keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Puoluepoliittinen jengitappelu

Salaisena miljonäärinä uskallan lähteä katsomaan rähinäalueelle tämän päivän tilannetta varoituksista huolimatta. Elitismi ja populismi vääntävät suuta, kääntävät päätä ja murtavat mustoa haventa. Vaikka yritän sivuuttaa teeveelähetyksen pimeän ruudun takana, kuuluu mökä Lahteen asti. Pitää avata yhteys sinne, missä väännetään kättä. Siellä ei ole ollut pelisäännöt eikä hommat hanskassa sitten viime vaalien. En olisi ikinä uskonut, että tutkinnonsuorittaneilla menee överiksi koko vaalitouhu. 
Suomen naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä maailmassa. Se tie on nyt kuljettu lopppuun, kun tukiryhmät kerjäävät jo rahaa kirjeitse äänestäjiltä. Meitä pidetään tyhminä ja sanonta "se on hullu, joka pyytää ja tyhmä, kuka maksaa" tulee testatuksi ja enemmistönä soittaa suutansa kreikkalaisten pelurien puolesta. Kyllä peluri pelurin tuntee. 
Kreikkalainen aasikin odottaa kutsua ja noutajaa palvelutehtävään, jospa herra tarvitsisi sitäkin. Turhaan odottaa, nyt on pässien vuoro kulkea narunjatkona teuraaksi vai uhrilampaaksi. Kiehtovan maailman ihmeellisissä uskonmenoissa on veren näkeminen englantilaiselle papille liikaa voodoomenoissa. 

Olen ollut aina aasin osassa minulle uskotun tehtävän mukaan. Tänäänkin sijoittajien rahamarkkinoilla koskien vuokralla asumista, sukupolvenvaihdosta, koulutusta, uutta verkkokirjoitustaitoa ja kaikessa, mikä koskee jokapäiväistäleipää hyvinvointivaltion kaatopaikalla ja eläkettä arvonimellä "Varhennettu Vanhus". Sillä kaikki katetaan. Olen ansainnut sen ja ostanut osamaksulla, jota Kela perii eläkkeestä joka kuukausi. Luulin tietäväni, mitä tarkoittaa siirtyä eläkkeelle eläkeuudistuksen myötä. Tuli yllätyksiä populistina onneksi ei enää kommunistina. Kuka osaisi purkaa päällekkäistä lainsäädäntöä, ettei meistä tulisi hullujen elitistien kaltaisia. Taas kuuluu isän ääni: 
- Kyllä ne ovat viisaita. 
Siihen on minun jälleen kerran vastattava: 
- Tyhmiä ne ovat, järjenköyhiä, kun luulevat pelastavansa rahamaailman. 
Vielä kauempaa kuuluu Ukko-Kustin ääni. Isoisä ja isä oli kutsuttu kylälle talollisen rustholliin räätäliksi. Talollinen lukee ääneen sen ajan lehteä. Kauhistelee jonkun pikkurikollisen varkautta. Ukko-Kusti vastaa kauhisteluun: 
- Eikös ne kaikki rosvot jo tulleet tapetuksi? 
- Olisi pitänyt tappaa ukko eikä poika, päättää sen kertaisen sanomalehtisilmäyksen. Isoisä vanhalla viisaudella ja kokemuksella ja isä tapahtumien tallentajana jatkavat äänettöminä kotikutoisista kankaista vaatteiden ompelua. 

Katson youtubesta Zorbaksen kreikkalaista tanssia karulla rannalla. Merivesi on turkoosinvihreää. Maailma on tänään ylivelkaantunut tähtitieteellisin luvuin ja kotitaloudet vippaavat viitosensa pikavippinä koronkiskureilta. Muita pika-asutustiloihin verrattavia on pikapano, pikajuoksija, pikasuutari. Pieni tyttö tulee järkyttyneenä pyhäkoulusta. 
- Miksi pitää kuolla, kun on vielä pieni, juuri syntynyt? 
Sekö on kirkon tarkoitus ja opetus. Onpa taivaassa tarjona lapsillekin, jotka pappia rakastaa. Elämässä on pitkämielistä rakkautta, kun on oppinut uuden kielen. Tänään tunnetaan vain hektistä vetovoimaa, kun magneetin navat ovat hullaantuneet. Rakkaus ja sitoutuminen puuttuvat.

Ei kommentteja: