Olisiko tänään vesipuhvelin vuoro kiittää pelastuneesta päivästä. Saimaan norpalla ja Nestori Miikkulaisella ei ole varaani uhkana joutua surman suuhun. Ovatpahan vain vanhoja poikia viiksekkäitä kumpikin ja siitä johtuu suvun sammuminen. Itseni lasken kasvissyöjänä vesipuhvelin sukuun kuuluvaksi. Pedot, nuo lihansyöjät, ovat aina nälkäisenä etsimässä ravintoa. Ovat erikoistuneet suuriin yksilöihin, että onnistunut myrkytys tuottaa suuremmalle joukolle syötävää.MattiJ vastasi myönteisesti minulle pyyntööni käyttää aamuhartaustekstiä omaishoidon sanomana julkaisussa: Yhteistä on uskovaisten tavara. Joku käyttäisi sanontaa toiseen tarkoitukseen, varsinkin poliitikko, kun syö kuormasta ja ottaa tilalle toisille kuuluvaa. Siinä on vielä selvittämistä vaalirahoitusta setviessä. Kukaan selvitysmies ei tosissaan ota asiaa, kun jokaisella on oma lehmä ojassa. Kunnat ovat menneet mukaan houkutellessaan uusrikkaita mökkiläisiä rannoilleen. Sijoittajat eivät tuo vaurautta paikkakunnalle, vaan vievät mennessään senkin luontoarvon, jonka katsoivat kelpaavan myytäväksi.
Katson Marj Vuoreisen sanonnan mukaan viimeisen sinisen ja luen Vienan sinestä. Ihmiselle ei annettu lupaa hävittää luontoa. Intiaanien viisaus tietää, "joka kaataa viimeisen puun, pyytää viimeisen kalan, taittaa viimeisen kukan jne, ei hänenkään enää pidä elää". Ne ovat niitä vihreitä arvoja. Nyt on laskun maksamisen aika. Muukalaisten hautausmaa odottaa Länsirannalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti