torstai 25. maaliskuuta 2010

Inhimillisen isoäidin paluu

Vanhojen vanhempieni tyttärenä palasin syntymäkuntaani heidän hoitajakseen. Kukaan ei suhtautunut siihen inhimillisenä tekona vanhempia kohtaan. Kaikki mitä tein viittasi omistamiseen ja hyötyyn. Näin siinä kävi, että kymmenen vuoden kuluttua kaikki muuttui minun onnekseni. Minusta tuli radioateljeen bisnesenkeli, kun rakkaus kohtaa rahan. Bisnesmiehet ja sijoittajat ovat moneen kertaan tehneet konkurssin ja häipyneet vähin äänin laillisesti taka-alalle. Tervemenoa, en halua heistä kuulla mitään. 

Jo kolmatta päivää on minua estetty pääsemästä kotiin. Siihen on syynä nettiyhteyden puute. Kysytään henkilötiedot maksujen tarkastamista varten. Mediamaksut on maksettu, vaikka yhteydet eivät ole kunnossa. Ylellä on rahoitusvaje, kuin entisillä pappiloilla kateus, että torpparit pärjäävät paremmin kuin virkatalot. Maksuja lisättiin ja parhaita torpparin raivaamia soita vaadittiin takaisin. 
Olin tänään majavalammella. Siellä majavayhdyskunta hoiti ja laajensi reviiriään. Siitä hyötyivät muutkin eläimet, jotka eivät kilpailleet samasta ravinnosta. Kanadan hanhet, sinisorsat ja hirvieläimet eivät olleet uhka majaville. Reviiriä puolustettiin omaksi alueeksi ja nahkahäntä läiskähti, jos peto uhkasi yhtä yhteisön jäsentä. 
Derrick selvitti kolmea ampumistapausta, jotka liittyivät nuoren tytön itsemurhaan. Isä kävi tervehtimässä tohtoria, huumediileriä ja pornoluolan valokuvaajaa ja käynnin jälkeen heidät ammuttiin. Katson haikeana valokuvia naapurin pienistä tytöistä. Isä jätti ja äiti ei jaksanut. Tapasin äidin pitkän tauon jälkeen. Hän kertoi molempien tyttöjen olevan huumekoukussa. Ja siihen he joutuivat hyvin aikaisin. Miksi? Miksi? Miksi? Siksi kun lapsilla ei ollut aina ruokaa eikä aikuisen antamaa turvaa. Tämä onnettomuus on liian läheltä, mutta mitään ei ole tehtävissä. 

Suomalainen yhteiskunta on tilanteessa, jossa joka päivä törmään poliittisiin päättömyyksiin. Siksi kysyn, mitä olen jättänyt tekemättä, että nuoret poliitikot Kataisesta lähtien voi kyrsimisen loputtua silmää räpäyttämättä suoltaa soopaa siitä miten saadaan kasvua aikaan. Onhan se kasvua sekin, kun lällätellään: 
- Tillintallin tasapää, elä kasva milloinkaan. Kasva aina alaspäin niin kuin lehmän häntä. 

Tiettömän taipaleen takana nuori mies viettää aikaa vuohineen ja lampaineen. Tekee työvuoron kalanviljelylaitoksella ja palaa kotiin. Kestitsee kavereita ja vierailevia sukulaisia. Tuusniemeltä on ihanat lapsuusmuistot, lasten kanssa lomamatkat mummolaan. Kun minusta tuli isoäiti, sain kiitoskirjeen Saksasta, että olimme olleet ystäviä niin kauan. Sen saman ymmärryksen kohtaan nuorissa saksalaisissa miehissä erikoisesti, kuinka he puhuvat perheistään "Kindermund". Poliitikkojen pään on tyhjentänyt tuuli, joka kulkee läpi kuin pommikonelaivue ja huljuttelee toisen pään sanonnaksi. Tyhjä pää ja tuulen huuhtoma pee. Vein kassillisen postia pappi Jaakopille lehtikeräykseen. En langennut heräteostoihin. Posti pääsi arvoiseensa seuraan vaalirahavelkapankkitositteiden joukkoon. Niistä ei puhuta A-talkissa.

Ei kommentteja: