keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Muuan isämeitä

Anna meille - tarkoitan
älä ota pois.
Vaikeata lastesi
luopua ois.

Elämäämme helpottaa
vaikket koskaan vois,
tätä pientä onneamme
älä ota pois. Eila Kivikk'aho

Minua jupettaa. Monta päivää olen lukenut Jupen lähettämää sähköpostia. Jätän sen avaamatta kirjanmerkiksi, missä mennään. Sitten sain päivitetyn automaattipalautteen, että on menossa luomisentyö.

Eräänä päivänä blogissa pohdittiin, mitä ilman tulen toimeen. 30 vuotta sitten hankin astianpesukoneen, kun tiskaaminen on niin tylsää käsin. Se ei estä ajattelemasta. Mutta kun prosessi on ohi, ovat ajatukset vaahtona valuneet viemäriin. Sama on PC:n kanssa, kun se vanheni ohjelmineen alta aikayksikön. Sen piti riittää minulle huviksi ja hyödyksi loppuelämän ajaksi. Vistalla viisastelen tänä päivänä, mitä elämältä sain ja mitä menetin.


Neljäs pyyntö
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Mitä tarkoittaa jokapäiväinen leipä, riippuu sitä kenenkä näkökulmasta katsotaan. Ihmetteleekö sitä rikas mies aikanaan, kun Lasarus syö pöydän alle tippuneita murusia. Lutheria lainaan.
Kaikkea mitä ruumimme ravinnokseen ja muuten välttämättä tarvitsee. Siihen kuuluvat ruoka, juoma, vaatteet, kengät, koti, pelto, karja, raha, omaisuus, kelpo aviopuoliso, kunnolliset lapset, kunnollinen palvelusväki, kunnolliset ja luotettavat esimiehet, hyvä hallitus, suotuisat säät, rauha, terveys, järjestys, kunnia, hyvät ystävät, luotettavat naapurit ja muu sellainen.

Savosta muuttaneena oli minun opeteltava maan tavoille. Leipää pyytäessäni kaupasta sain aina reikäleivän. Sitten tajusin, että äidin leipoma ruisleipä oli täällä limppua. Heli Laaksonen vertasi omaa murrettaan hapankorpun rouskutteluun ja savonkieltä mehukkaaseen voileipäkakkuun.
Ja ihmisistä laitilalaisittain.
Itäse ihmise
kui hee ollenka
maailmassa pärjävä?
Hee jättävä syräme avame kynnysmaton al,
niin et tiäl saak näkky.
Ei hee murhetu,
ei hee huoletu,
ei hee pelkkä;
sanova vaa:
Ee kun hyvvee matkoo vuan.
Oot kuun valon kanssa kulun piällä.
Mikä heit vaiva.
Ei me krymppy ottas syntyne oikkein käsitet,
et jolla o ain valop pääl.
- Heli Laaksonen

Hän vieraili runomaratonilla, joka loppui kohta sen jälkeen. Laitilassa on munamaraton elossa. Politiikan pitäisi taata jatkuvuus, mutta kun toimeen tartutaan, se on menoa eikä nokitusta. Kysyin vaalikoneelta sopivaa ehdokasta viime vaaleissa. Se valitsi naapurinpojan puiston toiselta puolelta. Kävimme samaa koulua lapsuudessa. Kuinka kone tiesi yhdelle ilmaiselle äänelle kohteen. Sukulaisuuden perusteellako? Sitä ei kone kysynyt, olenko jäävi äänestämään.

Ei kommentteja: