torstai 18. maaliskuuta 2010

Kirkolta kotiin

Otan eniron karttapalvelusta kirkkomatkan reitin kirkolta kotiin. Karttaa ei tunnisteta näytettäväksi blogissa eikä sähköpostin liitteenä. Navigaattori ohjaisi helpointa reittiä, jonka minäkin valitsin. Kuljettaja osaa kuitenkin lukea liikennemerkit: 
- Kielletty ajosuunta - ei koske takseja. 
Jatkamme eteenpäin ruuhkassa. Sama merkki on seuraavassa kadunkulmassa. Teemme kierroksen Lahti by night ja mutkan kautta olemme Vesijärvenkadun bussipysäkillä. Toivon matkapastorin päässeen onnellisesti kotiin. Kaksi nuorta naiskansanedustajaa selvittelee tuntojaan poisjäämisensyistä. Radiopsykiatrina tuntemani kulttuuriministeri sentään antoi diagnoosin. Mikä meidät tekee hulluiksi? Sanat ja kehonkieli eivät vastaa toisiaan. Sanoilla on kaksois- tai kolmoismerkitys. Ulkonäkösyihin vedoten he puolustelivat kannattajien mielipiteitä, miksi heidät oli valittu. Naisenvaistoista ja herkkyydestä kaikkia ihmisiä kohtaan. Jos näin olisi, olisi eduskuntamme edustajat valittu kiintiöpakolaisista. He tietävät, mitä on olla syrjitty asevoimia käyttävien edessä heikompana kuin pyssynheiluttajat, raiskaajat ja tappajat. 

Onneksi minulla on oikea diagnoosi oikein psykiatrin antama, että tiedän pakomatkani tarkoituksen punaisesta perheestä kansakoulun kautta oppikouluun. Susirajan takana opetin lapsia lukemaan. Olin liian vanha kaikkeen ammattikoulutukseen jo alle 3-kymppisenä vanhojenpiikojen antaessa ivallisia palautteita. Omaishoitajana olin omalta maalta karkoitettava profeetta, kun olin uskaltanut palata 50 v syntymäkuntaani. Saksalais - ev.luth seurakunta on muutumaton kuin lapsenusko ja lapsuuden kotikirkko. Kirkko on Tuusniemellä sama, mutta seurakuntalaiset eivät ole minun seurakuntalaisia enää sen jälkeen kun olen haudannut vanhempani. Sisaren tuhkauurna on synnyinsrk:n mullassa ja punaisena vangitun, nälkään ja sairauteen tapetun setäni nimellä on muistolaatta isovanhempieni hautakivessä. 
Maailma ei ole ollut näin sekaisin omistussuhteissa minun elämäni aikana. Eduskunnan kyselytuntia kuuntelen lipupostisesti, kun jokainen edustaja käy jo seuraavia vaaleja. Nykyinen eduskunta voisi siirtyä niin kauas kuin pippuri kasvaa kääntämään tyhjiä taskujaan nurin. Meiltä ei enää tipu latin latia maailmanpankin tukemiseen. Varjohallitus ministereineen voisi pitää pidennettyä lomaa ja estää raakkejansa hakeutumasta pääjohtajien eläkevirkoihin. Kotimaassa on oikeita johtajia meidän maanhiljaisten asioita hoitamaan. Minulta perityt oppirahat ovat valuneet pelipolitiikkaa harjoittavien huijareiden taskuun. Muistan PuheJudo esityksen kulttuuriministerin vuosisadan rakkaustarinasta. Toistettu nimittelyrimpsu ¤, ¤, läski, homo, sika. Siinä meille puhuttelusanoja korvaamaan kohteliaisuuden: Sehr geehrte Frau.

Ei kommentteja: