lauantai 4. syyskuuta 2010

Niin asettui kauneus vetten ylle

Minulla ei ole muuta mahdollisuutta. On mentävä vanhalle koneelle, raivattavat kaikki esteet päästäkseni päämäärään. Vallitsee kaaos viimeisten myrskyjen jälkeen. Puita on kaatunut virtuaaliselle tielleni. Onneksi ei ole sähkökatkos.

Tulossa on lähipäivä Otavassa. Sitä ennen laboratoriokäynti, hammaskivenpoisto. Toista laboratoriokäyntiä pitää siirtää lähipäivän jälkeen. Sitten vielä hiukset lyhyeksi ja stay up -ostokset.

Tänä kesänä on ollut helppoa olla nainen. The Book sen tulkitsi muuttamatta mitään Raamatun tekstistä. Voimauttava valokuva syntisestä naisesta avasi silmäni. Siihen tarvitaan valokuva kohteena naisen jalat, stay up -sukat, joita Levengood Suomesta sanoi siimasukiksi. Ei sukat tarvitse olla paikallaan, toinen voi valahtaa nilkkoihin. Sitten vielä korkokengät. Jos joku ns. mies puhuu naisasiaa mieheen verrattuna, on hän itse asettunut syntisen naisen asemaan eikä hakisi piispanvirkaa, kun on ajatuksiltaan, mikä on.

Pidän tärkeänä osallistua kurssin toiseksi viimeiseen kertaan. Keväällä olin kotiarestissa (koti)sairaalassa. Voisiko se sattua uudelleen vuoden aikana? Enpä usko, jos itse siihen voin vaikuttaa.


Nyt kone kiinni, on jatkettava siivousta. Tulee omenantuoja ja samalla tilannearviointi, kuinka olen selvinnyt helteellä aloittamastani lääkärin jälkidiagnoosista: "Olet syönyt ja maannut." Otettiin laboratoriokokeita kohonneen kolesterolimerkinnän perusteella ja pyytämäni borreliakoe. Kolesteroli oli alentunut vai liekö sitä ollutkaan, mutta borrelia on ja pysyy. Se selittää oireiluni. Tulehdutti polvet heti alkuun.

Väärä diagnoosi.
Tekonivelet.
Väärin perustein.
Odotetaan valmiuttani niveltenvaihtoon.
Psykiatriseen hoitoon.
Kieltäydyn menemästä.
Jos on näyttöä, että borrelia poistuu minusta vaihtamalla polvet, saatan harkita leikkausta. Tieteellisesti siitä ei ole minulle esitetty näyttöä.

Jokohan Matille on tehty leikkaushoito poistamaan kaikkea sälää, mitä pääministeri haki ja tilasi koekäyttöön netistä ja perui tekstiviestilla. Minun valinnat ovat pitkän harkinnan tulosta. Parempi katsoa kuin katua.

Sain kaksi muovipussillista hyviä omenia. Onneksi tuojalla oli kiire, eikä ehtinyt silmäillä joka paikkaan. Odotellessani kävin kaupassa ja uskoon hurahtanut tupsahti eteeni ulko-ovesta ja alkoi kertoa rukouksen voimasta. Sanoin hänelle mielenterveyden tärkeydestä enkä ollut saanut kehoitusta lähteä katusaarnaajaksi. Jokainen eläköön armolahjojensa mukaan.

"Niin asettui kauneus vetten ylle" oli aamusoiton musiikkikappale. Sävellys oli yhtä kaunis kuin nimensä. Sitä ylistämään ei tarvita lausuttuja sanoja. Se on positiivinen tunnekokemus.

Muistinsa menettänyt on kohdattava siinä tunnetilassa, jota hän elää. Se on tohtorin toteamus, mutta sen voi toteuttaa ilman väitöskirjaakin. Niin olen tehnyt useita kertoja tohtorillekin.

Aili oli ollut rauhaton eikä suostunut aamutoimiin. Pisti hanttiin kaikin voimin. Sylki pillerit antajan naamalle ja oikein tärisi kohtauksessaan. Hoitajaa pyydetään apuun. Hän vie kaksi mukia ja istuu sängyn reunalle. Antaa Ailille rauhoittavaa ja juo itse vettä Ailin seurana. Aili rauhoittui vähitellen ja oli väsynyt raivonpuuskassaan. Hän haluaa levätä sängyssä ja pyytää hoitajaa viereensä. Hoitaja asettuu Ailin selän taakse pitkäkseen. Aili toteaa tyytyväisenä, on hyvä kun olet noin pitkä. Hän ei pääsisi putoamaan sängystä. Hoitaja poistuu ja Aili pyytä nostamaan laidan ylös, ettei putoa.

Aikaa oli kulunut 1½ tuntia rauhoitteluun. Samasta vierihoidosta oli kyse äidin hoidossa. Laitoin vielä käden äidin otsalle. Hän sanoi sitä karvahattuhoidoksi ja nukahti. Kuuntelin Sibeliuksen kuudetta sinfoniaa lauantain toivotuista levystä. Ikkunasta näkyvä metsä oli puhjennut kukkaan. Nousin ylös sängystä ihailemaan tuota näkyä. Näin musiikki meissä vaikuttaa ilman sanoja.

Sekin on tunnetila, kun aamuhartauden aikana tuleekin pääministeri puhumaan ja olen vielä sängyssä. Tunsin itseni poliittiseksi huoraksi, jos aamuhartausaika vaihdetaan poliittisille puheille. Siihen riittää kansanedustajan suorat sanat kadulla aikaisin aamulla face to face. Hänet oli esitelty meille hierojille hierojien edunvalvojaksi. Pitkän poissaolon jälkeen tervehdin häntä, sairauslomalaista. Itse olin menossa terveyskeskukseen. Hän oli muuttanut asennetta. "Hieroja on kuin katuhuora, pläpläpläää." Muutos kymmenessä vuodessa oli huima poliittisesti. Hierojista huoria ja huorista salarakkaita.

Niin asettui kauneus vetten ylle. Kadulla tuulee, asfaltti kiiltää, sydäntä viiltää. Miksi vihreä käärme oli oikaissut itsensä nukkuvan isäntänsä viereen?



Ei kommentteja: