perjantai 15. lokakuuta 2010

Riksdagen 100 år

Sodan aikana syntynyt tyttö kävi läpi saman historian, minkä näin illalla plan -kummiksi kutsussa. Satsaa tyttöihin. Heidän kauttaan työ tuottaa hedelmää seuraavassa sukupolvessa.

Maalla oli tilaisuuksia harjoitella leikkien tulevia töitä, jos aikoo jatkaa elämää maalaisena. Kunnalliskoti saaressa oli maanviljelystä harjoittava yhteisö muonamiehineen ja työnjohtajineen. Asukkaita käytettiin työvoimana talon töihin. Ei tarvittu kesätyöharjoittelijoita kuolevien ja sairaiden hoitajina.

Siksi hakeuduin  Ruotsiin kesätöihin. Sitä ennen kesälomalla toimitin pieniä askareita kotona. Joka päivä tiskattiin ja kuivattiin astiat, siivottiin, ripsuttiin lehmät lypsyrauhan säilyttämiseksi. Eno tarvitsi lapsenlikkaa heinäpellolle. Myöhemmin kitkemään ja harventamaan turnipsipeltoja ruokapalkalla. Mansikanpoiminta kesällä oli ensimmäinen palkallinen kesätyö. Siitäkin muistan antaneeni osan emäntäkoulussa olevalle sisarelle taskurahoiksi. 

Muiden paidoiksi on aina pellava kasvanut, minä sen vain kitkin. Elin jo 19. kesää, kun lähdin Ruotsiin. Siitä on mukavat muistot omasta näkökulmasta. Kirkon diakonissan paimenkirje oletti asioden olleen toisin. Olin jo kotona, kun isäni sai kirjeen Sisarelta. Seikkaperäisesti hän vuodatti epäilyksensä, että olin ollut huoraamassa Ruotsissa ja vielä jatkanut sitä Jyväskylässä kotimatkalla. 
Isähän otti todesta. Olin tuottanut häpeää ja hän aikoi hukuttautua keskellä salmea kaukana kotirannasta. 
Millä sitä puolustautuu, kun kirkon opetuksen saanut saarnaa?

Tähän ikään kaikkeen elämään vaikuttaa sukupuolivietti. Jopa isäni totesi tuloksettoman syöpäjälkitarkastuksen jälkeen lääkärin asenteen vanhaan potilaaseen. Pitkään pyydeltyäni lääkärissä käynnin tulosta isäni sai vaikerrettua: "Mitä se vastanainut lääkäri välittää vanhan ukon syövästä." Lohdutin isää sanoen: "Lääkärin naimiset eivät kuulu isän syöpään. Tulen mukaan seuraavan kerran."

Jos kunta, Tuusniemi, olisi homo, voisin seurustella kaikkien kanssa kuin Levengood Suomesta. Hän voisi tulla paikkaamaan seuraavan presidentin puutteen ja korvata lesbon Suomi-neidon vaikka kuninkaana. Naisena olen joutunut lesbon ahdistelemaksi, enkä tiedä mitään sen katalampaa, kuin selkäpiitä karsivan inhon lesbon vanhanpiian katseessa.

Palaan päiväjärjestykseen Isä Camillon ja Äiti Teresan kirjeenvaihdon päivittämisellä. Meillä on sukupuolineutraali hallituskriisi menossa ja tulossa. Naimiset eivät kuulu päivän politiikkaan. Siitä pitää maikkari ja roskaposti huolen eikä siihen tarvita rikollisella velkavaalirahalla valittuja kansanedustajia. Otetaan sanasta miestä ja sarvesta härkää. Eduskunta on väärä paikka selvitellä omia raha- ja ihmissuhdesotkuja. Tai piru meidät perii.

Ei kommentteja: