sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

012000

Yksi puuttuu, sanoi piru kun laski poikiansa. Tänään voin kirjata 011999 kävijään tuon puuttuvan ja kävijöitä Verkkokirjoittajan talossa on 012 000. Kolme kertaa enemmän tavoitteesta (4 000), ja vaaleihin on vielä aikaa. Suomi-neito nojaa koivuun selvinneenä käytännössä ja vilkaisee olkansa yli tulevaa teoriassa. Juhannustaika on tehonnut kansallispuvussa, miten lie näyn kanssa.

Tarkemmin katsoessa näky on todellinen kesäpaidassa kukka kädessä. Kun käytännöstä on selvinnyt, näyttää tulevaisuus valoisammalta. Pudotin alas rullaverhon. Tänä juhannuksena en laske tiilenpäitä. Tarkemmin katsoessa rullaverhoa on siinä täysi kuu vuorten takana, tähkäpäitä ja bambunversoja. Rietastelen stay-up sukissa, pieni paituli päällä koko juhannuksen. Kauneus on katsojan silmissä. On sama mihin olen verhoutunut, aina meitä naisia riisutaan. Kirkonmiehet nostivat sen taas esille teemassa "nainen piispana". Olen elänyt jo viime vuodet rauhassa kysymyksiltä. "Mikä sinä luulet olevasi?" Eroottisen hautausmaan moonwalk:iksi riitti nuorten jäljiltä löytämäni sexikaupan muki käytännössä ja teoriassa.

Vaihtoehtohoidot kieltävä laki on tulossa. Hierojatkin haluttiin jossakin vaiheessa nähdä terapeutteina. Ei ollut enää laillistettuja hierojia. Kaikista piti tulla koulutettuja. Tästä ovat päättämässä kouluttamattomat poliitikot ja lääkärit. Suutarit pysykööt lestissään. Annetaan kaikkien kukkien kukkia. Muistan kuinka Kissankello ja Päivänkakkara kotiutuivat koivun juureen ja siitä kilpalaulanta alkoi kilikalikukan ja litteän naapurirukan välillä. Lehmä se taivalsi niityllä ja tuijotti koivupuuhun. Kuuli kun kumppanit riitelivät ja sieppas' ne suureen suuhun. Sen pituinen se kilpalaulannasta.

Aikuistumisen kynnyksellä pari nuorta tyttölasta riisuutui ilkosilleen. Mulukkukuarteen vastarannalle asettui neito alastomana laulemaan. "Kun nuoruuden aika on ruusuinen ja riemuinen sen joka puoli, ota tiestäsi vaari ja suunnasta sen, älä kaikista ruusuista huoli." Tarvittiin kaikki naapurimiehet apuun saattamaan neidot hoitoon. Toinen sai tulla kotiin hoitamaan emännän- ja anopinvirkaa, kun veli otti nuoren vaimon. Toinen neidoista vietti siitä lähtien vuotensa mielisairaalassa.

Samaan aikaan, kun minä palasin omaishoitajaksi, kunta otti ikäiseni naisen laitoksesta asumaan vanhusten palvelutaloon. Tunsin myötätuntoa Ritvaa kohtaan. Kuntalaiset suhtautuivat meihin samalla negatiivisella varauksella. Minustakin tuli mielisairas heidän mielestään. Se sama leimaaminen jatkuu joka paikassa. Siitä poikkeuksen tekee KKN:n alueella tunneperheeni, eivät ole huonetta eivätkä sukua. Kaikki juhannuksena hukkuneet eivät olleet itsemurha-aikeissa. Juhannus muuten vain noudattaa perinteitä.

Tunneperheeni ei kohdannut menetyksiä, luottamushenkilöt jatkavat, Aililla on eläketalonsa ja suku ympärillä, pääkirjoittajaakaan ei ole unohdettu. Kenelle paljon annettaan, siltä paljon vaaditaan. Piispat lähtivät ongelle keskellä kirkasta pyhäpäivää. Salakalassa oli laki ja evankeliumi hämärän tullen kieltolain aikana. Juojärven kalastajan jälkeläisenä piti minun kirjoittaa tästä aamusta tunnetasolla kuulemastani "Näistä levyistä en luovu". Virtuaalisesti selasin verkkolehtiä ja seilasin Tohmajärvellä. Liekö se järvi vai vain kunta, josta ei löydy nimensämukaista järveä ollenkaan. Levälautat eivät peitä vedenpintaa. Siellä on myrsky muuttumassa hurrikaaniksi Hellistä huolimatta.

Kuinka pitkällä on Juojärven ympärille Floridan vuovaaminen, minulla ei ole havaintoa. Ainakin Juojärvi on saastunut juomakelvottomaksi ja minun sijoitukseksi muuttunut miljoonaperintö on murenemassa uusrikkaiden mökkiläisten eduksi kasvattamaan heidän sijoittamalle pääomalle lisäarvoa. Kreikassa on lomasaaria myytävänä.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Sinulla Maire on aika arvoituksellinen kirjoitustyyli; kiitos silti huomiosta :)))

Hyvää juhannuksen loppua ahkeralle kirjoittajalle tv. Aili-mummo