sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Kuule, faija, tuota en ihan olisi uskonut

Kymmenen uutta käskyä oli työn alla. Keskusteluryhmä istui nuotiolla jo viilenevässä loppukesän päivässä. Uusien käskyjen sisältö punnittiin tarkkaan taustoittaen henkilökohtaisilla kokemuksilla. Lapsi joutuu väärälle raiteelle. Hän käy miettimässä tekojensa seurauksia häkissä. Joku voima pelasti kuitenkin miehen oikealle tielle ja arvostettuun ammattiin. Mies haluaa kertoa kymmenkesäisille pojilleen näistä harharetkistä ja joutumisesta vankilaan. Pitkän hiljaisuuden jälkeen auton takapenkiltä kuuluu kommentti kuulemasta. 
-Kuule, faija, tuota en ihan olisi uskonut. 

Espanjalaisessa elokuvassa enkeli sulkee syntymättömän suun. Vanhempien tehtävä on huolehtia vastasyntyneen tarpeista, joita hän ei voi ilmaista kuin itkemällä. Jos itse on saanut kaiken, mitä tarvitsee, osaa sen myös antaa omille jälkeläisilleen. Jotku heitteillejätetyt järkiintyvät, kun pahan tekeminen itseä kohtaan on ylivoimaisen raskasta. Tässä ajassa ei oikeiden ratkaisujen tekeminen ole mahdollista. On vain laillisia ansoja, joihin tahtomattaan joutuu olosuhteiden pakosta. Meillä ei ole oikeutta puolustautua pelisääntöihin vedoten. Siksi minua on talutettu korvasta kansliaan tappelijana rehtorin oikeudella vastata järjestyksestä. Tyttöjen kiusaaminen saa jatkua hamaan maailmanloppuun asti. Nyt siihen ovat tulleet mukaan älykkönaiset yhdistysten piirissä. Eilisen kulttuurikahvilakäynnin jälkeen tiedän, kuka olen ja ketkä ovat sielunystäviä. Jos kolme tapaamiskertaa 45 vuoden aikana syntyperäisen saksalaisen kanssa on riittävä ahaa-elämys samaistumaan omaan kulttuuriseen ihmiskäsityksen, on se uudelleen oppimista siitä tiedosta, jonka enkeli lukitsi sulkemalla suun sodan raivotessa ympärillä. 

Väärää tietoa syötetään aikanaan vallankahvassa kaikella itseäpönkittävällä tuella ja velkarahalla; lait ja laintulkinta, säännöt yhteisen toiminnan päämääriksi. Vieläpä porkkanat työelämässä eläke-etuudesta, jotka muuttuvat takaisinperittäväksi keppikeittona.'
- Kuule, päättäjä, ihan tuota en purematta ole niellyt. 
Omaishoitajaksi ryhtyminen ei ollut riittävä tulojen alentumisen syy lopettaa omaehtoinen eläkevakuutussopimus. Piti ilmoittautua työttömäksi, nostaa 200 päivää työmarkkinatukea. Sitten sain maksamani rahat takaisin vähennettynä kaikilla mahdollisilla takaisinperittävillä osilla. Oli kuitenkin hyvä, että sen ratkaisun tein aikanani. Vakuutusyhtiökin voi viedä Kansan konkurssiin. 
Poimin pienen, velton, vihreän miehen kadulta. Jotakin voo-doota se vaatii tekemään. Olisiko se suomalainen isoäiti minussa kuoletettava ja syntyä uudelleen saksalaisena isoäitinä. Kulttuuriyhdistyksissä kuitenkin olemme yhtä, vaikka muodollisesti pitää kansat erottaa, onhan kieli mielessä parempi kuin jumalattoman alamaailmassa.

Ei kommentteja: