torstai 3. joulukuuta 2009

Tiellä ken vaeltaa, hän aasilla ratsastaa

Kutsu kuului syksyllä 1990. Äiti ei enää jaksa kotona. Isällä oli takana vuosi sairaalakierteessä. Heidän pitäisi jättää kirkonkylästä palvelujen ääreltä hankkimansa koti ja lähteä laitokseen. "Minä tulen." Pienelle aasille oli valjennut tarkoitus ja tehtävä. Oli paljon järjestettävää; ilmoitus työn keskeyttämisestä, työhuoneen jatkokäytöstä, kodin säilymisestä, kotihoidontuen sopimisesta ja monesta muusta yksityiskohdasta, joita en enää muista. Kunnan tarjoamat palvelut eivät enää toimineet. Kaikki olivat neuvottomia. 
"Joka aamu on armo uus", kuului äidin ääni katsoessaan minun puuhailua keittiössä. "Pois pässi karsinan laidalta", jatkui hänen virtensä. Hän palasi lapsuutensa muistoihin omassa kodissa, jolloin vielä lampaat olivat samassa pirtissä ja vanha täti teki kuolemaa nurkassa. 
"Onko nyt sota Juntusrannalla?" 
"Sano Annulle, nyt on sota, mutta siviileillä rauha."

Vuosia kertyi 54, (1991 - 2000) x5.4 työaikalakia noudattavan hoitajan miestyövuotta. Sinä aikana kertasin kaikki suvun vaiheet Vihtaniemellä 1900-luvun alusta tähän päivään Verkkokirjoittajan talossa. Mikä perinnönjako siellä on käyty ja käydään edelleen? Kuka käyttää kunnassa valtaa myydessään meidän omaisuutta uusrikkaille lisätä sijoittamalleen pääomalle lisäarvoa? 

Valta vaihtui 6.2.2000 presidentin valintaan. Seuraavana aamuna isä lähti kaitsemaan Tuonelan karjaa. Minä palasin lähtöpaikkaani ja pelastauduin Munkkiklubille hankkimalla verkkokirjoitustaidon. Minusta on tullut omaishoidon bisnesenkeli. Tämän maailman ohjeilla isästäni tuli miljonääri kuoltuansa. Minun jatkomahdollisuudet on kunta ja valtio jäädyttänyt. Tunnen omakohtaisesti tilanteen, mihinkä ollaan menossa. Presidentin valtaoikeuksia ollaan kaventamassa. Ruotsin päätöksellä pääministeri edustaa meitä EU:n huippukokouksissa. Presidentti jätetään lehdellä soittelemaan. Aasilla ratsastaja kehoitti minua kirjoittamaan presidentille. Nythän sitä teen ja myötätunnon osoituksin seuraan, kuinka tämä tilanne jatkuu hallituksessa. Mikä on meidän seuraava valtiomuoto?
Keisarikunnat ovat kupsahtaneet. Aina on noussut uusi idoli nuorelle Suomi-neidolle. Kansanjuhlassa torilla sai hän palkintonsa suomalaisesta työstä. Paholaisen merkkiä heilutellen Lordi on laulanut voittolaulunsa: Hallelujaa, Hanna ja lapset. Rienauksen aika on alkanut. Ollaan edelleen "Täällä Pohjantähden alla". Linna on poissa, mutta aikanaan hän keksi Pohjantähden vilkuttavan maanmatosille.

Ei kommentteja: