sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Loppuliturgia

Siihen ei ole kenelläkään nokankoputtamista. Palkkiolla ja palkinnolla rauhantyössä on suuri ero. Obama antoi palkintonsa edistämään yleishyödyllistä hyvinvointia. Itseensä tyytyväinen maailmanparantaja antoi palkkion Eevalle käytettäväksi perheen ruokarahoiksi. Syntiinlankeemuksessa puntit ovat tasan, kun vanhalla aatamilla oli annettavaa.

Meille suurille ikäluokille ei lainsäädäntöä ole saatu aikaan. Sodan traumoista ei vielä oltu päästy kaikkia koskevaan jälleenrakennustyöhön. Kunnan kanssa solmittu sopimus 1990 vuoden lopulla koski kotihoidontuenmaksamista äitini kotona hoitamisesta. Pidin sopimusta sitovana, olihan se rahasta kiinni, voinko jättää työni ja muuttaa vanhempieni luokse. Siitä rahasta 1.700 mk/kk olin valmis sen tekemään. Siitä rahasta oli kysymys, ettei siitä perittäisi takaisin mitään palvelumaksuja. Valituksen kautta sain 1.700 mk - verot tililleni. Olin tyytyväinen saamaani kotihoidontukeen. Äiti kuoli 1½ vuoden kuluttua. Jäin vielä isän hoitajaksi samalla kotihoidontuella. 


Lama oli alkanut. Ylimmältä taholta ryhdyttiin etsimään säästökohteita. Luin vähän hepreaksi vasemmalta oikealle laman vaikutusta Viinasen parkinsonin tautiin. Minulla oli punkinpurema niveltulehduksineen. Olin jo sen ikäinen yli 5-kymppinen vanha akka, että diagnoosi oli kuluminen. Se voi alkaa yhdestä onnettomuudesta ainakin liikennevahingossa, kun vakuutusyhtiö ei halua maksaa korvauksia. Laman aikana ei puhuttu vielä yleisesti borreliasta. Alkoi taistelu omaishoidontuesta. Kunnan päätöksiin oli tyytyminen, kun isä ei halunnut lähteä laitokseen eikä minulla ollut sydäntä häntä sinne väkisin viedä. Siitä ei edes keskusteltu, sinä kunnioitettu. 

Alkoi kuulua julkisesti kultaisista kädenpuristuksista ja niitä on jaeltu tähän päivään asti. Tulin 2000-luvulle. Valta oli vaihtunut tasavallassa. Minä sain naispresidentin, kun edeltäjä lähti optioillaan jakamaan rauhaa maailmalle. Elämäni valtasuhteet vaihtuivat isän lähtiessä kaitsemaan Tuonelan karjaa ja piäsnuatikoiden ryhtyessä hutunkeittoon. Olin tyhjän päällä verkkokirjoitustaidottomana kolkuttelemassa oville. Siellä konsultit portsareina esittivät kysymyksiä: Mitä sinä täällä teet, olethan kohta eläkkeellä? Törmäsin koulutusrahaston kautta tutkintojen suorittamisesta luvattuun ammattitutkintostipendiin. Silloinen laki toi mieleen ajan fatfree- ja fitness -ajatuksista, kun edeltäjän polvia vaivasi kuluma. Ehdoton ehto oli ikä 61/64 vuotta. Työhistoriaa vähintään viisi vuotta. Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, omaishoitajana tai perhehoitajana toimittua aikaa ei lasketa mukaan työhistoriaan. 

Punkki oli purrut minua toistamiseen naamioitumalla näiden lakien taakse. Kuka ei vanhaa tunne, ei uuttakaan ymmärrä. Ollaan pidentämässä työuria alusta ja lopusta. Websterin pitämä öljypaasto herätti huomiota. Minulle siinä ei ollut mitään ennenkokematonta. Asuinhan tiettömän taipaleen takana Vihtaniemessä, 7 km järvimatkaa kirkonkylään ja saman verran karjapolkuja salojen halki maantielle. Kun tie saatiin aikaan itseä varten, on se ollut houkutus myydä omat rannat ja ottaa meidän ranta yleiseen viihde- ja vapaa-ajan käyttöön. 


Näin pääsiäisaikaan sopii muistuttaa viattoman ihmisen kavaltamisesta. Kavaltaja tuo rahat temppeliin ja saa vastauksen: Omapahan on asiasi. Niillä rahoilla ostettiin Veripelto muukalaisten hautausmaaksi. Minun kohdalla se on käynyt toteen. Siellä on muukalaisille hautausmaa.
Ollaan uudessa lamassa ja sukelletaan vielä syvemmälle. Olen päässyt tutkimuksiin uusiutuneiden nivelkipujen takia. On ollut odottamista jonossa ensiavussa käyntien jälkeen. En ole lakannut uskomasta, että joku huomaisi kipuni. Reumasairaille on tarjolla eioota, kun sairaala ajetaan alas. En ole sen arvoinen, että tulisit luokseni. Sano vain sana ja minä paranen. Toivossa on hyvä elää, ettei kaikkea eritysosaamista ajeta alas ja lapsia jätetä heitteille. 

Vallasta on kyse ja syrjäytetyksi itsensä tunteva voi lukea, minkä poikalasten joukkotuhon sai aikaan tähden ilmestyminen taivaalle. Käsiä pesemällä ei näytellä viatonta eikä selvitä tämän päivän vastuusta. Minun toinen tuleminen alkoi kultaisesta kädenpuristuksesta hämäläisittäin ja päättyi rauhannoopeliin suomalaisittain. Siinä on jotakin mystistä, joka haisee mädälle. 

Lasarus oli kuollut. Sehän haisee jo. Ja Jeesus itki. Nardusvoiteesta levisi pyhä tuoksu, jonka kukkaronvartija olisi pitänyt pullossa ja "myynyt antaakseen rahat köyhille". Juudas, josta tuli kavaltaja, olisi ottanut rahat omaan käyttöönsä. Imoitus siitä, että köyhät teillä on aina luonanne, on käynyt toteen ja käy edelleen. 
Miksi kirjoitukset eivät kävisi toteen tämän päivän kärsimysnäytelmissä. Meillä on menossa kiehtovan maailman kummalliset uskon rituaalit. Omat voodoo-ajatukset pelottavat. Mihinkä joutuivat koulujen vanhat, käytöstäpoistetut, toimivat tietokoneet. Sinnekö romulavalle purettavaksi vai myikö joku ne omaan lukuunsa yksitellen. Koneiden kohtalo askarruttaa mieltäni. Sehän on ollutta ja mennyttä, mutta kuulen asiaan sotkeutuneen kuolemasta. Se on sisäistä yrittäjyyttä kuin Eduskunnan urheilukerhon rahojen otto omaan käyttöön. 

Olemme niin rikkaita, että ostimme lumputkin ulkomailta, ettei maamme köyhyys olisi paljastunut. Minulle suositus oli hankkia käytetty kone. Se kyllä riittäisi varhennetulle vanhukselle verkkokirjoitustaidon opettelemista varten. Sain Soneran koneen, suttuisen näytön ja väsyneen hiiren. Suurin yllätys oli jäädä yhteyksien ulkopuolelle verkkoympäristöopiskelussa. Pornosivut aukesivat itsestään hakusanoja "pylly, perse jne" kirjoittamatta. Se jatkuu tänä päivänä dnan ja phnetin yrityskauppojen jälkeen. dna ei ole välittänyt kehitellä roskapostin suodattimia, vaan minut on liitetty uuteen kokeiluun postinjakamisessa. 
Kirjeet avataan, skannataan vastaanottajan sähköpostiin. Kirje suljetaan ja kannetaan kotiin kaksi kertaa viikossa. Se on jo käytössä ollut siitä lähtien, kun minulla on ollut oma PC. Vanhaaan versioon ei ole enää saatavissa virustorjuntaa. Siinä on kuitenkin selkeämmät toiminnot kuin läppärivistassa. Roskaposti toimitetaan perille, mutta yhteydet hoitaa asioita eivät ole aina kunnossa. 
Minussa on kaikki lääkärikirjan sairaudet. Ainakin jokaisesta oireesta laskutetaan erikseen. Siinä minun rahallinen arvo yhteiskunnalle, joka on perinyt korotettua sairausvakuutusmaksua eläkeläisiltä. Vanhuus on tämän päivän päättäjien sairaus heidän viimeisinä päivinä. Heidän vakuutusturvaansako meidän pitää kartuttaa? Ovillemme kolkutetaan pian. Mikä on keräyksen kohderyhmä, muut kuin kukkaronvartijat ennakkosopimuksella. He eivät ole minun ystäviäni eivätkä edunvalvojiani. En ole solminut ennakkosopimusta kavaltamisesta, heidän pokka pettää ennemmin ja paljastavat itse itsensä. Poliisi kuulustelee vihdoinkin.

Vergissmeinnicht

Kukkakielellä lemmikki kuiskaa: 
- Älä unohda minua!
Kuinka voisin mitään unohtaa ja varsinkaan, kun olen saanut muistamisestani muistutuksen elämän ehtoopuolella.

Tuusniemen kunta
Sosiaalilautakunta 9.12.1993
Tirkkonen, Arvid, Ht. 1906 Tuusniemi

Sos.ltk. § 60 Arvid Tirkkosen omaishoitajana toimiva Maire Tirkkonen on vaatinut sosiaalijohtajan omaishoidon tuesta 20.11.1993 § 39 tekemän päätöksen sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi ja pyytää omaishoidon tuen määrän korottamista entisen suuruiseksi eli 1.700 mk kuukautta kohti. Lisäksi asianomainen ilmoittaa, ettei hän hyväksy Arvid Tirkkoselta omaishoidon tuesta määrätyn korvauksen 333 mk/kk perintää.

Maire Tirkkonen tuo esille muutosvaatimuksen tueksi mm. hoitopalkkion alenemisen 1.700 markasta 1.070 markkaan kuukautta kohti. Hoitopalkkion ollessa vielä verollinen, jää siitä käteen hänelle vain 899 mk/kk. Tätä hoitopalkkiota asianomainen pitää liian pienenä isänsä hoitotyön vaativuuteen nähden. Edelleen Maire Tirkkonen tuo kirjelmässään esille oman taloudellisen aseman vaikeutumisen joutuessaan vuokraamaan Tuusniemeltä vuokra-asunnon ja samanaikaisesti ylläpitämään Lahdessa työhuonetta, mihin ei ole saanut vuokralaista. Työhuoneen Maire Tirkkonen on hankkinut Lahdessa harjoittaessaan hierojan ammattia. Samaa työtä hän on jatkanut myös Tuusniemellä isänsä hoitotyön ohessa.

Maire Tirkkonen on tuonut kirjelmässään esille myös sen, että hän pitää isänsä saamaa eläkettä tälle kuuluvana etuutena, josta ei tule periä korvausta tai suorittaa muita maksuja. Sosiaalihuoltolain 30 §:n mukaan henkilö on oikeutettu saamaan apua vasta sen jälkeen, mikäli hän ei saa toimeentuloaan ansiotyöllään tai yrittäjätoiminnallaan, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Tämän perusteella henkilön saamia eläketuloja ei voida pitää sellaisena etuutena, joista ei voida periä periä korvausta annetusta sosiaalipalvelusta.  

R.I.P vuoden 2013, viikko 41 vanhusten viikko. Kuntien tehtäviä tullaan karsimaan omaishoitajilta, vanhuspalvelusta (lakia ei tule) ja monesta muusta ikääntyneisiin kohdistuvasta avunannosta. En näe muuta olevan tulossa kuin kunta ottaa jo eläkeläisten eläkkeet antamatta mitään palvelua. Tämä tapahtui jo 1990-luvulla ollessani omaishoitaja. Palvelumaksu perittiin isältä kunnan antamatta mitään sosiaalipalvelua. Vanhempien hoito ei voinut tapahtua yksityisesti, etteikö kunta ulosmitannut hoidettavan eläkettä. 

Tässä tapauksessa Arvid Tirkkosen tulee suorittaa korvausta saamastaan omaishoidosta sosiaalilautakunnalle ja erityisesti korvaus saamastaan hoidosta tyttärelleen. Kansaneläkelaitos suorittaa huonokuntoisille eläkkeensaajille hoitotukea, korotettua hoitotukea tai erityshoitotukea, jotka tarvitsevat henkilökohtaisissa toiminnoissaan, kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella säännöllisestti toistuvaa henkilön apua tai ohjausta ja valvontaa tai jolle aiheutuu sairaudesta tai vammaisuudesta erityiskustannuksia. Tämä osa eläkkeestä on tarkoitettu nimenomaan korvaamaan huonokuntoisuudesta johtuvia erityismenoja. Eläke muiltaosin on tarkoitettu käytettäväksi jokapäiväseen toimeentuloon.

Sosiaalilautakunta käsitteli kokouksessaan 28.9.1993 omaishoidon tuen perusteita ja tällöin hoitopalkkio määriteltiin 1.070 mk:n suuruiseksi kuukautta kohti.
Lisäksi tuolloin päätettiin, että omaishoidontuesta peritään korvausta saajan tuloista ja varallisuudesta riippuen kulloinkin voimassa olevan kotipalvelutaksan maksutaulukon kuukausimaksun mukaisesti.
Arvid Tirkkosen osalta päätös nojautuu edellä mainittuun sosiaalilautakunnan omaishoidon tuen tason määrittelyyn.
Omaishoidon tuen alentamisen vastikkeeksi hoitajille on tullut yksi vapaapäivä kuukautta kohti. Lisäksi alle 65-vuotiaat hoitajat ovat tulleet eläkejärjestelyjen piiriin.
Omaishoidon tuen perusteet tarkistetaa vuosittain.

Maire Tirkkosen valituskirjelmä esitellään tarkemmin kokouksessa.

Sosiaalitarkkaajan esitys:

Sosiaalilautakunta päättää hylätä Maire Tirkkosen tekemän muutosvaatimuksen isänsä Arvid Tirkkosen omaishoidon tuen korottamisesta, koska omaishoidon tuen suuruus on voimassa olevien lakien ja säännösten mukainen. Korvauksen perinnän osalta päätöksen muuttaminen ei ole myöskään aiheellinen, koska se on määritellyn taksan mukainen.

Päätös:

Sosiaalilautakunta päätti hyväksyä esityksen.
Pöytäkirjaan merkitään, että sosiaalijohtaja Jarmo Nuorento ilmoitti olevansa esteellinen ratkaistuaan asian ja hän poistui kokouksesta ottamatta osaa asian käsittelemiseen ja päätöksentekoon.
Asiaa esittelemässä ja pöytäkirjanpitäjänä tässä asiassa toimi Jarmo Nuorennon sijaisena sosiaalitarkkaaja Tuula Puustinen.

Tuusniemi 21/12 1993
Pöytäkirjanpitäjä

PS 1.3.2014 

Professori: Suomalaiset pitäisi velvoittaa elättämään omat ... vanhempansa

Ympäri käydään yhteen tullaan.  Sunnuntai 28.maaliskuuta 2010 Alussa oli ja maanantai 15. lokakuuta 2007 VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen tyytymätön asianomistaja on oikeutettu hakemaan muutosta Kuopion lääninoikeudelta kirjallisella valituksella kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tiedoksiantopäivää lukuunottamatta. Valituskirjelmä voidaan sanottuna aikana antaa myös sosiaalilautakunnalle, jonka tulee viipymättä toimittaa se omine lausuntoineen edelleen.
TIEDOKSIANTOTODISTUS
Tämä päätös on lähetetty 22/12 1993 postitse asianomaiselle
Tiedoksiantaja (sihteerikön allekirjoitus)


Kerran omaishoitaja, aina omaishoitaja rahalla mitattuna. Professori vahvistaa vielä, kuinka sosiaalinen "pääoma" vielä olisi kupattavissa niiltä pois, jotka eivät hoida omia asioitaan velalla. Yhteiskunta on sallinut kultaiset kädenpuristukset  toisille ja valitusosoitukset toisille. Sosiaalinen sota on alkanut, vaikka pistän kivet kuppiin, ääneen ihmettelen asioiden huonoa hoitoa enkä lähde pahantekoon mukaan.

Taustojen selvittäminen vie vuosia aikaa ryhtyä kirjoittamaan elämästä omaishoitajana hyvinvointivaltion kaatopaikalla. Sitä on helpottanut zoomauskulman ja kielen vaihtaminen. Omaishoito puhuttaa poliitikkoja rahan puutteesta järjenköyhyydellä. Zu Hause Pflegen on jokapäiväistä tekemistä ja närståendevårdare tietää sen. Nuori mies totesi vaimonsa hoitajana omaishoitaja -sanan yleistyneen kirosanaksi kunnassa. 

Papukaijat on tehtäväänsä kurssitettu hierarkian huipulla alaspäin laskeutuessa.  Musta Ukkonen riehuu kylillä aukoessaan ikkunoita, kun "täällä haisee". Halvaantunut painaa häpeästä pään alas, kun ei ole sanoja puolustautua. Lahjoitan hyvän kuoleman tulemalla viimeiseksi yöksi, jos tiedät kuolevasi. Lupasin tädille ja pidin lupaukseni. Musta Ukkonen jäi nuolemaan näppejään ja minä sain vihat niskaani.

Alussa oli

Kultainen kädenpuristus heinoslaisella huumorilla.
Minulle osoitettiin omaishoitotuen päätöksestä valitusosoitus.

VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen tyytymätön on oikeutettu hakemaan muutosta Kuopion lääninoikeudelta kirjallisella valituksella kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tiedoksiantopäivää lukuunottamatta. Valituskirjelmä voidaan sanottuna aikana antaa myös sosiaalilautakunnalle, jonka tulee viipymättä toimittaa se omine lausuntoineen edelleen.
TIEDOKSIANTOTODISTUS

Tämä päätös on lähetetty 22/12 1993 postitse

Tiedoksiantaja Eeva .........nen

PS. Katson tohtori Kaikkosen puhelinpäivystyksen vastauksen YouTubesta. Sieltä saa ohjeet pommin valmistamiseen. Onneksi minun veskaan on saanut koskea luvalla ja luvatta.

lauantai 27. maaliskuuta 2010

Siunatut isoäidit

Tarvitaan isoäitien karkottamisnäytelmä, että saadaan aikaan asiantynkää, josta keskustellaan. Siitä hyötyy suomalainen isoäiti. Äitinä, isoäitinä ja naisena en tarvinnut sukupuolenvaihtoa ollakseni kilttimummona mummolassa sukupolvenvaihdoksen kautta. Siihen liittyi vanhemmilta saatu prokura jo vuonna 1986. Muistan tuon aamun ja aikaisen puhelinsoiton, kun isä ei enää ymmärtänyt, mistä yhteiskunnan käymistilassa oli kysymys. Lupasin auttaa vanhempiani heidän ratkaisuissaan menemällä lakimiehen luo. 

Sisarukset ottivat vastaan 1/8 lahjakirjan lapsuuskotiin. Vävyt vetivät herneen nenäänsä, kun puolisot jäivät ulkopuolelle. Tuhlaajatyttö oli pyytänyt ennen tätä osansa rahana. Railakkaassa elämänmenossa löytyi onni, joka näki hyötymismahdollisuuden. Tyttö kuoli ennen isää, ja onni on kuolinpesänkuolinpesän osakas. Siinäkin laintulkinta antaa mahdollisuuden ulkopuolisen tulla perijäksi. Tärkeätä isälle oli kuitenkin saada kätkeä tyttärensä tuhkauurna äidin hautaan. Lapsuuskodin jakaminen halkomistoimituksella oli riitatilanne riitelijälle. Maanmittaustoimisto sen toteutti kalleimmalla tavalla. Myisimmekö maan kokonaisuudessaan halvasta hinnasta toimitusmiesten ystävän hyväksi. Edunsaaja olisi kunnan virkamies. 

Ostin riitelijän osuuden ja pelastin kolmen osakkaan kesämökkitontit omiksi. Kantatila jäi kiinteistöyhtymäksi. Jäädäkseni jatkamaan elämää lapsuuskotiin ei kuulunut kunnan suunnitelmiin. Heillä oli meidän rannalle uusiokäyttöä kunnan pienellä ja EU:n suurella rahalla. Yrittäessäni hoitaa osuuttani laillisilla toimituksilla, siitä tuli joukkoraiskauskohtaus. Minulle riittää vastustajieni tyhmyys, jonka heidän johtajansa sallii. Terveen järjen käyttö on kielletty. Siitä on aikaa 10 vuotta. Mieleenpainunut päivä on 6.2.2000.
Kuningas on kuollut. Eläköön uusi kuningatar! 


Historia toistaa itseään. Omaishoitoaika on päättynyt. Vallankäyttöä harjoitellaan kuin hutunkeittoa. Vai mitä se oli vuoron jakaminen kepinheitolla. Kättä siirretään mailassa ylöspäin ja kuka saa viimeiseksi oteen kepistä, heidän puoli saa aloittaa pelin. Pelissä on hyväksytyt säännöt. Yhteiskunnassa eletään kuin "avoimessa yhteiskunnassa, mutta säännöt ovat suljetun yhteiskunnan säännöt". Lama oli ohi, kulutusjuhlat alkoivat. Kaikki on pelattu velkarahalla. Itse maksoin kulutusluotolla sisarosuuden. Huijarit ovat maksattanneet minulla keksimiään maksuja. 
Humalassa ollut vakuutusvirkailija ei osannut päättää vakuutusta. En maksanut irtisanottua vakuutusmaksua ja kohta ulosottomies on ovellani. Sama oli TV-lupatarkastajan käynti ovella. Viestintävirasto ymmärsi. Jos digi-yhteyksiä ei ollut vielä olemassa, ei minun tarvinnut maksaa maksuakaan. 
Nyt on asiat toisin. Vaikka kiinteistössä ei olisi ristinsielua, peritään osoitteesta mediamaksu. 

Sokea pappi Jaakoppi saa päiväpostinsa. Minä elinkautista elävä lajittelen pappi Jaakopin postin. Henkilökohtaisesti olen käsitellyt minua koskevat kirjeet ja tehnyt omat ratkaisuni. Yhdistyksistä, joihin olen liittynyt, olen iloisesti eronnut. Organisaatiot jyräävät olemassa olevien ongelmien parissa. Minun epävirallinen organisaatio ratkoo ennalta arvaamattomia ongelmia. Niistä tämä viimeinen on suomalainen perhekäsitys, omaishoitaminen, kirkostaerottaminen ja karkottaminen. Turhautumiseni syy on kirjattu koulutusrahastoa koskevassa laissa. Ikä 64 v on ehdoton, työhistoria yhtä ehdoton: "YRITTÄJÄNÄ, MAATALOUSYRITTÄJÄNÄ, omaishoitajana ja perhehoitajana toimittu aika ei kerrytä työhistoriaa." Tämän lain noudattaminen tuotti tilauksesta suomalaiselle rauhan nobel-palkinnon. Isoäitien puolesta ei ole paljon tehtävissä. Ainoa ele on luopua sotilaspassista, jonka jälkeen ei ole enää käytettävissä kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. Eikä tämä ollut ensimmäinen sivariksi ilmoittautuminen upseerimieheltä. Minullakin on omat periaatteet, joita puoluepoliitikot ovat härskisti rikkoneet ottamalla vaalirahaa. Minulla on YKSI (1) ilmainen ääni. Minua loukkaa vaalirahakirje, että pitäisi kartuttaa jonkun vaalirahakassaa.
HOUSUT POIS ja valokuvaaja paikalle! Näistä kuvista kerätään suuret vaalirahat vuoden kuluttua. 

Suomen isoäidit tuntevat oman arvonsa, jonka tunnustamiseksi tarvitaan egyptiläinen ja venäläinen isoäiti. He ovat luomiskertomuksen viimeiset äidit, jotka ovat noudattaneet lisääntymisoikeutta. Koeputkilapset eivät tiedä, kenenkä sukusolut ovat heidän alkunsa. Toteutuu elämänkaaren tulevaisuus; koeputkesta rahan vaatimaan uraputkeen. Loppusijoitus ympäristöä saastuttamatta on koiranputken kasvualusta. Siinä putkiaivoille pähkäilemistä, kuinka heidän käy maailman muuttuessa asuinkelvottomaksi. Sopeutuminen ei tapahdu hetkessä, kun on hyvää syönyt, pehmeällä maannut ja virka-auton takapenkillä vaihtanut maisemaa kertoakseen vaalivalheitansa, jos vielä joku ei tiedä punaisesta viivasta. Minun vaalityö tehdään netissä, jos joku ei halua sitä estää yhteyskatkoksina.

perjantai 26. maaliskuuta 2010

Oho, Olli ojassa

Verkkokirjoittajan talo on turvakotini, jonne kukkaportin avaan, suljen hengitellen ilmaa raikasta kuin tuuli. Kuljen esteettömästi ajassa, sillä talossani ei ole ovia eikä ikkunoita. Voin olla yhtäaikaa nuori ja vanha, vanha ja nuori. Lait ja tulkinnat sitovat minut aikaan ja paikkaan allekirjoituksilla. Voin näihin päätöksiin palata netissä, jos palvelu on netissä. Jos nettiyhteys on poikki, on asiakaspalvelun automaatin siitä turha minua valistaa. 

Sain tilaamattomasta palvelusta karhukirjeen. Juoksin kotiin henkihieverissä kuin takaa-ajettu. Soitin puhelimella, kun minulla ei ollut omaa tietokonetta, ja kysyin. Onko siellä automaatti vai ihminen? Ihminen sillä kertaa vastasi ja kuunteli. Lupasi lähettää hyvityslaskun. Lukemani verkkolehti on saanut uuden osoitteen. Täytyy tehdä tuttavuutta suoraan www-sivun kautta. Gmailin poluilla kone jumitti, oli kirjautumiset sisälle ja ulos. Välillä piti kone käynnistää uudelleen, että sivunvaihto kävisi vaivattomasti. Kaikkea hyvää sain päivääni verkkolehdestä. Paperilehtiä myydään uudelleen, kun ulkoasu ja nimi on muuttunut. 

En enää tilaa mitään. Minulla on kaikkea riittävästi loppuelämäksi. En tarvitse lisää Tv-kanavia, en uusia puhelimia enkä mitään siihen kellon pieneen valonlähteeseen verratavaa pistettä, kun kotiintuloaika saattoi heittää kolme viikkoa. Siellä seilaa maatakiertävällä radalla. Oliko se kellon äänimerkki, joka konsertissa häiritsi esitystä? Orkesteri sai hepulin eikä muistanut, missä oltiin menossa. Puhelimista on tehty yli- tai interaktiivisia, että kaikki kuulevat, kuinka tärkeätä on ilmoittaa olevansa Sokoksen nurkalla kotiin menossa. Jos leipä on kiinni hömpän tuottamisesta, niin on oikein pudota jo penkiltä kesken esityksen. 

Punkinpuremasta sain borrelian ja kaksijalkaisten päättäjien lakikirjalla päähän hakkamisesta jonkun autoimmuunisen oireyhtymän. Siinä on erikoislääkärillekin selvittämistä, voisiko syynä olla yliherkkyys. Tiedän syyn reaktioon, Guinessin ennätystenkirjaan pääsyn vaatima keskeytymätön kolmivuorotyö. 10 vuotta, josta tuli 54 työaikalakia noudattavan hoitajan miestyövuotta. Monta robotin kuluvaa varaosaa olisi joutunut uusimaan ja muutenkin huoltamaan liikkuvia niveliä. Jos ihmisellä on polvessa kusta, niin sitä ei välttämättä ole päässä eikä se ole lääkkeillä poistettavissa.

torstai 25. maaliskuuta 2010

Inhimillisen isoäidin paluu

Vanhojen vanhempieni tyttärenä palasin syntymäkuntaani heidän hoitajakseen. Kukaan ei suhtautunut siihen inhimillisenä tekona vanhempia kohtaan. Kaikki mitä tein viittasi omistamiseen ja hyötyyn. Näin siinä kävi, että kymmenen vuoden kuluttua kaikki muuttui minun onnekseni. Minusta tuli radioateljeen bisnesenkeli, kun rakkaus kohtaa rahan. Bisnesmiehet ja sijoittajat ovat moneen kertaan tehneet konkurssin ja häipyneet vähin äänin laillisesti taka-alalle. Tervemenoa, en halua heistä kuulla mitään. 

Jo kolmatta päivää on minua estetty pääsemästä kotiin. Siihen on syynä nettiyhteyden puute. Kysytään henkilötiedot maksujen tarkastamista varten. Mediamaksut on maksettu, vaikka yhteydet eivät ole kunnossa. Ylellä on rahoitusvaje, kuin entisillä pappiloilla kateus, että torpparit pärjäävät paremmin kuin virkatalot. Maksuja lisättiin ja parhaita torpparin raivaamia soita vaadittiin takaisin. 
Olin tänään majavalammella. Siellä majavayhdyskunta hoiti ja laajensi reviiriään. Siitä hyötyivät muutkin eläimet, jotka eivät kilpailleet samasta ravinnosta. Kanadan hanhet, sinisorsat ja hirvieläimet eivät olleet uhka majaville. Reviiriä puolustettiin omaksi alueeksi ja nahkahäntä läiskähti, jos peto uhkasi yhtä yhteisön jäsentä. 
Derrick selvitti kolmea ampumistapausta, jotka liittyivät nuoren tytön itsemurhaan. Isä kävi tervehtimässä tohtoria, huumediileriä ja pornoluolan valokuvaajaa ja käynnin jälkeen heidät ammuttiin. Katson haikeana valokuvia naapurin pienistä tytöistä. Isä jätti ja äiti ei jaksanut. Tapasin äidin pitkän tauon jälkeen. Hän kertoi molempien tyttöjen olevan huumekoukussa. Ja siihen he joutuivat hyvin aikaisin. Miksi? Miksi? Miksi? Siksi kun lapsilla ei ollut aina ruokaa eikä aikuisen antamaa turvaa. Tämä onnettomuus on liian läheltä, mutta mitään ei ole tehtävissä. 

Suomalainen yhteiskunta on tilanteessa, jossa joka päivä törmään poliittisiin päättömyyksiin. Siksi kysyn, mitä olen jättänyt tekemättä, että nuoret poliitikot Kataisesta lähtien voi kyrsimisen loputtua silmää räpäyttämättä suoltaa soopaa siitä miten saadaan kasvua aikaan. Onhan se kasvua sekin, kun lällätellään: 
- Tillintallin tasapää, elä kasva milloinkaan. Kasva aina alaspäin niin kuin lehmän häntä. 

Tiettömän taipaleen takana nuori mies viettää aikaa vuohineen ja lampaineen. Tekee työvuoron kalanviljelylaitoksella ja palaa kotiin. Kestitsee kavereita ja vierailevia sukulaisia. Tuusniemeltä on ihanat lapsuusmuistot, lasten kanssa lomamatkat mummolaan. Kun minusta tuli isoäiti, sain kiitoskirjeen Saksasta, että olimme olleet ystäviä niin kauan. Sen saman ymmärryksen kohtaan nuorissa saksalaisissa miehissä erikoisesti, kuinka he puhuvat perheistään "Kindermund". Poliitikkojen pään on tyhjentänyt tuuli, joka kulkee läpi kuin pommikonelaivue ja huljuttelee toisen pään sanonnaksi. Tyhjä pää ja tuulen huuhtoma pee. Vein kassillisen postia pappi Jaakopille lehtikeräykseen. En langennut heräteostoihin. Posti pääsi arvoiseensa seuraan vaalirahavelkapankkitositteiden joukkoon. Niistä ei puhuta A-talkissa.

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Suomalaisista suomalaisille

Laitoshoidossa oleva vanhus, vammainen tai pitkäaikaissairas tarvitsee viisumin ylittäessään kotikuntansa rajan. Tämä on tapahtunut jo ennen päättäjien syntymää. Heille ei lähihistoria ole tuttua. Näin olen lukenut vainojen alkaneen pienen, hassun Hitlerin kannattajien tuodessa uutta politiikkaa rotuhygienian säilyttämiseksi. Kun isoisä hakattiin kadulla, sai auttaamaan mennyt pojanpoika turpiinsa. Vallan pönkittämiseksi varustettiin maanalainen turvaverkosto Kotkanpesän alle. Siitä on merkkejä meilläkin rikkaiden asuntoalueina. Laajalle tonttimaalle ei saa rakentaa vammaisille hoitolaitoksia, kun lapset pelkäävät erinäköisiä, Vankilasta vapautuneet pikkurikolliset eivät myöskään ole toivottuja kilometrien säteellä talousrikollisten ökytaloista. Öykkäreille pitäisi olla omat vapaat kulkureitit, ettei kukaan hidastaisi heidän vauhtiaan. Jos he tulevat kuntaan uusrikkaina mökkiläisinä, ovat he etuoikeutettuja varastotalolla alkuperäisten asukkaiden kustannuksella. 

Sodan jälkeen ei ole saatu aikaan lakeja turvaamaan kaikkien ihmisten tasavertaisuutta, vaan raha määrittää kuka on toivottu ja ketkä saavat lähteä, jos kykenevät lähtemään. Kotikunnassa elämäntyönsä tehneen sairaan on pysyttävä kalliin hoidon takia paikallaan. Ei ole oikeutta palata synnyinseudulleen. Raha ja rahakkaat mahakkaat ovat varautuneet viemällä rahansa turvaan veroparatiiseihin. He brändäävät suomikuvaa ja samalla itseään johtotähdiksi. Älä tee niin kuin minä teen, tee niin kuin minä opetan. Kansakoulunopettajan piti olla hyväksytty kylässä, jossa opetti lapsia lukemaan. Nyt olen ranskalaisena nunnana maailman pahimmassa paikassa, hyvinvointivaltion kaatopaikalla. Onneni on olla kuitenkin kaupungin katolla, kellarin roskapankissa on viime vaalirahoista kertovat suuret velkatositteet. 

Uskottavuus on mennyttä, vaikka kuinka poseeraisi ilmaisjakelulehden päätoimittajan kanssa kaikissa kissanristiäisissä. Onneksi on jakeluhäiriöiden kautta lomaviikkoja, ettei tarvitse niskavillat pystyssä tuntea inhorealistisia väristyksiä. Yle areena ja verkkolehti antaa riittävän katteen, mitä luen tänä päivänä. Postiluukusta työnnetään postia pappi Jaakopille, jos hän voisi vaikuttaa kulutukseen. Elämä on elämäntehtävämme. Isoisällekin oli tehtävä sodanaikana vierihoitajana. Ennen sotaa talolliset manasivat, olisi pitänyt tappaa ukko eikä poika. Isääni sodassa uhkattiin sotaoikeudella. Kuitenkin nämä ovat vain ihmisten julmuutta toisiaan kohtaan. Taivaanisä, jolla on enkelisuu, pitää huolen missä järjestyksessä kaikki tapahtuu. Poliitikot tekevät omannäköisiä päätöksiä. Heillä on pirunsarvet ja paholaisen merkki, hallelujaa ja lordi. Maa on autio ja tyhjä, kauttakuljettu poltetun maan taktiikalla. 
- Onko nyt sota? 
- Sano Annulle, nyt on sota.

tiistai 23. maaliskuuta 2010

Willkommen Zuhause

Afganistanista kotiin palannut sotilas potee posttraumaattista stressireaktiota. Hän ei muista tapahtumia, mutta hajut, äänet tuovat mieleen pelottavat kokemukset ja kuoleman. Samaa olen kokenut itsekin. Miettinyt kuinka isäni palasi sodan kauhut silmissään. Sairaudet toivat pintaan tuntoja, joista oli vaiettu. En ole osannut osoittaa kunnioitusta rauhan aikana kunniamerkeille ja patsaille. Olen yrittänyt aina tehdä parhaani, mutta se ei riitä, mitä minulta vaaditaan. Koulutuksesta todistuksia ja stipendejä tutkinnoista. Siinä vaiheessa tule rima vastaan. Olet syntynyt väärään aikaan, kulkenut pitkän tiettömän taipaleen. 
- Mitä sinä täällä teet, olethan kohta eläkkeellä? 
- Maaoikeus viimekädessä päättää, kuka sinun perintöosaasi käyttää. 
Sen ainoan kerran riehaannuin huutamaan keskellä kylää: 
- Minulle riittää. Olen saanut tarpeekseni. 
Ennakkoon sovitusta päätöksestä lahjottuine edunsaajineen kysyin: 
- Mitä perkeleitä te luulette olevanne, kun lisäätte tientekovelvollisuuksia ja rekisteröintejä omalla kustannuksella? 
Sen jälkeen en ole mummonmökillä käynyt. En ole ollut lataamossa, enkä kuollut syöpään, kävinpähän elämäässä 10 vuotta omaa elämää kunnioittaen vanhempiani heidän vanhuudessaan. Siitäkin minut vedetään tilille. Kun mieleisekseen makkaraa ei ole saanut, on lähetetty psykiatriseen hoitoon. 

Tietotekniikkan ongelmien edessä hoono soomi kehoitti aina kokeilemaan haarotinpalaa. Tänään sain oikeanlaista ohjetta dna:n asiakaspalvelusta nettiyhteyden palauttamiseksi. Kelan asiakaspalvelu on ylimielistä. Jos netti pätkii ja joudun soittamaan puhelimella, en halua kuulla www-sivujen käytöstä. Tiedän ettei tiedotuksia nauhoteta, joten huusin väliin: 
- Älä mäkätä siellä joutavia. 
Vaalityössä luikuria laskettelevilta kysyn: 
- Mitä minä olen jättänyt tekemättä, että voisin vielä korjata laiminlyöntini? 
Vastausta ei tule ja palelevia varpaita pitää lämmitellä asuntoautossa tai pömpelissä. Vaalityössä pelotellaan uhkaamalla meitä kuuliaisia, yhden ilmaisen äänen antajia. Ei ole kyse siitä, että valitut tietäisivät, mitä he tekevät ja mitenkä asioitamme hoitavat, vaan siitä kuinka he kartuttaisivat omia etujaan ottamalla meiltä ja siirtämällä itselleen. Sairaanakin saa odottaa kuukausikaupalla hoitoonpääsyä, vaikka kelamaksu, korotettu sair.vakuutuusmaksu, kirkollisvero ja tv-lupamaksu on jo veronluonteinen ja maksettu, vaikka palvelua en ole tarvinnut. Mediamaksuksi muutettuna se peritään kaikilta, vaikka vielä ei olisi luotukaan toimivia yhteyksiä koko maahan. Entisetkin lankapuhelinkaapelit keritään pois. Sitä ihmettelen, tulenko perässä vai olenko edellä kysyessäni, mitenkä palvelu toimii ja mitä se maksaa. Kenenkä traumoista minun pitää vastata?

maanantai 22. maaliskuuta 2010

10800 ja yritysten saattohoito

Jokainen katsoo omasta vinkkelistä saattohoitoakin, jonka luulin koskevan kuolevalle annettua viimeistä hoitoa. Yrityksille se sopii paremmin viimeisen ajan pesän tyhjennykseksi kuin ihmisille. Heille toivotaan äkkikuolemaa; nopeasti työelämään, monta ammattia pitkän työuran aikana ja työuran jatkaminen kuolemaan asti. Eläkkeelle ei enää ketään päästetä ansaitusti, vaan eduskunnasta 4-kymppisenä isän kirjallisten ohjeiden mukaan tai kultaisella kädenpuristuksella hämäläisittäin. Ilmestymispäivä on jokaisen omille ilmestyksille, Jäätteenmäen, Marian ja Joosefin vaikeiden ratkaisujen päivä. 

Politiikka, kirkko ja petetty sulhasmies ovat päivän päähenkilöiden kolmiyhteys. Kaikki yhtä höynäytettyjä median mukaan. Jos kysytään, mikä näistä ei kuulu joukkoon ja miksi. Jäätteenmäki sai fakseja presidentin kansliasta ilmoitusluontoisena asiana ja ryhtyi jakamaan tietoa salassa pidettävistä suunnitelmista. Elisabeth tervehti Mariaa:
- Terve armoitettu, Herra olkoon kanssasi. 
Siitä saarnattiin eilen radionjumalanpalveluksessa. Minä katsoin messua teeveestä. Joosef tunsi itsensä petetyksi, kun kihlattu oli raskaana. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen salaa, mutta hän sai enkeliltä ilmoituksen, ettei pelkäisi pysyä alkuperäisessä suunnitelmassa. Jäätteenmäen oli erottava eikä tullut revanssin paikkaa maailmassa. Kihlapari ei muuttanut suunnitelmiaan ja tästä sai alkunsa uskonvainot, jotka välillä muuttuvat ideoloogisiksi. Tehdään rauhantyötä maallisessa mielessä unohtaen lupaus: rauhan minä jätän teille, minun rauhani. Odotetaan maailmanloppua ja ihmisellä olisi kiire nähdä sen tulevan. 

Vanha Yrjö yhdisti hyödyn ja huvin samalle päivälle. Tuli hierontaan päivätansseihin pukeutuneena. Oli täysi työ riisua hiestä märkä mies tamineistaan. Sormuksen oli jättänyt kotiin. Sanoi vaimonsa olevan pahoillaan, jos sen löytää. Hänellä oli kuolemanpelko. Mitä sillä on väliä elämällä ja kuolemalla, kun kuoltua kuopataan kuin koira. Kertoi 40-vuotiaan naisen odottavan iltapäivätansseissa. Sen ikäisiähän naiset sanovat olevansa, jos mies on puolta vanhempi ja kehuu rahoillaan. Kuka on silloin neuvonantajan paikalla kuiskuttelemassa. Vanha kehno. Tulee mieleen. Kuka käski porkata naurishalmeessa?

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Huutavan ääni keskellä kylää

Minulle riittää! Olen saanut tarpeekseni! Taloyhtiössä ja kunnan varastotalolla olivat sotkeutuneet säikeisiinsä perusteellisesti. Kauppassa annoin vuoron kiireiselle perhepäivähoitajalle ja kuuntelin mitä hänellä oli kerrattavaa meidän asioista. Tirskui kuin paskaharakka keikuttaen pyrstöään. Sanoin vuorollani myyjälle, mistä tässä oli kyse. Ulos päästyäni annoin kaiken sisälle patoutuneen kaikua niin suurella volyymilla huutoa, että Munk'in taulu vastasi kaikuna. En tarkoittanut purkausta yksilöidysti kenellekään, vaan koko kylä sai kuulla:
- Minulle riittää. 
Sosiaalijohtaja ilmestyi kuin tyhjästä vierelleni, olinhan hänelle tietokonevirhe. Hän oli tehnyt päätöksen maksaa minulle kotihoidontukea äidin kotona hoitamisesta. Elimme aikaa, jolloin kunnan tehtäviin kuului järjestää sosiaalipoliittisin keinoin sairaiden hoitoa. Valtiovalta antaa asetuksen omaishoidontuesta ja kunta saa tilaisuuden 1. kerran tarkistaa, olinko saanut liikaa keskeyttäessäni työni ja viipyessäni vielä syöpäsairaan isän hoitajana. Kuulen äänen vierelläni. 
- Älähän nyt! Jospa työntäisit isäsi veteraanikuntoutukseen fysikaaliseen hoitolaitokseen. 
Samalla hän melkein silitti päätä kuin koiraa silitetään. Kovemman rapsutuksen olisin tulkinnut kähminnäksi. Olin hämmästynyt, kun ääni kellossa oli muuttunut. Kysyin tutulta isolta, kiltiltä mieheltä, onko hän koskaan korottanut ääntänsä sanojensa vakuudeksi. Hän oli valtuustossa kristillisten edustajana. Ei ollut uskaltanut, kun koko ikänsä on asunut Tuusniemellä. Hän vielä lisäsi, että on mieli tehnyt monta kertaa olla oikean asian takana, mutta yksinkertainen enemmistö oli aina vaientanut terveen järjen.

Kaikkia älyttömyyksiä kritisoin oman ymmärryksen mukaan; 
  • - Veteraanien havuseppele kuoltua haudalle. (En pyytänyt.)
  • - Hoitojen ja kivunlievityksen lopettaminen. (Tilasin kuolintodistuksen hautaamista varten.) 
  • - Ehyet avannepussit. (Jos sairaanhoitajan työ on tarpeellisen apuvälineen rikkoutumisen tähden pestä potilas kokonaan, vaihtaa vaatteet ja petivaatteet tyynyliinoja myöten, on minun arvostus kahden sairaanhoitajan työstä/vahinko mennyttä. Siltä turhalta työltä halusin välttyä kotonakin.) 
  • - Potilaan makuuttaminen alasti keinokuitulakanan alla vaipan tulviessa yli. 
  • (Sodassa simputtivat ukot, nyt simputtavat akat.) 
Listaa voisin jatkaa laiminlyönteineen edelleen, mutta eiköhän siitä virinnyttä keskustelua ole käyty 10 vuotta 6.2.2000 lähtien. Sosiaalijohtaja myi osakkeensa, asui vuokralla loppuajan kunnan homekerrostalossa. Muutti pois eläkkeelle jäätyään. Kuinka monta pilvilinnaa itsekenenkin omistamista taloista ja rannoista ehti hän kuvitella omakseen luvatessaan työtä kunnassa, jos saisi rantaa itselleen. 
Minun kohdalla on prosessi vielä vaiheessa, kun halkomistoimituksessa pelastin muille perintöosansa. Minulle jäi velka ja vastuu puolustaa isän miljoonaperintöä. Kuntatasolla kävin läpi riistoa. Sitten siirryn valtion tasolle. Tukijoukot lähettivät arvat maksettavaksi juhliakseen presidentin uudelleen valintaa. Ja kaaos vain syvenee vaalirahasotkujen selvittelyssä. Jostakin runosta olen lukenut. Kun hormoonit vähenee, niin kaulaliinat saavat lisää pituutta. Hiihdossa se on toisinpäin, mitä enemmän dopinkia, sitä syvempi tappionkierre. Mittani on täynnä. Minulle riittää, huudan hiljaa, niin hiljaa. Borrelia Burgdorferie saa vapaasti naamioitua kaikilla tasoilla tuhotöissään. Sen arvoitusta ei vielä ole ratkaistu. Tämän päivän pelastus on polttohautaus. Siihen ei loppuneet juutalaisetkaan yrityksestä huolimatta eikä huuto erämaassa.

Kuule, faija, tuota en ihan olisi uskonut

Kymmenen uutta käskyä oli työn alla. Keskusteluryhmä istui nuotiolla jo viilenevässä loppukesän päivässä. Uusien käskyjen sisältö punnittiin tarkkaan taustoittaen henkilökohtaisilla kokemuksilla. Lapsi joutuu väärälle raiteelle. Hän käy miettimässä tekojensa seurauksia häkissä. Joku voima pelasti kuitenkin miehen oikealle tielle ja arvostettuun ammattiin. Mies haluaa kertoa kymmenkesäisille pojilleen näistä harharetkistä ja joutumisesta vankilaan. Pitkän hiljaisuuden jälkeen auton takapenkiltä kuuluu kommentti kuulemasta. 
-Kuule, faija, tuota en ihan olisi uskonut. 

Espanjalaisessa elokuvassa enkeli sulkee syntymättömän suun. Vanhempien tehtävä on huolehtia vastasyntyneen tarpeista, joita hän ei voi ilmaista kuin itkemällä. Jos itse on saanut kaiken, mitä tarvitsee, osaa sen myös antaa omille jälkeläisilleen. Jotku heitteillejätetyt järkiintyvät, kun pahan tekeminen itseä kohtaan on ylivoimaisen raskasta. Tässä ajassa ei oikeiden ratkaisujen tekeminen ole mahdollista. On vain laillisia ansoja, joihin tahtomattaan joutuu olosuhteiden pakosta. Meillä ei ole oikeutta puolustautua pelisääntöihin vedoten. Siksi minua on talutettu korvasta kansliaan tappelijana rehtorin oikeudella vastata järjestyksestä. Tyttöjen kiusaaminen saa jatkua hamaan maailmanloppuun asti. Nyt siihen ovat tulleet mukaan älykkönaiset yhdistysten piirissä. Eilisen kulttuurikahvilakäynnin jälkeen tiedän, kuka olen ja ketkä ovat sielunystäviä. Jos kolme tapaamiskertaa 45 vuoden aikana syntyperäisen saksalaisen kanssa on riittävä ahaa-elämys samaistumaan omaan kulttuuriseen ihmiskäsityksen, on se uudelleen oppimista siitä tiedosta, jonka enkeli lukitsi sulkemalla suun sodan raivotessa ympärillä. 

Väärää tietoa syötetään aikanaan vallankahvassa kaikella itseäpönkittävällä tuella ja velkarahalla; lait ja laintulkinta, säännöt yhteisen toiminnan päämääriksi. Vieläpä porkkanat työelämässä eläke-etuudesta, jotka muuttuvat takaisinperittäväksi keppikeittona.'
- Kuule, päättäjä, ihan tuota en purematta ole niellyt. 
Omaishoitajaksi ryhtyminen ei ollut riittävä tulojen alentumisen syy lopettaa omaehtoinen eläkevakuutussopimus. Piti ilmoittautua työttömäksi, nostaa 200 päivää työmarkkinatukea. Sitten sain maksamani rahat takaisin vähennettynä kaikilla mahdollisilla takaisinperittävillä osilla. Oli kuitenkin hyvä, että sen ratkaisun tein aikanani. Vakuutusyhtiökin voi viedä Kansan konkurssiin. 
Poimin pienen, velton, vihreän miehen kadulta. Jotakin voo-doota se vaatii tekemään. Olisiko se suomalainen isoäiti minussa kuoletettava ja syntyä uudelleen saksalaisena isoäitinä. Kulttuuriyhdistyksissä kuitenkin olemme yhtä, vaikka muodollisesti pitää kansat erottaa, onhan kieli mielessä parempi kuin jumalattoman alamaailmassa.

lauantai 20. maaliskuuta 2010

Suomalaisen isoäidin kiitos Presidentille

Suomi ei ole vieraskorea maa omille eikä muukalaisille. Sen olen saanut kokea paluumuuttajana synnyinkuntaani. Minusta ei paljoa tiedetty, mutta kuulopuheita kerraten kitkerä tervetulotoivotus oli: 
- Älä tule meitä opettamaan. 
Minusta oli tullut vanhempieni omaishoitaja kotihoidontuella. Sitä oli luvattu maksaa äidinhoidosta. Vuosi 1991 oli alussa. Oliko se Koiviston aikaa. Vaihtuu presidentti, josta muistan muutamat lentävät lauseet. Omaishoito päättyy päivään, jolloin Suomi sai naispresidentin 6.2.2000. Valta oli vaihtunut tasavallassa ja omassa elämässä. Minun oli muutettava pois yhteiskunnan painostuksen takia. Luulin tulleeni juurilleni. 
Tuusniemeläisten juuret ovatkin venäläiset, saihan Tuusniemi nimensä Ritoniemessä asuneen venäläisen sotaherra Duus'in mukaan. Presidentti ottaa kantaa kahden isoäidin maasta karkottamiseen. Lainsäädäntö on kuitenkin pantava täytäntöön. Kirkkokaan ei voi suojella karkotettuja. Minun onneni on ollut, etten koskaan ole lähtenyt maasta pois. 

WTC maan tasalle vajoamisen jälkeen pääsin matkalle Tunisiaan. Amerikkalaiset turistit olivat kaikonneet saudien rakentamilta lomarannoilta. Tunisialaiset kaipasivat ulkolaista rahaa. Siitä on minulla henk.kohtainen muisto. Paikallinen nuori mies esitteli minut äidikseen Amerikasta. Onpa rohkea nainen, kohahdus kävi baarissa. Eurooppalaisille kuiskasin; Suomesta. Pakomatkani jatkui kotikamaralla. Oli luovuttava yhdistyksistä, jotka ajoivat poliittisia päämääriä. Jopa seurakuntakin meni uusiksi. Oli niin nuiva vastaanotto osallistua kirkon piirissä vertaistukitoimintaan. Nuorten naisten ja miesten (pojat ovat aina poikia) viedessä lainsäädäntöä nuorekkaaseen suuntaan, jopa keskelle teini-ikäisten päätäntävaltaa, ollaan tilanteessa, jossa mummoja nimitellään v---n mummoiksi. Jos meillä olisi perinnöllinen valtarakenne, jatkuisi Kekkosten valta tänä päivänä. Presidenttinä hän sai olla sairaana perässähiihtäjien edun mukaisesti. Viimeinen hoito järjestyi kuitenkin työaikalakia noudattaen. Kukaan omainen ei ollut omaishoitaja, vaan hoitajia oli riittävä määrä tekemään työnsä työaikalain puitteissa. 
Seuraavat presidentit eivät vielä itse ole isovanhempia, ja tuskin tuleekaan, on meidän perhepolitiikka niin kartanolaisuutta, ettäääää..... Koko kansa kuolee sukupuuttoon siveellisyyttään. Lisääntyminen on tehty poliittis-media-seksikkääksi. On turvauduttava adoptioihin, kun lisääntymiskyky on mennyt. Marja-Siskosta tulee mummo sukupuolenvaihdoksen kautta. Sukupolvenvaihdoksen kautta minun mummola, minun lasteni mummola ei voi tämän päivän lainsäädännön, arvostuksen eikä kielteisten asenteiden mukaan olla minun lastenlasteni mummola. Onpahan vain minulle peritty ja maksettu sijoituskohde, josta kaikki keräävät korotettuja maksuja. Tämä on ikääntynen Suomi-neidon kohtalo päämiehineen. 

Kun tulet vanhaksi, asuinsijasi ei sinua enää tunne. Yöllinen puhuttelija herätti minut kirjoittamaan papille. Hänen aamuhartaustekstistä, runosta ja Raamatun pääsiäisajan tekstistä tuli julkaisu "SUURIA SANOJA pieniä askelia". Siinä on omaishoidon koodin käyttäjätunnus ja salasana. Kun asiani on saanut onnellisen lopun voin kirjoittaa Presidentille, mitä on olla suomalainen isoäiti vs karkotettu isoäiti. Olen varamummo mummottomalle syöpälapselle. Karkotettu isoäiti on muistutus meille perheen merkityksen unohtaneille, mitä hyvää olemme isovanhempien kautta saaneet. "Niin kaunis on maa niin korkee on taivas", kuka siitäkin ottaa kunnian itselleen. Minulla on voimassa oleva kiitoskirje ja kutsu tulla Satumaahan odotetuttuna vieraana. Se kutsu on ainoastaan minulle. Nyt lähden kulttuurikahvilaan ja sitten kirjoitan Presidentille. Tai oikeastaan tiedänkin Presidentin tietävän, että niin maa makaa, kuin petaa.

perjantai 19. maaliskuuta 2010

Englantilainen potilas ja mummon orava

Hän menettää enemmän ihmisyydestään pudottaessaan heikoimman lenkin kuin pudotettu. Halvaantunut äitini oli saanut hoitajan kotiin. Kotisairaanhoitajan mielestä häntä ei voinut pakottaa syömään. Lääkkeitä käytiin annostelemassa lokerikkoon kahdeksi viikoksi. Silmät itkivät norsunkyyneleitä. Ei pakottamisesta ollut kyse, vaan hänelle ei annettu mahdollisuutta syödä, kun itse ei enää pystynyt laittaamaan ruokaa tai hakemaan sitä kaupasta. 

Meillä ei jääty sänkyyn päiväksi. Piti nousta ylös, pukea vaatteet päälle ja tulla katettuun pöytään aamupalalle, lounaalle, päiväkahville, päivälliselle ja iltakahville. Tämä oli ollut kotona äidin tehtävä, ettei tarvinnut istua leivättömän pöydän ääreen. Työssäkäyminen oli karsinut päivästäni tankkaushetket minimiin. Äiti yritti saada minut jättämään hänet laitokseen ja menemään pois. 
Olin tutustunut englantilaiseen parantajapappiin. Otin yhteyttä häneen kirjeitse neuvottomuudessani. En pyytänyt lisää vuosia sairaalle, vaan vuosiin mielekkyyttä. Vastaus ei tullut kirjeenä, vaan pihapetäjiin ja -koivuihin ilmestyi orava, kotimainen pörröhäntäinen kurre. Puuhaili kahden linnunpöntön välillä. Kun läksin kauppaan, orava istui koivunoksan hangassa kuin enkeli. Äiti seurasi sängystä ahkeran ja uskollisen kotimiehen puuhailuja. Hän ei ollut yksin. Äidin kuoleman jälkeen menimme kyläreissulle naapurikuntaan. Orava juoksi voimalinjaa pitkin taloa kohti edellämme. Se oli mummon orava.
Omaishoitoajan jälkeen minua on yritetty teipata kuoreeni, ettei minusta olisi mitään tunnistettavissa. Eroaisin englantilaisesta potilaasta siinä, että elävä muumio saa selvitä loppu elämästään omin voimin. Kynsillelyöjiä löytyy joka lähtöön hyvinvointiyhteiskunnan kaatopaikan alimmalta portaalta ylimmälle. Hakeudun 60 v verkkoympäristöön, jonne ensiksi hyväksytään ja sitten suljetaan ulkopuolelle lainvoimalla. Tänä aamuna erikoisesti olen saanut kokea, minun inhimillisyys ja ymmärrys on lisääntynyt. Pudottajien vähentynyt. He tarvitsevat jo vartioituja, suljettuja asuntoalueita. Minulle riittää normaalit kerrostalon summerit pitämään kutsumattomat vieraat ulkopuolella. Tietoyhteiskunta on ylhäältä sallittu sekamelska törkyineen, jolta pitäisi suojautua maksamalla kuin mafialle suojelurahaa. Linden on antanut mahdollisuuden johtajan pyynnöstä riisuutua, ettei vain ole piilottanut mitään hameensa alle. 

Housuton kuva presidentin rouvasta on kaupan hyvästä hinnasta. Alastonkuvia on enemmänkin myynnissä seuraavien vaalien edellä. Ei voi syyttää ketään vaalirahavilpistä, kun myy itseään ilman välikäsiä. Peter Owen Jones, englantilainen pappi, on kuljettanut minua maailmalla uskonnollisissa menoissa. Alastomuus, käärmeet, henkien palvominen vielä menettelee, mutta voodoo-menot käyvät sietämättömiksi verenvoimasta. Siitä on todistus yleisestä verenluovutuksesta, että verellä töhritään hallintorakennuksia. Niissä rituaaleissa en halua olla mukana. Saatana väijyvi julmana juuri, lannista viekkahat vehkehet sen. Minkä kanssa itsekukin haluaa painiskella mielenmaisemassaan.

torstai 18. maaliskuuta 2010

Kirkolta kotiin

Otan eniron karttapalvelusta kirkkomatkan reitin kirkolta kotiin. Karttaa ei tunnisteta näytettäväksi blogissa eikä sähköpostin liitteenä. Navigaattori ohjaisi helpointa reittiä, jonka minäkin valitsin. Kuljettaja osaa kuitenkin lukea liikennemerkit: 
- Kielletty ajosuunta - ei koske takseja. 
Jatkamme eteenpäin ruuhkassa. Sama merkki on seuraavassa kadunkulmassa. Teemme kierroksen Lahti by night ja mutkan kautta olemme Vesijärvenkadun bussipysäkillä. Toivon matkapastorin päässeen onnellisesti kotiin. Kaksi nuorta naiskansanedustajaa selvittelee tuntojaan poisjäämisensyistä. Radiopsykiatrina tuntemani kulttuuriministeri sentään antoi diagnoosin. Mikä meidät tekee hulluiksi? Sanat ja kehonkieli eivät vastaa toisiaan. Sanoilla on kaksois- tai kolmoismerkitys. Ulkonäkösyihin vedoten he puolustelivat kannattajien mielipiteitä, miksi heidät oli valittu. Naisenvaistoista ja herkkyydestä kaikkia ihmisiä kohtaan. Jos näin olisi, olisi eduskuntamme edustajat valittu kiintiöpakolaisista. He tietävät, mitä on olla syrjitty asevoimia käyttävien edessä heikompana kuin pyssynheiluttajat, raiskaajat ja tappajat. 

Onneksi minulla on oikea diagnoosi oikein psykiatrin antama, että tiedän pakomatkani tarkoituksen punaisesta perheestä kansakoulun kautta oppikouluun. Susirajan takana opetin lapsia lukemaan. Olin liian vanha kaikkeen ammattikoulutukseen jo alle 3-kymppisenä vanhojenpiikojen antaessa ivallisia palautteita. Omaishoitajana olin omalta maalta karkoitettava profeetta, kun olin uskaltanut palata 50 v syntymäkuntaani. Saksalais - ev.luth seurakunta on muutumaton kuin lapsenusko ja lapsuuden kotikirkko. Kirkko on Tuusniemellä sama, mutta seurakuntalaiset eivät ole minun seurakuntalaisia enää sen jälkeen kun olen haudannut vanhempani. Sisaren tuhkauurna on synnyinsrk:n mullassa ja punaisena vangitun, nälkään ja sairauteen tapetun setäni nimellä on muistolaatta isovanhempieni hautakivessä. 
Maailma ei ole ollut näin sekaisin omistussuhteissa minun elämäni aikana. Eduskunnan kyselytuntia kuuntelen lipupostisesti, kun jokainen edustaja käy jo seuraavia vaaleja. Nykyinen eduskunta voisi siirtyä niin kauas kuin pippuri kasvaa kääntämään tyhjiä taskujaan nurin. Meiltä ei enää tipu latin latia maailmanpankin tukemiseen. Varjohallitus ministereineen voisi pitää pidennettyä lomaa ja estää raakkejansa hakeutumasta pääjohtajien eläkevirkoihin. Kotimaassa on oikeita johtajia meidän maanhiljaisten asioita hoitamaan. Minulta perityt oppirahat ovat valuneet pelipolitiikkaa harjoittavien huijareiden taskuun. Muistan PuheJudo esityksen kulttuuriministerin vuosisadan rakkaustarinasta. Toistettu nimittelyrimpsu ¤, ¤, läski, homo, sika. Siinä meille puhuttelusanoja korvaamaan kohteliaisuuden: Sehr geehrte Frau.

Kielletty ajosuunta

On kirkkoilta muutaman pysäkkivälin päässä kotoa. Tilaan taksin ja olen ajoissa perillä. Pieni seurakunta kokoontuu paikalle. Kukaan kirkkovieraista ei piiloudu minkään pylvään tai esteen taakse. Olemme kaikki tervetulleita. Olen sopinut matkapapin kanssa, että saan seurakunnan 150-vuotisjulista suurlähetystön puutarhassa koostetun valokuvakirjan. Kirjan hinnan olen varannut käteisenä. Sillä uskon, että kortilla maksaminen ei vielä kirkossa ole mahdollista. 
Kännykkäkolehdista jo kuulin, mutta maksutapaetua kolehdista ei vielä ole markkinoitu. Kahvipöydässä pappi istuu vastapäätä ja kysyn kirjasta. Kirja on unohtunut kotiin ja hän on onneton. Lupaa lähettää sen postissa. En suostu ehdotukseen, haluan ottaa sen vastaan kädestä käteen. Muistoissa on takauma. 

Sanataideprojektin päättymisestä oli jo aikaa. Saan sähköpostiin ilmoituksen, että runoilijalta on ilmestynyt uusi omakustanteinen kirja. Ostaisinko kirjan? Saisin sen postitettuna. Olisin halunnut istua runoilijan kanssa keskustassa kahvikupin ääressä. Yhteistä aikaa ei järjesty tai halua kirjailijan puolelta puuttui. Olin vain kirjanostaja, ymmärsin tapaamisen vaikeuden ja ajanpuutteen. Kirja tuli postissa ja maksoin sen netissä tilille. Nyt en halunnut neutraalia, tunteetonta kirjanluovutustilaisuutta. Hälläväliä -tapahtumakiintiö on kohdallani täynnä. 

Perheen tavarat olivat olleet varastossa kerrostalon kellarissa. Meillä ei ollut asuntoa, kun olimme lapsiperhe. Kun vihdoin saimme vuokratuksi tilapäisen luukun, kävin läpi tavaroita. Kellaritilassa niitä oli selannut joku muukin. Kirjat olivat olleet maalialustoina ja vihkiraamattu oli hävinnyt. Iloni oli suuri, kun tallella oli kirjeenvaihdon kirjeet avaamattomana nippuna. Jotakin eletystä elämästä oli tallella. Nyt on asiat kohdallaan. Vihitty mies virkatodistuksessa kutistui rastiksi ruutuun (x) elää avioliitossa. Tällainen liitto joutaa purkaa ja haen tuomion avioeroon. Vihkiraamattu on korvattu saksankielisellä seurakuntani mukaan. Seitsemän veljestä on lukulistalla "Die sieben Brüder" A. Kivi. Nettitietoon turvautuessani jouduin brüderien pornosivuille. 

Toistamiseen tietoni on lisääntynyt lukiessani borreliasta netissä. Aleksis Kiven epäillään kuolleen borreliaan 38-vuotiaana. Tässä tätä punaista lankaa lähes 70 vuoden takaa. Naamiohuvit ovat muuttuneet naamioituneiksi kivuiksi. Niiden perusteella minua kivitetään, kun olen sellainen. Sain viikkoja lisäaikaa tyhjentää yksiötä, että "Maailman ihanin tyttö" -kirja saa paikkansa stailatussa kodissa uuden luomista varten. Kirkkosta sammutettiin valot. Meidät ohjataan ulos kappelin ovesta. Olen tilaamassa taksia kotimatkaa varten. Matkapappi tarjoa kyytiä, eikö hän voisi viedä minua kotiin. Tunnen reitin, lupaan olla kartanlukija. Vesijärvenkadulle käännyttäisiin Sokoksen nurkalla. Kielletty ajosuunta - Ei koske takseja. Jatkamme Aleksanterinkatua eteenpäin. Linja-autoaseman liikenneympyrän jälkeen käännymme Vuorikadulle ja siitä Vesijärvenkadulle. Bussipysäkillä jään pois. Kun itse en aja autoa, en tunne kiellettyjä ajosuuntia. Jätän ajamisen taksin huoleksi. 

Kymmeniä vuosia sitten olin Helsingissä kartanlukijana saksaksi ja törmäsin jo silloin, ettei jalankulkijan käyttämiä tuttuja reittejä voi ajaa autolla. Kysymällä pääsimme Mannerheimintielle. Olen hämmentynyt puutteellisista kartanlukutaidoista. Parempi minulle kiiruhtaa hitaasti ja uskoa suuntavaistoonsa kuin muuttolintu. Nauraen erosimme pysäkillä, kuinka minun kanssani voi joutua seikkailuun kirkkoillan jälkeen. Lupasimme ottaa käyttöön tandemoppimisen. Puolet ajasta puhutaan suomea ja puolet ajasta saksaa. Fifty-fifty.

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Romupoliisi

Hyvässä sanassa on lämpöä kolmeksi talveksi;
paha sana vahingoittaa kuin kuuden kuukauden pakkanen.
_ Mongolialainen sananlasku _

Keskustellaan oppiaineiden tarpeellisuudesta kouluissa. Terveystieto ja uskonto voisi jäädä kokonaan pois. Tämä päivä on hyvä esimerkki siitä, mitä on saatu aikaan niitä väheksymällä. Sodan jälkeen olivat koti, uskonto ja isänmaa tärkeimmät arvot, minkä puolesta oli taisteltu. Toisessa oppimisaallossa on minulle tulleet samat arvot uudelleen. Se on vaatinut verkkokirjoitustaidon hankkimisen ja kuinka tietokone käynnistetään. Lähtöruutuun hyytyminen samaan aikaan Räikkösen kanssa on antanut minulle uuden mahdollisuuden. 

Räikkösen yksityisasioita ja töppäilyjä on paheksuttu kotimaassa. Italiassa hänelle on annettu lupa hoitaa omia asioita juopottelemalla ja viuhahtelemalla. Niitä ei saisi paheksua. Mitä useampia kaukomatkoja edustajamme tekevät eksoottisiin maihin, sitä enemmän saan törkypostia nimelläni. Mikä kuva meistä suomineidoista annetaan miesten valtuuskuntien välityksellä. Kekkonen kuitenkin hoiti sen puolen ihan itse Moskovan matkoillaan. Omaishoitoaika sen minulle opetti lääkäreistä, papista, kristityistä ja lahkolaisvirkamiehistä. Huonosti heidän oppinsa upposi minuun. On eletty kuin pellossa veräjät auki. Uusia muotokuvia paljastettaan, vaikka paljastuksen kohteet muistetaan enemmän heidän töppäilyistään. 

YEAT:n näyttökansiossa tuli kaikki toteennäytetyksi koulutuksesta, omaishoitamisesta, yrittäjäosaamisesta sukupolvenvaihdokseen inhorealistisen kriittisesti. Ainoa positiivinen koulutuskokemus oli projektityö "inhimillisten voimavarojen lisääminen". Se on kirjattu Rudolf Steinerin sosiaaliseen peruslakiin. Kavallukset järjestöjen sisällä ovat tätä päivää ja uhkaavat romuttaa koko hyväntekeväisyyden. Vapaaehtoistyötä kohteen hyväksi ei voi kavaltaa, kun minulla on tuote hallussa. Sitä ei voi myydä eikä siirtää toiselle, se on minun erityisosaamista. Edunvalvoja pistäisikin minut pakettiin ja myisi naiskaupanuhriksi ulkomaille. Diplomaattitietä minulla tienatut rahat palaisivat pestyinä edunvalvojalle. Olen käynyt tämänkin läpi.

  • Kaupunki vai oliko se vain johtajan oivallus, että minun tekemästä työstä eläkeläiset saavat 10% alennuksen. Ja johtaja vielä ilmaisen hieronnan. 
  • Omaishoitajana sosiaalilautakunta peri minulle maksetun omaishoidontuen isältä takaisin minun tekemästä työstä. 
  • Pankki myi vuokralaiselleen maksetun työhuoneeni pankinvuokralaisen uhkailemalla välimiesoikeudella. 
  • Tutkinnonsuorittamisesta jotkut nostivat stipendin. Esittelijän vastuulle jäi ilmoittaa lakipykälät samassa tilanteessa minulle. Etkö sinä tollo ymmärrä, että ikä 64 vuotta on ehdoton ja työhistoria yhtä ehdoton. " Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, omaishoitajana ja perhehoitajana toimittu aika ei kerrytä työhistoriaa." 
Kaiken tämän kokemuksen ja oppirahojen maksamisen jälkeen ei minulla ole näillä totuuksilla mitään merkitystä. Tehkää työtä ja oppikaa pelaamaan. Minulle kokemus on ollut ankara opettaja. Se on pitänyt kokeet ennen ensimmäistä oppituntia. Omin voimin ja hyvien ystävien avulla olen selvinnyt kokeista. Kuinka kyykyttäjille on käynyt, siitä he tekevät tiliä itse. Minulle taide ja taudit antavat enemmän ymmärrystä ihmisestä ja luonnosta. Tietoyhteiskunta on hylännyt kodin, uskonnon ja isänmaan. Eksyneitä ja eksytettyjä hautaan eroottiseen hautausmaahan, joka on siunattua maata kukkapenkissä. Ihmisten ymmärtämisessä on se vaara, että ymmärretään ymmärtäminen väärin ja tunkeudutaan liian liki. Nyt eletään tätä väärinymmärtäjien aikaa. Sehän ei ole meidän ongelma, vaikka umpikujassa vedotaan talvisodan henkeen. 
  • Postia pappi Jaakopille, 
  • takuumureaa lihaviikkoa, 
  • supertarjouksia, 
  • iso magneetin sikalehti, 
  • mammutti-halvat hinnat. 
Enkä piilota postia kaivoon ja uskottele itselleni, etteikö huomenna olisi toiset lähettäjät. Romu- ja roinapoliisille on paljon työtä heittää pois kaikki tarpeeton paastoviikolla.

tiistai 16. maaliskuuta 2010

Kevättä ilmassa, kivunsiedätyshoitoa

Vuodenaikojen rytmittyminen auringon ympäri kiertäessään maapallo on aina kallellaan oikeaan suuntaan tarkasti lasketulla reitillä. Mikään muu asia ei tuo vakautta elämääni. Neljääs ukkaasi ilmoittaa sen ymmärrettävässä muodossa. Vanhempien kunnioittamisessa ja piäsnuatikoitten tottelemisessa. Omien vanhempien kunnioittaminen on ehdotonta, esivallan totteleminen ehdollista. 
Jos poliitikot eivät hoida asioita oikein, pitää meidän ääneen ihmetellä vääryyksiä, kerätä kivet kuppiin. Mutta pahantekoon ei tarvitse mennä mukaan. 

Kuntien hallintomuutokset ovat vaikea laji. Kunnissa on liian paljon tarpeettomaksi käyneitä varastotaloja ja virkamiehiä. Tänään Nigeriassa, huomenna en tiedä missä, ovat valtuuskunnat katsastelemassa käyttöä suomalaiselle osaamiselle. Ahtaajat ovat pistäneet viennin ahtaalle, kun mikään ei liiku satamissa. Omakohtainen ongelma on terveyspalvelujen saaminen, kun kipu yllättää. 


Oravalle on töitä leikata jonkun vioittunut takajalka yksityisesti. En lähtenyt matkaan nähdäkseni teho-osastolle tuotua sankaria. Borrelia Burgdorferie, naamioitumisen mestari, hyökkäsi odottamatta. Punkinpureman aiheuttama tulehdus aikanaan meni kulumisen piikkiin. Siitä huolimatta tein 10 vuotta keskeytymätöntä 3-vuorotyötä. Kuolintodistusta odottaessani turvauduin jo huumejohdannaisiin. Alkuun se auttoi, mutta leijaillakseni yöstä yöhön unen ja valvomisen rajamailla olisi lääkitystä pitänyt lisätä. Havahduin joutumasta lääkekoukkuun, kun isä elvytettiin kitumalla kuolemaan vuodeosastolla vallanvaihtopäivään 6.2.2000. 

Kumman osa lie ollut onnellisempi, luopujan vai jatkajan, sitä olen tässä pähkäillyt 10 vuotta. Positiivinen borrelialöydös tuo kaikki kärsimykset pintaan. Luen kipulääkkeen sivuvaikutuksia, joita on ilmaantunut enemmänkin. Sivuvaikutukset ovat suurempi oire kuin itse tulehdustila nivelissä ja liikerajoitukset lihaksissa. Tarvitsisin jo avustajaa pukemiseen, mutta sekin hoituu tekemällä toisin. 
Kun kulttuurikahvilaan johtava aarrekartta on ratkaistu, olen voiton puolella. On vielä parantajalääkäreitä lähipiirissä. Sitä varten en tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan. Odotan valmista lopputulosta, mikä on saatu aikaan, kun summaset sotkeutuivat housuihinsa. Mitä kovemmalla vaahilla tiput, sitä korkeemmalle pomppoot. Taitaa norpat olla karjalaisten päänvaiva enemmän kuin savolaisten kalaverkot. 

Ohtaansalmen silta on minulle ollut rajana heimojen välillä. Ainoa mursu, jonka pään miehet näkivät keväisellä jäällä, oli jäihin vajonnut Kusti. Vastarannalla on Kustin luoto, kun hän meloskeli perimään saataviaan luonnossa naapurille antamistaan rahoista ja jäi kiikkumaan kivelle. Kun reitin karikot tulivat tutuksi ja Kusti pääsi perille, olivat pojat hakemassa kahvia lainaksi. Naapuri oli tullut kylään ja sauna oli pantu lämpiämään.

maanantai 15. maaliskuuta 2010

Onnen ja uskollisuuden symboli

Seuraan mandariinisorsan matkassa vuoden kiertoa Japanissa. Talvi on tullut helmikuussa. Mandariinisorsat eivät ole muuttolintuja, vaan talvehtivat asuinalueellaan. Kirsikankukat ovat kevään ja kesän merkki. Mandariinisorsat ruokailevat vetisillä riisipelloilla. Koirailla on sulkasato ja naaraat etsivät pesäkolon puusta, munivat munat, hautovat poikaset. Emo peittää untuvillaan munat poistuessaan ruokailemaan läheselle lammelle. Poikaset kuoriutuvat muutaman tunnin sisällä. Kenellä onnea kahdeksan kenellä vähemmän yhden poikasen verran. Emo ei ruoki poikasia pesään, vaan ne hyppäävät alas pesäkolosta ja emo johdattaa ne lammelle ruokailemaan ja suojaan. Koiraat ovat saaneet värikkäät soidinpuvut ja menot jatkuvat oman parin kanssa vuodesta toiseen pörhistelyineen ja juomarituaalein. Yksinäinen koiras yrittää saada naaraan huomion, mutta koiras puolustaa valittuaan. Mandariinisorsat eivät ole uhanalainen laji, jos elinympäristöt säilyvät entisellään.

Minun maailmani on muuttunut niin monen muun suomalaisen maailman kanssa. Emme enää tunnista toisiamme suomalaisiksi. Jokainen vetää omaan suuntaansa. Se johtuu yksilöllisestä posttraumaattisesta stressireaktiosta sotakokemusten ja köyhyyden jälkeen. Olen tavannut harvoja isäni sotakavereita, jotka tunnistan puheista kuin mandariinisorsat värikkäästä höyhenpuvustaan. Rumat ankanpoikaset pysyvät rumina puheiltaan ja ulkomuodoltaan omassa itsenäisessä isänmaassa. He ovat enemmistönä kaikkialla. Siksi en enää hae uusia ympäristöjä. Vanha pitäisi olla kunnossa, mutta löydän itseni vieraalta foorumilta kaupungissa. 

Maaseutupolitiikka on vienyt maan perikatoon. Sosiaalijohtaja kävi ihmisten kimppuun ja rouva maatalouslomittajien johtajana hämmenteli työllänsä maalla elättävien ihmisten asioita. Toivotin heille molemmille rahakkaita bisneksiä ja pitkää ikää viedä hankkeensa loppuun. Jos meidän selviämisemme olisi mandariinisorsan tasolla, ei olisi niin monta tilannetta, jotka pienentävät ja muuttavat elinympäristöämme. Siihen ei auta henkilökohtaiset idolsavut eikä rinnan ympärysmitat. Minulla on onnen ja uskollisuuden symboli värikkäässä, japanilaisessa mandariinisorsassa kirsikankukista kirsikankukkiin. 

Tietoyhteiskunta sisältää monia turva-aukkoja, onhan koko tietokonemaailma ihmisten aikaansaannosta. Omistajat ja ohjelmat vanhenevat. Minä muodistan vaatteita kuin 90-vuotias Elli keväisin. Eli 40 viimeistä vuotta yksin, mutta ei ollut yksinäinen. Nuoremmat pyytävät ulvoen jättämistä yksin ja sama määrä ulvoo yksinäisyyttään. Onnea heille molemmille onnettomuuden jatkumiseksi. Sitähän riittää, kunnes kuolema heidän ongelmansa ratkaisee.

Me saamme kasvaa, toivoa toisillemme jaamme

Kierrän volyymia suuremmalle. Jaakko Löytty jakaa toivoa jaettavaksi eteenpäin. Valtiovalta pamputtaa päähän, jos joku uskaltaa kasvaa tehtävänsä mittaiseksi. Tuuli työntää kulkijaa, tuuli puskee vastaan. Itsenäisyys omassa isänmaassa on mennyt. Elämme holhousyhteiskunnassa. Pienet piirit pyörii oman edun tavoittelussa. Kiitän minulle esitetystä kutsuista palata vanhaan hyväksikäytetyksi. 
- Kiitos, mutta en tule. 
Kaupankäynnissä on minulla valinnan vapaus. Saan valita keneltä ostan, jos jotakin tarvitsen. Kuinka turhaa on kalliiden mainoslehtisten työntäminen postiluukusta. Viimeinen lajittelu tapahtuu lattialta lehtikeräykseen heti postiluukun kolahtamisen jälkeen. Poliitikko kukkaronvartijana työntää vaalirahaveloista kertovat pankkitositteet suoraan lehtikeräykseen kaikkien tilintarkastajien luettavaksi. Politiikan uskottavuus on mennyt ja kyselytuntien retoriset keskustelut ovat menettäneet merkityksensä. 

Kolmen kopla, lääkäri, hautausurakoitsija ja poliitikko edunvalvojana ovat tämän päivän toivottomuuden lietsojat. Malli on asemasodassa kuultu omalla kielellä annettu neuvo palata kotiin katsomaan, kuka siellä naisia viihdyttää. On tultu viihde- ja vapaa-aikaan. Jakajan käsiä riittää jakamaan pienelle piirille yli oman tarpeen ja ottamaan suurelta joukolta viimeisetkin rievut, joista pidetään kiinni. 

Jokainen tietää, mistä keskitysleirillä piti luopua saadessaan saippuapalan suihkuun pääsyn toivossa. Olisiko 6-kymppiselle syntymäpäivälahjaksi annettu pesusetti muistutus tästä, mitä omaishoitaja tarvitsee tehtyään työnsä loppuun. Omaishoitajan vuosi on 5,4 kertaa työaikalakia noudattavan hoitajan miestyövuotta. 54 vuotta ei kerrytä mitään työhistoriaa tämän päivän poliitikon mielestä. Jos sotaveteraanilla tai -invaliidillä on ollut kotonahoitajana vaimo tai tytär/poika on hän ollut onnekas kuin ritari Iisalo tai kenraali Ehrnrooth. Yhteiskunta vastaa kunniakansalaisistaan kilpailuttamalla, kuka halvimmalla hoitaa. Laadusta ei ole väliä, kunhan saadaan hyvä kilpailutilanne. Tie on auki ulkolaiselle sijoittajalle. Voihan sotaa käydä näinkin hyvinvoitivaltion kaatopaikalla.

sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Popmessu ja kolmen vartin kirkko

Aamu-uutisissa puhutaan populistisesta. Maistelen sanaa etuperin ja takaperin tietääkseni, mitä se tarkalleenottaen tarkoittaa. Lipupostinen on yhtä siansaksaa kuin populistinen yksin elelevälle naisihmisille, jolla ei ole muita puhekontakteja kuin itsekseen jupisemista lukiessaan lähettäjä: Products for Super Erection, Arab govermance The East African. Mitä siellä viestintävirastossa puuhataan, kun kaikki ovat kaiken kohteena. Nostan hattua Lindenille siirtäessään mediamaksun seuraavan hallituksen päätettäväksi. Aloitetaan alusta huijareiden rahahanojen sulkeminen. 

Jos tiettömän taipaleen taakse saatiin lankapuhelinyhteys 1960-luvun lopulla, oli sitä tarkoitus käyttää vielä vuosituhannen ja sukupolven vaihtuessa. Älä unta nää! Poliitikoilla on muut suunnitelmat, TeliaSoneran tehtäväksi annettaan autioittaa maa uhkaamalla purkaa yhteydet pois tämän vuoden loppuun. Tarkoitukseni jatkamisesta vahvistaa maksamani puhelimen perusmaksut arvonlisäveroineen kaikki nämä vuodet. Kunta väljvouhkana on tuonut naapuriin venäläiset, jotka tarvitsevat meidän maan tiealueikseen perustettavan tiekunnan rahastaessa meiltäkin tieyksikkömaksut. 

7 km:n järvimatka ei ollut este lähteä sunnuntaisin kirkkoon kesällä eikä talvella. Silloin tuli tutuksi jumalanpalveluksen kaava. Joskus pappi intoutui haukkumaan helluntalaiset, jotka poistuivat kesken saarnan. En ymmärrä, mitä tekoa on henk.kohtaisilla todistamisilla uskoon tulosta muille seurakuntalaisille. Popmessu ei ole minun juttu hytkyvine esilaulajineen ja idols-esityksineen. Inhimillisyys kirkkotanssissa paljastuu hikoilevissa kainaloissa dödön pettäessä.. Ei kovin esteettinen näky eikä sekään, jos kameramies tuijottaa liian kauan napatanssista tuttua rintalihasten väristelyä. Siinä sitä poppia kansalle messun välityksellä. 

Kolmen vartin kirkko on kuin mikä taide-esitys tahaansa. Tuottaja on pannut parastaan ja yleisö puuttuu. Kriitikot pääsevät retostelemaan esityksen kehnoa vastaanottoa. Siksi olen vaihtanut seurakuntaa, jonka jumalanpalvelus pysyy perinteisessä muodossa. Seurakuntalaiset viipyvät hetken tilaisuuden jälkeen yhdessä. Sitä minä odotan. Jos juhlitaan, juhlitaan kunnolla puutarhajuhlissa 150-vuotisjuhlia. Juhlamessut järjestetään kirkoissa vanhan tutun kaavan mukaan. 

En tiennyt raamattupiirin tapoja. Lopuksi minun olisi pitänyt rukoilla soolona. En saanut kielilläpuhumisen lahjaa, vaan vaikenin. Naapurin maha ilmoittaa nälkänsä kuuluvasti ja silloin kaikkien pokka pettää ulvovana nauruna. Naurunalainen olin minä. Kirjoitin rippipapille häpeästäni enkä muista, mitä hän siihen vastasi. Vuosia myöhemmin muistin rippipappini tavan pitää päätä kallellaan kovin populistisessa kaatamistilaisuudessa. Leipää ja sirkushuveja tämän päivän populisteille. Arjen pieniä ihmeitä kukaan ei näe.

lauantai 13. maaliskuuta 2010

Kulje - 13.3. - klo13.13 - 0 10 700

Kulje, kulje
kuin tarhuri polkua pitkin,
pysähdy, katsele, kuuntele:
kaikkea koeta kädellä
kuin äiti kuumeisen lapsen
otsaa. Tommy Tabermann

- Minä olen Tommy Tabermann. 

- Jos sinä olet Tommy Tabermann, niin minä olen Edvin Laine. Tämä kahden suuren esittely käytiin aikoja sitten, kun uskalsin asettua Tommyn taakse. Olin kadottanut ajan jaaritella asioista vuosikausia. Se on poliitikkojen hitautta pähkäillä 10 vuotta jonkun lain kimpussa selvittääkseen lain tarkoituksen sovellettavaksi oikeuden jakamiseen vahingon sattuessa. Sitä ja tätä tulee esille ja nainen on syntinen. Mukan "Maa on syntinen laulu". Minulle se on itkuvirsiperinteen elpymistä Syntisenlaulunmaassa. 

Talvisodan päättymisen ajankohtana olen kaksi kertaa hiljentynyt Temppeliaukionkirkossa Siniseen hetkeen. Tänään en voi lähteä matkalle. Borrelia on käynyt sotaa naamioituneena kauemmin kuin talvisotaa kesti. Terveydenhoidosta on luovuttu ja lääketeollisuus vie meitä lääkkeiden suurkuluttajiksi. Koko maailma on sairaassa sotatilassa. En ottanut kolesterolilääkitystä ja siihen ei voitu pakottaa. Kuulemieni yksittäistapausten perusteella hakeuduin verikokeeseen borrelian toteamiseksi. Minulle outo lääkäri haluaa katsoa rasva-arvot vuosien takaisista tiedoista. Yllätys, yllätys minulle itselleni rasva-arvot olivat alentuneet. Mitään en ollut muuttanut elämässäni. Olisiko se niin yksinkertaista ottaa kalanmaksaöljyä ja juoda rypälemehua. Tai sitten borrelia on käyttänyt hyväkseen kolesterolini. Vasta 13. käynti tuotti tuloksen päästä borreliasta erikoissairaanhoitoon. Eihän minun sietämättömillä nivelkivuilla kukaan voinut rahastaa. En suostunut tekoniveliin enkä psykiatriseen hoitoon. Olen ottanut pienen punkin vasta-lahjan veriateriasta eläväksi ystäväksi. 

Menen avec Borrelia Burgdorferie'n kanssa tutkimuksiin. Siitä ei ole kyse, kuinka minä voin, vaan siitä, voiko avec minussa paksusti. Se ei ole minun päänvaiva, vaan tietämättömien lääkäreiden, jotka katsovat minua ylimielisesti. Sanoisin sitä hoitovirheeksi, mutta ei ole systeemiä, missä sitä käsitellään. Tutkijan ja insuliinisurmaajan kuolema puhuttaa. Valvonta ei pettänyt eikä ystävät voineet auttaa. Aamuhartaudessa kuulin uhrista rakkauden tähden.
 

Nousutahdit oopperasta don Giovanni vie minut arjen yläpuolelle. Tänään on pyramidien päivä, vaikka en lennä Egyptiin. Muumioita tutkitaan eripuolilla maailmaa. Itse otin tulevaisuuden paikanvaihtomahdollisuuden käyttöön. Tehtiin paperimassasta nukketeatterin nukkeja. Olen temppelitanssijatar. Kun muumion polvia tutkittiin, silloin poistuin paikalta. Teatteri jatkuu ympärilläni kolmen summerin takana Verkkokirjoittajan talossa. Ympärillä kuliisit, kellarissa galleria ja vastapäätä kattoteatteri. Talvisota vaati jatkosodan, jota poliitikot käyvät meitä kaduntallaajia vastaan. He unohtavat itsensä ylentäessään, että hyvinvointivaltion kaatopaikalla uhrataan rakkauden tähden. Ei rahasta kuin kukkaronvartijat, vaan rakkaudesta. Puutteitani on kirjattu todistuksiin, (verkkokirjoitustaidot). Tänään ei minulta mitään puutu. Talvisota päättyi 70 vuotta sitten. Kuka siitä ottaa kunnian itselleen rahastaen Marskin merkillä kukkaronvartijoiden hyväksi?

perjantai 12. maaliskuuta 2010

Minä katson

Katson puuta
Katson kalliota
Katson meren aaltoja.
Mitä enemmän minä katson
kesän vihreää puuta,
halkeilevaa kalliota,
meren huokaavaa aaltoa,
sitä enemmän ne ovat
puu, kallio, aalto.
Ja sitä enemmän
ne ovat. Tommy Tabermann

Voiko kaikesta kuulemastaan sanoa. Mitä enemmän minä kuulen, sitä enemmän se on poliittista puppua. Puheet vellovat kuin Itämeren saastuneet aallot. Siitä todistaa Estonian uppoaminen. Pysyy merenpohjassa eikä ole selvinnyt lopullinen uppoamisen syy. Samoin WTC seisoi 11.9.01 aamulla pystyssä. Palomiehen tutustumispäivä tulevaan työhönsä opetti tuhonpäivänä enemmän kuin koulutus olisi kuukausissa tai vuosissa pystynyt koskaan opettamaan palomiehen työstä. Sen tiedämme, minkä opin se antoi maailmalle. Minulle "oppia ikä kaikki" on tullut vanhan kertaukseksi. Alkuräjähdyksestä oli tarkoitukseni selvitä voittajana syntyäkseni tähän maailmaan sodan aikana. Henkien taistelu jatkuu kansainvälisesti, hyvä ja paha ottavat mittaa toisistaan. 

Hyvät ihmiset tekevät työtä omassa elinpiirissään. Pahat kiertävät maailmalla kaupaten niin ihmisiä kuin luontoarvoja rahasta halukkaille ostajille. Orjakaupasta on meillä muistutuksena Amerikan musta väestö ja intiaanien reservaatit. Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan, se jää seuraavan hallituksen päänvaivaksi. Pesäpuun muistan aikani, meren aallon tunnen ihollani ja nojaan viimeiseksi kallioon. Kuka keksii kestävän selityksen olemassaololle tänä päivänä? Vai katsonko vain puuta, meren aaltoja ja kalliota ja tunnen selvemmin. Ne ovat.

torstai 11. maaliskuuta 2010

Piispanvalinta arkeen vai arkkiin

Kaikki oli yksinkertaisempaa silloin kun lehmät kulkivat neljällä jalalla. Uskonnonopettajastani tuli piispa ja ihailuni kohde. Piispa kävi vihkimässä uuden palvelutalon käyttöön ja silloinen johtaja vastavierailulla tuli passatuksi kuin piispa pappilassa. Ei piispa tiennyt, millaista vierasta heillä oli kestitty. Ihmisen kehityksestä esitetty arvoitus kuului. Aamun neljällä, päivän kahdella ja illan kolmella jalalla. Alku kontaten, aikuisuus seisten ja ilta keppiin nojaten. 

Eläimiä on inhimillistetty, läski on pystyynnostettu possu, lehmä voi olla laborantti tai viuhahtava tohtori Kiminkinen. Hän tarvitsee kolme rohkeata kaveria todistaakseen yllytyshulluutensa. Kuule, tohtori, ihan tuota en osaisi odottaa omalta lääkäriltäni. Asiakkaat ovat minut kyllä yllättäneet ja sanoneet, että minä olen hullu. Asiakkaan pitää miettiä viikko saadakseen itselleen diagnoosin käyttäytymisestään. Hän paljastuu paljastelijaksi, joka nauttisi saadessaan olla alastomana katselun kohde. Seksististä paljastelun tarvetta on joka puolella, ettei tiedä, mihin katsoisi. 

Olen aina inhonnut vaahtoavaa hammastahnaa. Tuo mieleen epilepsiakohtauksen vaahdon pursutessa suusta. Tohtorin perheessä pussataan kesken hampaanpesun. Lehmästä tulee miehenkuvatus pystyyn nostettuna. Sekö on suomalaista työllistämistä? Käsien läpi, mitä korvien läpi on kulkenut seksuaalirikoksissa. Keskustelua käydään teeveessä aina uudelleen ja uudelleen eikä asia saa unohtua. Itse kuuntelen tarkkaan nakkisormen ärrävikaa, vaikka tiedän kaiken olevan juuri niin kuin pitääkin. Palataan päiväjärjestykseen, onhan muitakin puheenaiheita tai annetaan hiljaisuuden hoitaa. 
Poliitikko saa seksuaalisuudenkin kuulumaan rikolliselta politiikalta. Annetaan lehmien olla tuotantoeläimiä ja ihmisten ihmisiä. Minipossuja ja katulapsia käytetään jo onnekkaiden ihmisten varaosiksi. Aikoihin on eletty siitä kun pieni aasi sai ainutkertaisen tehtävän ja Johannes Kastajan pää joutui lautaselle.

Hoksottimet

"Minun puutarhani on lyhin tie taivaaseen" -tienviitta tai opastetaulu kävijöille oli paikassa, jossa "Der ingen skulle tru at nokon kunne bu". Ja kuitenkin siellä ja täällä voi joku asua ja voida hyvin. Liioittelua on ollut vetää elämän mutkat suoriksi ja tehdä jotakin muuta kuin olla työtön työpaikan konkurssin jälkeen. Yritysjohtajatkin tekivät toisin, kun halusivat luopua kannattavasta tekstiilitehtaastaan ja lähteä Floridaan eläkepäiviä viettämään. 

Pelastukseni oli aarin ala vuokramaata Launeen pellolla kesäksi. Se oli satoisa kesä. Punajuuria, lanttuja, yrttejä ja kukkia sain yli oman tarpeen. Puolen vuoden kuluttua olin koulutuksessa uuteen ammattiin itseni ja perheeni elättäväksi yrittäjäksi. On palattava työelämän alkuun. Kansakouluntarkastaja sanoi antaessaan määräyskirjan toiseksi lukuvuodeksi va. kansakoulunopettajana. Nyt eläke alkaa karttua. 1. vuosi oli mennyt punaiselle ristille ja henkivakuutukseen huijareille. Tätä samaa pähkäillään tänään työurien pidentämisellä alusta ja lopusta. Kokemus osoittaa lain heikkouden ja säästön eläkkeenmaksajalle. 

Naurettavimman lain sisältö on rauhanruhtinaan vahvistamassa laissa, johon olen törmännyt. Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana toimittu aika ei kerrytä työhistoriaa. Läheltä piti tilanne oli jo lakisääteisen YEL -vakuutusturvan menettäminen Kansan konkurssissa. Siihen liittyy myös punapääoman konkurssi ja valkopään osuus myydä ylivelkaantuneet ulkomaisen perinnän kohteeksi. Eläkeuudistusta kuunneltiin hiiren hiljaa. Kenelläkään ei ollut kysyttävää. Venäjän mummot kolistelivat kattilankansia saadakseen heille luvatut eläkkeet. Lupasin liittyä heidän joukkoonsa ja siihen yhtyi kuiskaten konsultti eläkeuudistuksesta ruohonjuuritasolla. 

Palkkatyöstä kertyneen eläkkeen tiedot olivat hukkuneet tietokoneohjelmien uudistumisen myötä. Silkkisiksi hapertuneilla työtodistuksilla todistin olleeni palkkatyössä ennen ja jälkeen eläkkeenkarttumista. Siinä uudelleen ilmoitettiin alaikäisenä tehdystä eläkkeettömästä työvuodesta. Arjen ankeuden unohtaakseni tilasin pussin kukansiemeniä. Esikasvatin ja odotin kukkia. Ukonhatut olivat vanhaa kantaa uljaina, sinisinä rivistöinä. Akileijat erivärisinä kukkahameina ilahduttivat keijujen puutarhatanssiaisissa tuulen soitellessa balettisäveliä. Muisto on äitini viimeisestä kesästä. Seuraavasta on avec Borrelia Burgdorferi kuin vuoden pakolaisnaisen kertomus muuttaa diplomaattisaleista pakolaiskeskukseen. 

Olemme kaikki suuren ikäluokan naiset maahanmuuttajia omassa kotimaassamme. Siitä pitävät poliitikot huolen ahneudessaan. Heillähän on kaikki valta ottaa Kiinan keisarille, mikä keisarin on. Borrelia näkyy verikokeessa, mutta valtiovallan suostumuksella ja jopa velvoitteella kidutus, raiskaus, pahoinpitely ovat näkymättömiä. Minusta on tullut ihmisten suhteen herkkähipiäinen. Tunnen sen säteilynä ihossani. Siitäkin on sanottu: Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat. Jos on ollut onneakin, siitä en voi kertoa kenenkään kadehdittavaksi. Sillä vahingonilo, puhtain ilo on meidän ilojemme suurinta juhlaa poliittisesti. Rahasta ollaan valmiita tekemään, mitä kunnianmiehiltä vaaditaan pankeissa, terveydenhuollossa, johtamisessa ylipäätänsä.

Maito-Matti

Maito on elämän eliksiiri. Siitä luonto on huolehtinut alusta lähtien äidinmaitona ja imettämisenä. Vartalostaan huolehtivat missukat ovat huolissaan muotojen häviämisestä synnytyksen jälkeen. Olen kerännyt lehmänkuvia, ollut tauolla kyykkyviulua soittavan lehmän ilmestyessä meikattuna kortteihin. Hän voi olla nahkanunna ja siimasukka edelleen. Riekin vapiseva Leo mäkätti. 
- Ei tullut Matti maitoa juomaan. Kissa oli piiloutunut vintille. Leo kiipesi huterat portaa ylös ja ojensi kissan vastaanottajalle sanoen: 
- Hek. Maito-Matti oli huolissaan työpaikastaan meijerialan koulutuksen jälkeen. Kai hän jossakin Takahikiällä, Alatölöviällä tai Pöljällä sai tehdä elämäntyönsä. Onneksi en törmännyt häneen vanhempiemme samanaikaisten kohtausten jälkeen edes potilaskäynneillä. Hänen halvaantunut isänsä jakoi potilashuoneen isäni kanssa. Hänen äitinsä haudattiin samana lauantaina samaan aikaan kuin minun isäni. Minulle hän on Maito-Matti kuin tämän päivän poliittinen Maito-Matti. Maitotilillä koulutettiin lapset sodan jälkeen. Jokunen lehmä takasi myös ettei nähty nälkää. 

Fantastico, maitoautonkuljettajaksi naamioitunut lehmä. Piirtäjällä on mielikuvitusta kuin sukupuolta vaihtaneella papilla. Minun mielikuvitus on lähtöisin miesten haastattelusta naisten lehdessä. Viis tissii ja siittimet sikinsokin. Kuinka kehonkaava on hakusessa ihmisillä. Huulet, tissit ja pakarat ovat alkaneet elää omaa elämäänsä. Tästä elämästä saan sairasta sähköpostia. Sain kympin setelin markka-aikaan maksuksi hieronnasta. Kuvitettuna se oli vihje asiakkaan seksuaalisesta suuntautumisesta. Naisen katse inhotti sen jälkeen kuin olisin kohdannut kyykäärmeen. Minua ällöttää kaikkien likainen mielikuvitus ihmistenvälisessä kanssakäymisessä. Lehmillä sanottiin sen olevan möyrytautia. Nyt se on siirtynyt ihmisiin. Taiteessa alastomuus on taiteilijan työtä, mutta kadulla itsensä paljastelu on sairautta.

tiistai 9. maaliskuuta 2010

Ich bin - Ich habe

Suomi on tietotekniikan takapajula. Kysyin kehitysaputyössä sarjakuvapiirtäjän mielipidettä, miksi meillä kaikkien ihmisten mukaanottaminen järjestötoimintaan aiheuttaa paon kantapeikkojen joukossa. Olen jäänyt rastatukan kanssa kahdestaan ja muu yhteisö jakaa toimintaa suomalaisittain kulttuuristaan käsin. Hän vastasi saksaksi. Ich bin - Ich habe (minä olen - minulla on). Taloyhtiössä digivalmiuksien edessä minulta kysyttiin: Etkö sinä ymmärrä? Ymmärrykseni on lisääntynyt. Kaikki haluavat rahastaa kaikella. 

Viimeisin minusta riippumaton rahastaja on dna, joka osti PHnetin liiketoiminnan. F-secure poisti PHnetin aikana roskapostin. Dna onnitteli kaksi kertaa valinnastani tulla ja olla dnan asiakas. En ymmärtänyt, mitä olin valinnut ja kysyin onnittelusta ja fuksianpunaisesta läppärin suojapussista x2. En ollut mitään valinnut enkä f-punaisia pusseja tarvinnut palauttaa. Blogini on minulle käyttökelpoinen listaamiskanava selvittääkseni olemiseni ja omistamiseni. Phnetille olin lapsi, joka hujahti pesuveden mukana dnalle. Tähän on tultu Varkaudessa. 

Päiväunilla ollut vauva otetaan vaunuista ja haudataan lumeen. Minullakin on omat kokemukset vapaudenriistosta ja hukuttamisyrityksestä. Sitä on aina ollut. Pitkässäsaaressa asui luottovanki, joka surmasi kulkumiehen, paloitteli ja työnsi vesiavantoon. Oli ahkera vedenhakija, kun pää piti työntää syrjään saadakseen juomavettä. Sitäkö enteili kunnan uusrikkaan mökkiläisen tulo Länsirannalle? Hän tarvitsi lapsuuden uimarannan pelastustoimen harjoituspaikaksi. 

Juojärvi on muuttunut hukkuneiden huuhdevedeksi. Sitä saa, mitä tilaa. Sähköpostini on kaapattu, vaikka en käytä Wlania. Kuka opettaisi sähköpostin käyttäjiä ja omistajia sähköpostinherraksi. Mielelläni olen Sehr geehrte Frau kohteliaan puhuttelun kohde. Tästä osoitteesta en palvele metsapirttiae, puutarhaa, ponitallia, vihersilkkiae, kavionjalkeae. Luettelematta pukinsorkan puutteessa kirkkoveneensä hukkanneita. Oppi on otettu lainlaatijoilta, hehän käyvät toisten taskuilla enemmän kuin omillaan. Minulla ei ole syytä punastella, olenhan jo kaiken nähnyt ja kokenut. 

Sairaanhoitaja lehahtaa tulipunaiseksi, kun Aino sanoo äitinsä puolesta: 
- Älkää nälkään tappako. Sodassa simputtivat ukot, nyt simputtavat akat vuodeosastolla. Pankkineiti punastuu korviaan myöten tiskin takana. Illalla hän oli estänyt päivystyksessä lääkärin luo pääsyn byrokratian alimmalla portaalla. Vanhalle viinalle haiskahtava pankkirouva ja rehtorska tuli hierontaan. Oli kuin Euroopan omistaja. "Niinhän ne aina hierojat sanovat", kertasi käyntejään siellä ja täällä. Tein työni perusteellisimmin, mitä osasin. Jätin hänelle valinnanvapauden tulla uudestaan tai olla tulematta. Annoin vähän ajattelemisen aihetta enkä nähnyt häntä toista kertaa.

Ich bin - maire.tirkkonen@phnet.fi
&&&& - metsapirtti@phnet.fi
------ - lehtorannan.puutarha@phnet.fi
#### - palomaan.ponitalli@phnet.fi
¤¤¤¤ - ari.viander@phnet.fi (dna! mitä tekee minun koneella vaigran vastaanottaja?
¤¤¤¤ - ei ole edunvalvojani.)
¤¤¤¤ - malinen@phnet.fi
€€€ - mika.hasanen@phnet.fi ___ aamulla aikaisin ennen auringonnousua huomenet valtiovallalle, jonka suojeluksessa on viestintä tämän päivän Suomessa.
£££ - maini.polonen@phnet.fi
£££ - teemu.toivanen@phnet.fi
£££ - terhih.virtanen@phnet.fi > näin tänään käydään näännytyssotaa talvisodanhengessä, 70 vuotta talvisodan päättymisen jälkeen.

Ich habe - 1/8 kuolinpesänkuolinpesästä
++++++ - quincas.ois@phnet.fi