maanantai 3. toukokuuta 2010

Besserwisseri

Nyt on toivon ja lempeen aika, jos toivosta puhutaan vappupuheissa ja lemmen seurauksia kadutaan myöhemmin. Mies tulee räkänokasta vaan ei tyhjän naurajasta. 
Nyt on tosi kyseessä. Kreikan pankit pitää pelastaa, ettei koko EU -rahaliitto joudu karvaasti toteamaan. Sitä saa mitä tilaa. Olihan 1990 -luvun lamassa samasta asiasta kyse. Taistelu käydään olemassaolosta. Luonto on varustanut lisääntymisen tuhansilla jälkeläisillä, että joku siitä sukupolvesta jäisi eloon. Se nähdään merikilpikonnien ja punkkien munien määrästä. Merikilpikonnien munimisalueet pienentyvät ihmisten levittäytyessä rannoille. 
Punkin toukat imaisevat ensimmäisen veriateriansa metsän piennisäkkäistä, Seuraava nymfivaihe ottaa kohteeksi isommat; ihmiset ja lemmikkieläimet. Sen jälkeen ne ovat täysikasvuisia koiraita ja naaraita. Pysyttelevät kuitenkin heinikon suojassa. 

Lääketeollisuus valmistelee rokotteita tulevia epidemioita varten. On jälkijunassa tiedoissaan, mikä on seuraava taudinaiheuttaja, mutta rahastaa se haluaa rokotteillaan. Ketään ei vielä ole onnistuttu pelastamaan rokottamalla kuolemaa eikä juuri vanhenemistakaan vastaan. Kaiken kaikkiaan voitaisiin paremmin, jos pysyttäisi luonnollisissa menetelmissä, hengittämisessä, lastenhankkimisessa, synnyttämisessä, syömisessä ja nukkumisessa. 
Vappuna voisi heittäytyä viihteelle terveesti, ettei Monoa tarvittaisi hoitamaan juopuneita lapsia turvaan. Suomi-neidon kukkaronvartijat ovat iskeneet tuleviin sukupolviin elämällä tänään ylivarojen. Jos jokainen omassa elämässä pitäisi menot tulojen mukaan, ei meillä olisi mitään hätää. Nyt meitä kuitenkin viedään kuin pässiä kassavahdin narussa. Hän ei vielä ole päässyt paimenpoikavaiheesta sen pidemmälle. Vuolisi pajupillin ja soittelisi sillä aikansa kuluksi. Toisi illalla laumansa suojaan pedoilta. Jos joku puuttuisi, lähtisi etsimään eksynyttä. Hänellä on toisenlainen fantastinen menetelmä. Sitten lapsille kun loppuu. 

Tämä näkyy käsien levittelynä terveyskeskuksissa. Ei voida ottaa vastaan, kun ei ole lääkäreitä tai ei haluta muuten vain hoitaa. Kun kansanedustaja tulee päivystykseen, hän menee suoraan luukulle ja ohittaa sairaammat jonottajat lääkärin kutsuessa nimeltä sisälle. Vilkaisee ympärilleen, jos joku äänestäjä olisi näköpiirissä. Se on ainakin minulle viimeinen viesti, tarvitaanko hänet enää hoitamaan meidän asioita. Sille en mitään mahda, jos suuri ja mahtava SAK haluaa maksaa hänen velkojaan. 

Minulla oli oma vaalirahaseteli viime vaaleissa. En tukenut ehdokasta kuin yhdellä ilmaisella äänellä, edun ohjasin äänestäjälle. Tästä pestistä vapauduin, kun SAK halusi toiset edustajat valtaansa pönkittämään. Tuli vapaaehtoistyö ja uusiutunut borrelian aiheuttama tulehdus. Vanhempieni kotona hoitamisesta en saanut ammattitautia. Sen sain omaishoidontuesta käytävässä taistelussa, joka on yhtä raju valitusmenettelyineen kuin punkin pureman tiedostamaton tulehdustila. 
"Mikä se tuas tulj" -kysymykseen voin vastata. Punkin viisaus purra ja lääkäri/päättäjän tyhmyys hoitaa. Eikä sitä rahalla hoideta, vaan tiedolla, taidolla, tunteella. Käytetään päätä, kättä ja sydäntä. Rahanvaihto ei ole lahjus vaan työmies on palkkansa ansainnut. Päättäjille pitää kaikki olla ilmaista optioilla täydennettynä. Tässä seison enkä muuta voi. Ei itketä edes toisten pitkästä ilosta ja kulutusjuhlista.

Ei kommentteja: