tiistai 10. marraskuuta 2009

Nettitohtori

Ei sinulla voi olla univajauksesta johtuvaa aivotoiminnan muutosta. Siitä ovat osoituksena tutkimukset, että jo ½ tunnin unenvajaus vuorokaudessa saa muutoksia aivotoimintaan tutkituilla. Sotarintamalla hankitut vammat nälästä, kylmyydestä, pelosta ovat tutkimatta. Aivotutkimukseen suunnattujen rahojen väärinkäyttö saa aivotutkijankin pimenemään. Raha on kaiken pahan alku ja juuri. Onko nasuflunssa esiinhoukuteltu tietoisesti hyödyttämään lääketeollisuuden rahallista mahtia? Sairaat saavat odottaa lääkärille pääsyä. Luodaan ruuhkautunut puhelinneuvonta jonoineen. Samat kokeilut ovat käytössä muillakin huijareiden hallitsemilla aloilla pankki, vakuutus, rauhanturvaaminen, opetus mainitakseni. Elämästä selviäminen on kuitenkin joissakin muissa tekijöissä. 

Luen ajatuksella nettitohtorin vastauksen kysymykseeni, mistä vippaa. "Homma liikkunee jossakin intuitiivisen älykkyden, emansipatorisen herkkyyden, yltiöpäisen vastuunoton välimaastossa. Sellaisilla sensoreilla ei voi ihan terveenä elää." Näitä sensoreita ei lääkäri kiireessään ehdi tajuamaan. On vain oire oikeassa kädessä. Tehdään hermoratatutkimus sähköllä ja neuloilla oikeaan käteen. Tässä odotellessa sikaflunssan leviämistä olen voinut huonosti ja oirehtinut joka sensorilla. 
Omaishoitajana nostaessani hoidettavaa jo kuudetta kertaa yöllä ei uni enää tullut. Kolotti joka paikkaa. Isälle oli määrätty huumejohdannaisia lääkkeenä, jonka resepti jäi apteekkiin uusimista varten. Otin kuolevalle tarkoitetun pillerin. Voi sitä keveyden tunnetta, ei ollut tarvetta nukkua, patja lattialla ei tuntunut kovalta, kun leijailin vähän korkeamalla. Seuraava yö ei tuntunut enää pelottavalta, olihan vielä kuolevalle ja hänen hoitajalleen huumepilleri. Kerroin tästä lääkärille, kuinka lääke oli auttanut, hän kirjoitti minulle 200 pilleriä. 
Muutaman yön jälkeen keuhkoja alkoi kirvellä. Pitäisi ottaa kaksi pilleriä yötä varten leijaillakseen yläilmoissa painottomassa tilassa. Yltiöpäisen vastuunoton sensori varoitti. Sinusta tulee huumeriippuvainen. En lunastanut lääkkeitä, isälle oli omansa. Minua armahti isän syntymäpäivän jälkeinen aamu 10.11.1999. Olin uupunut unettomista öistä ja kotona järjestetystä 93. isänpäivästä. Aamuaskareiden jälkeen ajattelin vähän levätä teeveen ääressä istuen silmät kiinni. Isä otti vaakatason sohvalla. Siinä se kohtaus tuli, ahdistaa, ei saa henkeä. Soitan ambulanssin, tutut noutajat tulevat. En lähde mukaan, mutta lupaan tulla kohta perässä. Kamerassa on filmirulla ja ikuistan tuosta aamusta muistikuvat. Ensiapu annetaan omassa terveyskeskuksessa ja sitten on lähtö naapurikuntaan. Hänet oli elvytetty kitumalla kuolemaan. 

Loppuviikosta on takaisin omassa terveyskeskuksessa varustettuna pussilla letkuineen kykenemättä itse auttamaan itseään. Pussi poistetaan pyynnöstäni ja aloitetaan nesteenpoistolääkitys pistoksena lihakseen. Hoitaja järjästelee kotiutettavia tehdäkseen tilaa päivystystapauksille. 
- Vie kotiin, on tulossa päivystys. Sairaalassa pitää olla tilaa sairastuneille.  Sensorit pystyssä vastasin: 
- Nyt en vie. Aloitan muuton sieltä tänne ja täältä sinne. 
Hoitaja nakkaa niskojaan tuohtuneena. 
- Pitää kysyä lääkäriltä. 
Huomenna kysyn hoitajalta, mitä lääkäri sanoi. 
- Vie, sitten kun vie. 
Hoitajalle jäi tappiontunne. Se näkyi suhtautumisena minuun ja kovakouraisuutena piikkiä työtäessä luitten väliin isän kuihtuvassa ruumiissa. Mahtava peräsin lieputti käytävän seinästä toiseen, kun hoitaja tiesi minun olevan paikalla. Isän oli määrä kestää 6.2.2000 päämiehen vaihtumisesta päänaiseen. Seuraava aamu muutti kaikki elämässäni. Neljääs ukkaasi oli tehnyt tehtävänsä, alkoi piäsnuatsikoiden valtakausi. Oli itsestään selvyys huolehtia apua tarvitsevista vanhemmistaan. 

Kaikki itsestäänselvyydet ovat muuttuneet vallankäytöksi. Katsoin Saddamin ajan teeveestä. Häntä etsittiin ja piiloa varten ystävät varustivat maakuopan, joka kuitenkin paljastui. Tein oikaisuvaatimuksen minulle määrätystä kiinteistöverosta. Kävin läpi vuodesta 1993 minulle osoitetut kiinteistöveroliput. Väärät perusteet kulkevat mukana tähän päivään asti. Onko verottaja kone vai muistinsa menettänyt virkamies, joka ei ymmärrä tekemäänsä. 
Huvittavin verotuskohde on talous-/autotallirakennus. Wiljami kaivoi sen aitan takana olevassa kumpareessa tyhjään perunakuoppaan. Avasi maakuopan takaseinän tielle päin. Korotti laudoilla seiniä ja kattoi kierrätystervapahvilla. 7 talvisavua oli rakentanut tien omaa käyttöä varten 7 km pitkään niemeen. Pompannappi ei ehkä koskaan viettänyt yötänsä autokatoksessa, olihan aina totuttu lähtemään suorinta tietä kirkonkylään. Järvimatkaa oli sinnekin 7 km. Kaikkien lakisääteisten toimitusten jälkeen, minulla on LOMAKIINTEISTÖ. Siitä on tullut verotuskohde.
- ei koskaan minun eläessä ole minulla tarvetta lomakiinteistöön, kakkosasuntoon eikä  muuhun sijoituskohteeseen. 
Kyse on sukupolvenvaihdoksen estämisestä. Kunta naapurina, tiekunta isäntänä valvoo kunnan uusrikkaiden mökkiläisten etua. Sille antaa siunauksen kaikki ministerit maaseudun autioittamisesta päättäessään. Itsensä elättämisen eteen tehdystä työstä on tullut rikollista, lukeepa lakia sitten alusta loppuun tai lopusta alkuun. Suomi-neito on mennyttä kalua.

Ei kommentteja: