaliskuuta 2011

Mistä puistosta lähdit?

Erikoistuin sanataiteessa lääkäreille järjestettyyn lisäkurssiin "taide ja taudit". Työssäni olen ollut nälkätaiteilija, onhan kaupunki myynyt tuotettani 10% alennuksella eläkeläisille. Omaksi maksetun työhuoneen tarvitsivat isot pojat bisneksiään varten. Pankki antoi vuokralaiselleen oikeuden lunastaa minut pois välimiesoikeudella uhaten. 
Kirkonseutu n:o 7 31.3.2010 julkaisi Mehiläisen mainoksen: Kun tarvitset lääkäriä - www.mehiläinen.fi/ajanvaraus.  Ei kuitenkaan tullut heti mieleen, kun olisin tarvinnut lääkäriä. Piti turvautua Päijät-Neuvon puhelinneuvoon.
- Odota kaksi kuukautta, saat kirjeen kotiin lääkäriajasta. Löysin parantajalääkärini sattumalta etsimisen jälkeen. Nyt voin sanoa lähes 30 lääkärikäynnin jälkeen.
- On hoidettu. KKN:n alueella en löydä Mehiläisen hoitamia, tyytyväisiä taideteoksia.

Mehiläisen mainoksen vierellä 10 kirkon edustajaa kiteyttää allekirjoituksellaan kosketuksen voiman. Pajunkissojen herääminen kertoo pääsiäisen läheisyydestä ja kevään tulosta. Tänään ollaan vahingosta viisastuneina kädet selän takana, voiko maasta mitään ottaa ydinsaasteen laskeutumisen takia.
25 vuotta sitten pahan kosketus oli meitä lähellä. Tänä keväänä maanjäristyksen seurauksena tsunami aiheutti tuhoa ja säteilyä. Tarvitaan hyvän kosketusta kirsikkapuiden kukkia edelleen.

Kotiseurakunta toivottaa iloa, valoa ja Jumalan siunausta.

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Älypuhelin ali-ihmisille

- Lähdetään siitä, mihin on tultu.
- olisi tullut mennä, Päivi Räsäsen haastattelusta.
Kuinka minä mistään lähtisin, jos ei olisi lähtöpaikkaa, -aikaa ja muuta ymmärrettävä tietoa, mitä lähtöön tarvitaan.
Asiakasinfo valistaa puhuttelevalla kuvalla älypuhelimesta. Soittaja ei tarvitsisi edes puhelinta, jos kuuntelija on kuuloetäisyydellä. Monta vuotta sitten visioimme alpakoista, jotka korvaisivat kadonneet maisemanhoitajat laitumilta. Silloin vielä löytyi sammakoita maalta, nyt ei enää niitäkään.

Lankapuhelimesta kaikki alkoi tiettömän taipaleen takana. Puhelinkeskus oli Juakon kaupalla. Sieltä lähti joku tuomaan sanaa Vihtaniemelle. Sisar oli kauppa-apulaisena ja hän sai olla sanansaattaja enolleen. 
- On lähdettävä sotaan.
Tätä hän muisteli lähettämässään kirjeessä enonsa, isäni hautajaistilaisuuteen. Kuka sen lukee saattoväelle?
. Tulkoon itse lukemaan, ja niin se jäi lukematta. Kukaan meistä ei halunnut lukea ääneen Sisaren muisteluksia.

Tuli rauha ja isäni palasi sotaretkeltä. Oli mahdollista saada lankapuhelin Vihtaniemelle. Kaapeli vedettiin järvenpohjaa pitkin. Äitini sanoi työn tehneitä sammakkomiehiksi. TeliaSonera on viimeinen laskuttaja. Minulle jäi maksumiehen rooli maksaa perusmaksuja mummonmökin puhelimesta. TeliaSonera ryhtyi säästämään kustannuksista, nosti perusmaksua. Antoi samalla ymmärtää, että sanoisin puhelinliittymän irti. Jos en lopettaisi maksamista, he kuitenkin kerisivät kaapelit kerälle ja liittymää ei enää olisi tälle vuodelle. Odotin  tämän tapahtuvan, mutta laskutus jatkui entiseen malliin. 
Nyt mittani tuli täyteen ja sanoin puhelinliittymän irti. TeliaSonera ei pysynyt  aikataulussa päätöksiä toteuttaessaan. Mummonmökin puhelin on vaiennut, ei toimi edes 112 -numerona. Enkä tiedä olisiko 112 vastannut hätätapauksessa aikanaan, vaikka maksut on maksettu.

Tarvitsin lankapuhelimen kaupungissa asiakkaiden ajanvarausta varten v 1979. Siinäkin on monet vaiheet, vuokraliittymä vaihtui jäsenkirjaksi, jäsenkirja osakekirjaksi. Lankaliittymä ei ollut enää kytköksissä omistajuuteen. Määräsikö EU, että puhelinosakkeenomistaja maksaa samaa perusmaksua kuin vuokraliittymien omistajat. Monta tahoa lähettelee ostotarjouksia puhelinosakkeistani. Mutta turhaan, en ole hankkinut puhelinta käydäkseni kauppaa osakkeilla. Laajakaistan tarvitessa kaapelitilaa vanhassa kerrostalossa, meni lankapuhelin mykäksi. Se on oma juttunsa.
Saunalahti tarjosi puhelinmyyntinä langatonta kotipuhelinta. Tartuin tilaisuuteen, vaihdoin dna:n saunalahteen. dna kysyi, tiesinkö, mitä olin tekemässä. Kanta-asiakkuus on vaarassa, kuinka pysyisin dna:n asiakkaana. HE valitsivat minut ja olen ollut uskollinen asiakas. Se on heidän päänvaivansa, pysynkö maksavana asiakkaana.

Mikään ei vaihtamalla parane, paitsi Merjan aviomiehen vaihto pääministeristä turvamieheen. Hän on hehkuttanut muitakin siskoja vaihtamaan aviomiestä parempaan. Eroluvut kasvavat, ja nyt erikoisesti kirkosta erot. On meillä lobbarit asialle kuin asialle, varsinkin eroista päätettäessä. Se on vaaliteema persuille, jos eivät pyörrä pyhiä sanojaan ennen lopullista vaalipäätöstä.

Ymmärrys hoi, äly älä jätä. Kuinka se ymmärrys saadaan vangituksi älynä puhelimeen, joka on yhtä tyhmä kuin käyttäjänsä. Alpakoitani en paimenna puhelimella, vaan ihan kuin parasta ystävääni ja lupaan. 
- Pidän huolta!

maanantai 28. maaliskuuta 2011

Matka maailman ympäri

Täällä avautui laajakangas ensimmäiselle matkalle maailman ympäri. Olin kesätyössä Tukholmassa ja palasin vielä kotiin ja syksyllä kouluun suorittamaan abiturienttivuotta. En ollut kansakunnan kuokkavierana eikä pahimmat pelot toteutuneet minun kohdallani. Olin vapaa ja vastuullinen tekemään sitä, mikä oli minun pestini kesällä 1960.
Kotomaasssa elettiin sodan jälkeistä aikaa suljetun yhteiskunnan säännöillä. Pelättiin ja puhuttiin pahimman tapahtuvan kohdallani. Sitä pettymystä on pelkääjien vaikea niellä. 

tiistai 22. maaliskuuta 2011

Pieni tyttö

Matka maailman ympäri lähdöstä maaliin tuli taas kerran kirjatuksi aikakirjoihin. Pienen tytön puute poistui, kun 8 kk -ikäinen tyttönen tuli meitä tervehtimään. Olimme tulleet pidemmälle kuin puoliväliin matkaa ihan muita asioita varten. Nähdä livenä tyttönen ja hänen vanhempansa on merkki siitä, että elämä jatkuu. Isä Arviitti oli nuortunut sotilaspuvussa. Muistin hänet jämäkämpänä mummonmökin seinällä olleesta kuvasta.

"Mun isän' oli sotamies ja nuori, kauniskin,
jo viisitoista vuotisna hän astui rivihin.
Tiens' aina kulki kunniaan,
iloisin mielin kärsi vaan
hän kylmää, nälkää, haavojaan, mun isän' armahin." 

Kun olimme pieniä, oli murheetkin meistä pieniä. Kun olemme jo "vanhoja", on meille aiheutetut murheet suuria. Nyt on se perinnönjako, mihin isä aina vetosi, kun riita kiihtyi kovin äänekkääksi. Setäni kuoleman jälkeen isä kertoi Salomo Leskisen tulleen kyselemään perintöjä. 
- Jättikö Taavetti jälkeensä mitään perittävää?
Se perunkirjoituspaperi olisi nähtävä tänä päivänä. Voin vain kuvitella, kun suokukko voi toimittaa omalla tavallaan perinnönjaon perimyslaista ihan huhupuheilla piittaamatta suoritetuista laillisista toimituksista. 
Ei ole mitään eroa 1918 tapetun ja 2010 kuolleen lesken perinnönjaossa. Matkalla taisi selvitä Talvitytön uravalinta lähteä lukemaan lakia. Minusta Vihtaniemen ensimmäisestä ja viimeisestä ylioppilaasta ei mitään tullut. En sano, että tuli vain omaishoitaja. Samalla myös vanhempien elämäntyön realisoija, omaisuudenhoitaja, prokuristi.

torstai 17. maaliskuuta 2011

On maamme köyhä


Taivaanrannan maalari vetäisi uuden logon väripyttyyn kastetulla pensselillä. Poissa on punamultapytystä lentoon lähteneet punaiset siivet. Niitä etsin viime vaalien jälkeen torilla kiitoskahvitusten merkeissä. Huomasin olleeni väärässä leirissä, olihan valitut kansanedustajat menneet läpi SAK:n vaalirahoilla. Sitä he hehkuttivat väheksyen meitä vähäosaisia äänestäjiä. Politiikassa ja puolueessa ei meillä ole mitään tekoa. Voitonjuhla herätti ristiriitaisia tunteita. Näin jälkikäteen viime vaalit olivat kaiken huippu velkavaalirahoineen. Kukaan ei lentänyt siivin valkoisin kuin joutsen. Maailmalta on kantautunut kiina-ilmiöitä, sydämen sulamisonnettomuuksia, öljykatastroofeja, rahamaailmasta puhumattakaan.

Olen ollut lääkärikierteessä yli vuoden. Eilen oli tervehdyttävä käynti, vaikka mitään parannusta sillä erikoislääkärin alalla ei ole tapahtunut. Sain kuukauden lääkkeet hoito-ohjeineen. Sopisiko seuraava tarkastuskäynti heti vaalipäivän jälkeen. Virisi keskustelu minun puolelta.
- Selviäisinkö vaalivalvojaisista poliklinikalle seuraavana aamuna.
- Oletko vaalilautakunnassa?
- En, enkä ehdokkaana. Minulla on ehdokas, joka saa ääneni kuin äänestäisin itseäni.
- Kuka on tuo ehdokas?
- Lääkäri Antti Holopainen. Odotan että hän saa riitävästi ääniä päästäkseen asiantuntijasta päättäjäksi.
Yksi kolmesta tunsi Antin oikein hyvin. Yksi puhui vaalipiirin ulkopuolelta tulevista äänistä. Tärkein oli lääkärin sanaton reaktio. He eivät ole kilpailijoita ammatillisesti. Kumpikin erikoislääkäreitä.

Aika sopii, enhän tarvitse hillua koko yötä näissä valvojaisissa. Laulan vain onnittelulaulun Itäselle ihmiselle toisena Itäsenä ihmisenä. Asialinjoissa olemme samoilla aalloilla, puolueeseen en ole koskaan leimautunut. Minua on pyöritetty punamultapytyssä, mutta väri ei ole tarttunut. 
Logoni värit ovat  saksalaiset, jotka kantavat vielä suurempaa perintöä häpeänä kuin minä punaisena tapetun setäni, isoisäni tai isäni tähden. 
-Olinko minä syyllinen itsenäisyyden alussa tapahtuneisiin tekoihin? Siitä saan aina kuulla.
- En, enkä nykyiseen maailmanmenoon pysty vaikuttamaan enempää kuin yhden ilmaisen äänen verran.

Annoin palautteen muodossa kiitokset taksinkuljettajalle.
- Hyvä kun kelpasi. 
Muussa palvelussa en ole nähnyt niin suurta edistystä kuin tällä alalla. Aikaisemmin tarvitessani taksia kuljettaja istua tönötti hartiat korvissa paikallaan tervehtimättä. Haisi vanhalle viinalle ja tupakalle. Tai hivutti kätensä polvelle, olinhan nuori minäkin. Tämä oli 1960-lukua. Jospa palvelualttius tulisi meidän vahvuudeksi itsepalvelupakon sijaan. Lääkärikin on ihmisten palvelija suuren esimerkin mukaan. Jos tarvetta ei olisi, ei tarvittaisi palvelijoitakaan.
Bakerin kysta parantui polvitaipeesta, kun lääkäri ja minä kohtasimme. Se oli ihme enkä joutunut psykiatriseen sairaanhoitoon.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

Nousutahdit 16.3.2011

Deus est ensicomme li pelicans
Deus est ensicomme li pelicans/Paul Hillier
"Jumala on pelikaani"  musiikkikappaleen suomennos johdatti minut 1200 -luvulle. Olen muuttamassa lookkia? Millaiseksi, on ollut harkinnan alla. Sofi Oksasen huulet ja tukka/hattu on jäljittelemätön, olen enemmän "Puhdistuksen" nainen kuin naisesta kirjoittaja. Onhan meillä historiassa elämään jääneitä naisia esikuvina. The Book kuvaa syntisen naisen. Se kuva on ottamatta, tarvitsen vain stay up sukat ja katumuspäähineeksi säpsän.

Tästä vinkistä pääsen eteenpäin katsomalla kuvia. Nyt on menoa poliklinikalle, kuinka monennen kerran olen sotkeutunut luvuissa. Illalla on vielä "muun uskonnollisen yhteisön jumalanpalvelus". Tunnustan kuitenkin; Minä uskon , Ich glaube an Gott.... On vain uskontunnustuksella se pieni ero, että saksalainen kirkko ei ole allekirjoittanut Porvoon sopimusta. 
Minä uskon, auta minun epäuskoani!

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Laama uusi kuljetusjuhta

Laman seurauksena on autottoman etsittävä uusia kuljettajia. En enää muista, olemmeko maalla alpakka- vai laamapaimenia. Aasien aika on joka tapauksessa ohi. Lankapuhelinliittymä on sanottu irti minun puolelta. Sonera aloitti nykyajan ilmoittamalla, että kaapelit keritään pois. Puheet eivät kuitenkaan pitäneet paikkaansa, vaan laskujen lähettäminen jatkuisi hamaan maanjäristykseen asti.

Sain kirjeen Tsernobylin onnettomuuden jälkeen. Lähettäjä ihmetteli, kuinka Suomi reagoi viimeiseksi tiedottaakseen kohonneista säteilyarvoista. Nyt toimitaan päinvastaisella menetelmällä. Me emme saa myöhästyä mistään, varsinkaan rahan lainaamisesta kriisimaille, jotka saavat anteeksi velkansa sitten kun tarpeeksi onnettomuuksia on tullut ihmisten kestettäväksi. Isompi kipu parantaa pienemmän. Sitä en vielä osaa arvioida, minkä hullutuksen vouhkamisen Japania kohdannut ydinkatastrofi peittää alleen.

Vieläkö lääkärinleski jatkaa Tuusniemen muuttamista Suomen Floridaksi? Joka puolella maapalloa on omat maantieteelliset ongelmansa kuivuuksineen ja tulvineen. Atomivoimaloissa on otettu käyttöön energiantuotanto, jota ei vielä hallita. Sama koskee pankkeja maailmassa, jossa pankit ovat unohtaneet  alkuperäisen tehtävänsä; ottaa halvalla ja antaa kalliilla. Johtajat ovat sotkeutuneet omaan näppäryyteensä sijoittaessaan ihmisten rahat riskillä pörssiyhtiöihin. Uskottelua uskottelun jälkeen hirveen hyvistä tuotoista. Kaikista on tullut uhkapelureita. Atomiaika ei takaa pomminvarmaa turvallisuutta.

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Japanilainen kalastaja

Luonto-ohjelmat palauttavat minut virtuaalimaailmaan. Oman maan kalastajat pitää saada pois rannoiltaan. Juojärven kalastajista on tullut Vihtaniemen venepakolaisia. 
Japanilaisella ja vihtaniemeläisellä kalastajalla ei ole ollut tarkoitusta pyydystää viimeistä kalaa. He suojelivat luontoa luontaistaloudessa.

Tähän maisemaan liittyvät kaikki onnelliset muistot elämässäni. Siellä vanhempani elivät koko elämänsä. Muuttivat kirkonkylään omaan osakkeeseen palvelujen lähelle. Kunnassa oli jo toiminut lääkäri, jumalasta seuraava alenevassa polvessa. Ei heillä ollut muuta kumarrettavaa esikuvanaa, kuin naapurikunnasta  tullut kunnanlääkäri. Hänet oli koulutettu lääkäriksi kotivarapuilla, joten opintolainaa oli vain  2 000 mummonmarkkaa. Vanhemmistani tuli lakovariksia kirkonkylässä, vaikka jatkoivat aktiivista elämää ikäistensä oekeitten immeisten kanssa.


Oli suuri ero käydä koulua omalla paikkakunnalla ylioppilaaksi asti. Koivuharjun Jussi kysyi äidiltäni, kuinka paljon vanhempani velkaantuivat maksaessaan minun valkolakista 8 vuotta vieraalla paikkakunnalla. Äiti kertoi Jussin yllättyneen, kun en ollut velaksi käynyt koulua. Hekotteli stipendistä kuin Saunaniemen Ierikka, mutta se jäi ajatuksen asteelle. Minusta ei kuitenkaan mitään tullut valkolakista huolimatta, eihän tyttöjen kuulunut käydä koulua sodan jälkeen rahalla eikä velaksi.


Viime vuosien Suomi-neidon raha-asioiden hoito noudattaa yksityiseen yksinhuoltajanaiseen sovellettua poliittista tahtoa. Kumpikin ovat maksajia poliitikkojen tekemistä virhearvioinneista. Minä en vain syönyt lastenleipää, vaan pystyin antamaan heille oman elämän. Siihen on tarvittu mielikuvitusta enemmän kuin kassavahdilla on Suomi-neidon kirstun vartijana. (X) rastina ruudussa avioliittoa elävä mies piti huolen, että hänen elintasonsa pysyi maineensa veroisena. Kenenkä rahoilla siipiveikot siipeilivät? 


Olen kuitenkin miljonääri-isän miljoonaperijätär, vaikka jumalasta seuraavat johtajat päättävät yksityisistä ja kollektiivisista rahoista. Minä en kysy hintaa enkä tuota ihan purematta niele. Velaton kunta, Tuusniemi, jatkaa heikkojen ja ahneiden johtajien aikaa. Pitää sijoittajat tyytyväisenä antamalla heille etuuksia alkuperäisten asukkaiden kustannuksella.

Verkkokirjoitustaidon hankkiminen on osoittautunut turhanpäiväiseksi taidoksi Suomessa projektikoulutuksista huolimatta. Stubb arvottaa Afganistanissa kuolleen sotilaan hinnan sillä, kuinka monelle tytölle sotiminen mahdollistaa lukutaidon hankkimisen sotaa käyvissä maissa. Meillä hehkulamppuhuijaus jatkuu. Ihmiset pitää opettaa olemaan kertakäyttöisiä maksajia, jos heillä on vielä jotakin, millä maksaa. Sitten käydään hengen päälle ja jätetään hoitamatta. Rahat tai henki on tämän päivän viimeinen viesti. Kuka silloin kestää?

lauantai 12. maaliskuuta 2011

Kiina-ilmiö

Kiina-ilmiö on totisinta totta eikä länsimailla ole valmiuksia tehdä mitään julman jumalan toimiessa tavallaan. 
Nyt on tosi kyseessä Fukushiman kohdalla. The Pacific on juuri päättynyt mielettömänä räiskimisenä. Japani kärsi tappion ja tämä viimeinen paukku siirsi Japania hiukan asemapaikastaaan. Voisiko meri nielaista koko saarivaltion? Tämä on odotettavissa tulevassa elämässä. Ei löydy Ukko-Noan lisäksi muita, jotka riittäisivät pelastamaan maailman.

On ollut pakko turvautua Wikipediaan oikean tiedon löytämiseksi. Ei ole ketään kyvykästä johtamaan. Kaikista on tullut kauppiaita ohjaillakseen köyhiltä kerättyjä rahoja omiin tarkoituksiinsa ja ollaan niin polleita, kun on saatu estetyksi lisärahoituksen tarve väliaikaisesti. Lakeusko syntymämaana on se ainoa kotikuusen kasvualusta, johonka voi nojata tölväisyissään. Anteeksipyyntöä ei osata esittää. Katson säälien noita sieluttomia, kovia kasvoja. 
Nyt ollaan huolestuneita, josko joku suomalainen olisi harhautunut onnettomuusalueelle. Me kaikki olemme vaaravyöhykkeessä. Jos sota on antanut aihetta rakentaa maanalaisia bunkkereita johtajille, ovat he hetken kuolleen kaupungin johtajia. Tämä on esimakua tulevasta.

torstai 10. maaliskuuta 2011

Isänmaan tuontitavaraa

Globaalisti!
Lupaathan minua rakastaa, silloin kun syreenit tuoksuu, silloin kun aurinko paistaa ja kesäheinä tuulessa huojuu.




Unessa on kaikki mahdollista. Painajaisissa pelastautuminen on taistelemista tai pakenemista. Elimistö valmistautuu kontaktin ottamiseen tai saa jalat alle kääntämään suuntaa, unessakin.Tunnetilan mukaan hyppään pystyyn sydän jyskyttäen. Tai lämmin läikähdys jatkaa valveuneen.

Naistenpäivälle löytyi aiheensa netissä. Työssäni olen törmännyt puutetta kärsiviin ihmisiin. Jotkut suuntasivat jo 30 vuotta sitten Thaimaahan päästäkseen lähelle tyttöjä. Turismi toimii tälläkin saralla. Onko siihen syynä Suomi-neidon sijainti kylmässä, pimeässä Pohjolassa? 
Ei, vaan seksuaalikasvatuksessa, varsinkin uskonnollisessa julistuksessa. Ihminen ei ole tikanpoika eikä kolopesijä, jonka luonto puuhun vetää. Tarvehierarkia on siltä osin muuttunut tekstivietiksi poliitikkojen mallin mukaan. On yhtä ymmärrettävää kuin tekoälyllä ja velkarahalla käydyt viime vaalit. Tuleeko näille jatkoa Berlusconin vieraillessa vaalivauhdittajana? Näin meillä lämpimässä on aina valmiustila. 

Lappalaisten kiireetön elämänohje; kesällä kalastetaan ja jatketaan sukua. Talvella ei kalasteta. Poliitikot lähtevät kylmäksi ajaksi etelään. Siitä tämä EU -into. Mikään maa ei kestä jatkuvaa bailaamista velkarahalla. On tyydyttävä kerran kesässä kilibailuihin juhannuksena kesämökkirannoilla. 
Siitä riittääkin selvittelemistä seuraavaan juhannukseen. Kuinka monta hukkunutta, kuinka monta kuollutta tieliikenteessä, kuinka monta ei-toivottua lasta syntyi, kuinka monta avo-, avio-, sukupuolineutraaliaeroa kirjataan, perheväkivallasta puhumattakaan. Sitähän tapahtuu kaiken aikaa. Ollaan me metsäläiskansa, joka lähtee tunnekylmillä lomilla thaityttöjen hoideltavaksi. 

EVVK poliitikkojen itseilmaisuntavat ja tottumukset seksuaalisina olentoina. Vähemmästäkin sekoilusta ihan silmissä mustenee kuin entistä koulupoikaa. Hän pyörtyi, kun terveystiedontunnilla otettiin anatomiset kuvat esille. Lapsesta lähtien on syötetty satuja ja tuotettu elinikäisiä traumoja uskonnollisissa yhteisöissä. 
Minä olen se pakana, joka en ollut käännytettävissä.

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Terve täystuho terveydenhoidossa

Kolikon toinen puoli kansainvälisenä naistenpäivänä kuvaa ikuistettuna kahta naista. Kuitenkin nopeat syövät hitaat ja se on kolikon toinen puoli terveydenhoidossa.
Luin Esko Seppäsen kirjan "Oma pääoma", jonka hän omisti syöpään kuolleelle pojalleen. Hän tuli näihin aatoksiin kivun hoidon puuttuessa. Vasta maitoparran ajettuaan huomaa, mitä on omakohtaisesti puhua asioista, jotka voivat yllättää minkä ikäisenä tahaansa. Kuolevien hoidosta puhutaan ajallaan niin kuin se ei olisi mahdollista omalla kohdalla.

"Ne kuolevat" tai lähempää "meidän lapset" ja "naapurin kakarat". On se niin väärin. Pitkän kokemuksen tuloksena Esko kiteyttää muutamaan riviin koko kirjan sisällön. "Elämä on kuolemista". Sanajärjestystä kääntämällä saan vaihtoehdon; "muu on kidutuksen sallimista".

"En puhu toisten nimissä, mutta omasta puolestani vaadin saada siinä tilanteessa lääketieteellistä apua. Vaihtoehto ei kai voi olla vain käveleminen junan alle ja sitä kautta veturinkuljettajan painajaisuniin.
Onni on hyvä terveys. Siinä tapauksessa, että terveys pettää, onni on hyvä hoito ja hoiva. Jokaisen suomalaisen kuuluu saada hyvät ja halvat terveyspalvelut. Sitä varten, että ne ovat tarjolla kaikille, tarvitaan toimiva julkinen järjestelmä. Sitä on kehitettävä eikä sitä saa ajaa alas, ulkoistaa, privatisoida tai pörssittää.
On rakennettava rahan vallasta vapaata hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka käytevoimana ja sitkona on toisista välittäminen ja ihmisten yhteisöllisyys.
Elämä on tässä ja nyt, eikä ole muuta elämää."


Omaishoitajalippis
Voisiko sen selkeämmin sanoa. Olen sivusta seurannut KKN:n sivuilta Helli-himmelin purkamista ja kerimistä eikä siitä näytä tulevan sen selvempää. Terve täystuho lopettaa tuottamattomat työt. Nänköhän meillekin käy. Kun hoidettavia ei voi rahdata Kiinaan, korvataan omat hoitajat kiinalaisilla. Sopiiko metallimiehen töiden tervehdyttämiseen käytetty täystuho palvelualalle?

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Tarja,Tarja,Tarja

Kuningas on kuollut. Eläköön uusi kuningatar! 
Kokovartalopalapeili näyttää tyhjää jatkajasta.


Näin kuuluu perinteinen ilmoitus vallan vaihtuessa. Synnyinmaa sai presidentin minun kuolettaessa v. 1906 syntynyttä suvun päämiestä ja perheen isää. Minusta ei pitänyt tulla jatkajaa, minusta tuli luopuja sukupolvenvaihdoksessa. Tämä on maan tapa. Ei osata tehdä sukupolvenvaihdoksia aikanaan. Kekkonen sai höperrellä presidenttinä sairauden edetessä. Perässähiihtäjät käyttivät tilaisuutta hyväkseen hääriä omiaan politiikassa. Rikkaat isännät mittailivat kotivarapuita eivätkä osanneet luovuttaa isännyyttä vanhimmalle pojalleen. Siinä meni ohitse sekin sukupolvenvaihdos.

Suomi-neito on tasapäisten tasavalta. Vanhempani olivat tasapuolisia kaikkia kahdeksaa (8) perillistään kohtaan. Jokainen sai lahjakirjalla 1/8 lapsuuskodista. Minä tunsin olevani Euroopan omistaja verotusyhtymän osakkaana. Vanhempani tarvitsivat apua selvitäkseen arjesta kotona. Wiljami oli ollut heidän kanssaan jo omaishoitajana, mutta kukaan ei nähnyt hänen osuuttaan vanhempien asuessa tiettömän taipaleen takana. Wiljamin mielenterveyttä epäiltiin, onko hänellä "kaikki kotona" jäädessään synnyinsijoilleen. Puolustin häntä pilkkaajia vastaan. 
- Wiljami on täys'järkisin jätkä meistä kahdeksasta ja on edelleen kovista kokemuksista huolimatta.

Äiti ei nähnyt enää muuta vaihtoehto kuin lähteä laitokseen. Isälle tämä oli kynnyskysymys:
- Eikö kukaan kahdeksasta ollut valmis tulemaan avuksi. Kaikki oli käyty läpi 
- ei kukaan tulisi kotiin.
Sain puhelinsoiton aikaisin aamulla. Kysyin:
- Onko äiti kuollut?
- Ei, hän ei selviä enää kotona ja haluaa laitokseen lopullisesti.
- Minä tulen, lupasin isälle.

Minä ITE sukupolvenvaidoskokemusta rikkaampana.
On niin tyttömäinen olo!

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Näin lauloi sinitiainen

Odotin kuulevani tutun titityyn, mutta ensiksi ehti sinitiainen. Kommandopipoinen talitintti joulukortissa oli piipahtant Kuubassa ja siitä tämä marssijärjestyksen muutos. Selaan netissä kansallismaisemia. Kaikki Itä-Suomen kohteet muistuttavat Juojärven maisemia.
Talvinen kuva Kolilta kertoo kaamoksen olevan ohitse. Vietin sen Utsjoella pisimmän kaavan mukaan. Annoin mielen levätä kaikesta koettelemuksesta, millä ihmiset keksivät Suomi-neitoa koplotella ja keplotella.

Ken tietä käy on tiensä vanki, vapaa on vain umpihanki. Kevään edetessä hanget ovat huvenneet ja Juojärven jäällä luminen lakeus on sulanut. Talvitie 7km kirkolta kotiin on muisto vain. Sihisevä ja lämmin saarien suojassa. Punkaharjun männikköranta löytyi Vihtaniemen rannalta ennen sijoittajien tuloa. Nyt rannat ovat yksityiskäytössä. Meidän lapsuuskodin uimarannasta mökkiläisten on vietävä huviveneensä Juojärvelle. Sieltä he ajavat omaan rantaansa ja ankkuroivat huvijahtinsa laituriin merkiksi varallisuudestaan.


Nämä kansallispuistomaisemat kaikki muistan  
lapsuudesta Vihtaniemellä viettämieni 12 vuoden ajalta, tiettömän taipaleen takana. 
Vesireitit olivat helpompia liikkua venellä kuin jalkapatikassa maitse kinttupolkuja pitkin. Saari Kermanjärvellä voisi olla retkikohde Lakusaaressa. Minulla ei ollut enää oikeutta käydä Vihtaniemellä tuntematta mielipahaa, mitä ovat minun maisemalleni tehneet. Siellä on uudet isännät ja edunsaajat. Kunta naapurina on vielä sama, Tuusniemen kunta. Monta johtajaa on ollut kauttakulkumatkalla ja sanonut painavan sanansa meille, jotka olemme siellä olleet ensiksi. Isovanhempani saivat mäkituvan asuttavakseen 1900-luvun alkaessa. Aika on toinen ja toiset ovat tavatkin. Onhan Berlusconi vierailulla kassavahdin luona kirittämässä kokoomusta vaalivoittoon. Kreikan, Irlannin ja Portugalin ylivelkaantumisen hoidosta vastaa omalta osaltaan kaino Suomi-neito, ikuisesti kiltti tyttö, kun ei ole lupa puolustaa itseään eikä oikeuttaan. Nöyristelyltä tämä kuulostaa herranpelossa eläessä. 

Vihtaniemen salolla on Suur'järvi jyrkkine kallioineen ja kultakaloineen. Löytyykö sieltä uraania kuin Kolilta. Tuusniemen Paakkilassa oli Suomen ainoa asbestikaivos. 1950-luvulla oppikoulussa sen mainitsemisesta tunsin pienen onnentunteen, onhan meilläkin edes asbestin avokaivos mainitsemisen arvoista. Sketsihahmo Harjakainen laulaa asbestista. Hahmonakin hän on muistutus medborgareista velattomassa kunnassa. Suu vinossa, kieli poskella mökeltäen tuo entinen Marja Tyrni hävisi Munamiehelle Munakkalasta. Munamies on oikea mies falsetteineen ja lapsenmielisine repliikkeineen. Seuraan Mestarin opetusta, pitäen lapsia opettajina ja silmät täynnä luontoa.

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Tämä loppuu

Maaliskuun 1. päivä 2011. Sinikantinen tilivihko on arvossa arvaamattomassa, pitäähän se sisällään yhtymän pakollisen kirjanpidon, vaikka tulot puuttuvat. Vihreän kortin esitin koulutuskonsultille uudesta yhtiöpolitiikasta. Tiesin olevani täyteoppilas, että projektin rahoitus järjestyisi kouluttajille palkaksi. Oli vähän hämärätouhua, kun välitehtävät hävisivät ja jouduin uudelleen pinnistämään muistia, miten olin ne tehnyt. Sain kirjurin tietokoneella tekemän loppuraportin. Se oli ainoa hylätty osio suorittaessani YEAT:n  YritysAkatemiassa Rastorissa. Koulutukset on takana. Porkkanat muuttuivat keppikeitoksi lainsäätäjän hutkiessa kuin vierasta sikaa. Sehän sopii meidän käytössä olevaan EU-politiikkaan. Onhan tämäkin yhdenlainen Leninin testamentin toteutustapa: avoimessa yhteiskunnassa suljetun yhteiskunnan säännöillä.

Alkuvuosi on ollut yhtä juhlaa. Tammikuussa Placidon juhlagaala. Helmikuussa kunta ei käyttänyt etuosto-oikeuttaan perintömaahan, vaikka niin uhitteli 25 vuotta. Maaliskuu alkaa yrittäjyyden uusien tuulien puhaltaessa maailman ihanimmalle omaishoitajalle. Minä en aiheuttanut isälleni mustaa silmää. Se oli vastaus kysymykseeni hoitajan sanoilla: On hoidettu. Samaa ei voi sanoa kaikkien kuntien vanhusten hoidosta. Se on sama, hoidetaanko hyvin vai huonosti, kun voi niskoja nakellen vastata: On hoidettu. Enempää ei voi hoitajiltakaan vaatia. 

Omaishoitajilta kylläkin ja siitä selvitään hengissä. Tilivihko kertoo faktat eteenpäin ja valituskirjeet fiktiot tästä taaksepäin. Samaa pinnistelyä yrittää olla mielinkielin herranpelossa tai muuten joutuu vastaamaan tekemisistään. Paras lopettaa koko valtakunnanoikeus, kun syytekynnyksen yli ei ketään viedä väkisin.