keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Suomalaisista suomalaisille

Laitoshoidossa oleva vanhus, vammainen tai pitkäaikaissairas tarvitsee viisumin ylittäessään kotikuntansa rajan. Tämä on tapahtunut jo ennen päättäjien syntymää. Heille ei lähihistoria ole tuttua. Näin olen lukenut vainojen alkaneen pienen, hassun Hitlerin kannattajien tuodessa uutta politiikkaa rotuhygienian säilyttämiseksi. Kun isoisä hakattiin kadulla, sai auttaamaan mennyt pojanpoika turpiinsa. Vallan pönkittämiseksi varustettiin maanalainen turvaverkosto Kotkanpesän alle. Siitä on merkkejä meilläkin rikkaiden asuntoalueina. Laajalle tonttimaalle ei saa rakentaa vammaisille hoitolaitoksia, kun lapset pelkäävät erinäköisiä, Vankilasta vapautuneet pikkurikolliset eivät myöskään ole toivottuja kilometrien säteellä talousrikollisten ökytaloista. Öykkäreille pitäisi olla omat vapaat kulkureitit, ettei kukaan hidastaisi heidän vauhtiaan. Jos he tulevat kuntaan uusrikkaina mökkiläisinä, ovat he etuoikeutettuja varastotalolla alkuperäisten asukkaiden kustannuksella. 

Sodan jälkeen ei ole saatu aikaan lakeja turvaamaan kaikkien ihmisten tasavertaisuutta, vaan raha määrittää kuka on toivottu ja ketkä saavat lähteä, jos kykenevät lähtemään. Kotikunnassa elämäntyönsä tehneen sairaan on pysyttävä kalliin hoidon takia paikallaan. Ei ole oikeutta palata synnyinseudulleen. Raha ja rahakkaat mahakkaat ovat varautuneet viemällä rahansa turvaan veroparatiiseihin. He brändäävät suomikuvaa ja samalla itseään johtotähdiksi. Älä tee niin kuin minä teen, tee niin kuin minä opetan. Kansakoulunopettajan piti olla hyväksytty kylässä, jossa opetti lapsia lukemaan. Nyt olen ranskalaisena nunnana maailman pahimmassa paikassa, hyvinvointivaltion kaatopaikalla. Onneni on olla kuitenkin kaupungin katolla, kellarin roskapankissa on viime vaalirahoista kertovat suuret velkatositteet. 

Uskottavuus on mennyttä, vaikka kuinka poseeraisi ilmaisjakelulehden päätoimittajan kanssa kaikissa kissanristiäisissä. Onneksi on jakeluhäiriöiden kautta lomaviikkoja, ettei tarvitse niskavillat pystyssä tuntea inhorealistisia väristyksiä. Yle areena ja verkkolehti antaa riittävän katteen, mitä luen tänä päivänä. Postiluukusta työnnetään postia pappi Jaakopille, jos hän voisi vaikuttaa kulutukseen. Elämä on elämäntehtävämme. Isoisällekin oli tehtävä sodanaikana vierihoitajana. Ennen sotaa talolliset manasivat, olisi pitänyt tappaa ukko eikä poika. Isääni sodassa uhkattiin sotaoikeudella. Kuitenkin nämä ovat vain ihmisten julmuutta toisiaan kohtaan. Taivaanisä, jolla on enkelisuu, pitää huolen missä järjestyksessä kaikki tapahtuu. Poliitikot tekevät omannäköisiä päätöksiä. Heillä on pirunsarvet ja paholaisen merkki, hallelujaa ja lordi. Maa on autio ja tyhjä, kauttakuljettu poltetun maan taktiikalla. 
- Onko nyt sota? 
- Sano Annulle, nyt on sota.

Ei kommentteja: