"Lyhyestä virsi kaunis" -sanonnan olin lukenut jostakin saksalaisesta tekstistä. Sen tunsi vieraamme, mutta käyttämättömänä se pääsi unohtumaan. Etsin lyhyt - lyhyys, mutta oliko kyse makkaran lyhyydestä. Ei, vaan mausteista. Nyt sen muistan. Tänä yönä kirjoittaisin surullisimmat säkeet. Kollega on sairastunut, luen lööpistä. Sitä lööppi ei kerro, että olemme vahvistaneet kollegiaalisuutemme Lahden runomaratonilla.
Sinä, Tommy, allekirjoituksellasi vahvistit runostasi löytämäni totuuden. Olet runoilija enemmän kuin poliitikko. Runomaraton osoittautui poliitikolle ääntenkalastelupaikaksi ja sellaiseksi se minulle jäi. En ole osallistunut asian oikean laidan valjettua.
Tommy, toivon hartaasti hoitojen auttavan. Kun kuulin Isä Camillon sairastumisesta, otin esille hänen valokuvansa. Näin elävästi, kuinka kuva punastui vilkastuneesta verenkierrosta.
Saarikoski seinälläni raotti vähän silmiänsä ja luomien välistä tarkkailee minua. Eräänä päivänä huomasin, että parta oli kasvanut. Johan toki vuoden 2003 runoviikkojulisteessa Pentinkin parta kasvaa, vaikka hänellä ei ole kiirettä kestopullo kädessä. Tulijuovia lehtiartikkelissa Pentti on pitkäpartainen tietäjä, aikaansa edellä. Odotetaan valo- ja tulijuovia, mutta kehitys on tuonut valokuidun tiedonsiirron nopeuttajaksi. Olemme kohta ajassa, jossa paikkaa vaihdamme avaruudessa lentävällä lautasella ja tietoa ajatuksen voimalla. On vanhanaikaista lähettää roskapostia navanalusasioista. Ei ole miehiä eikä naisia. Ollaan vain avaruusolentoja, ufoukkoja. Ei osata elää ihmisiksi.
Politiikasta on tullut aikuisviihdettä siihen tarkoitukseen luoduilla mies-naisvälineillä. Kun niitä käytetään väärin, ne otetaan meiltä pois. Mitenkä sitten lapsia laitetaan alkuun. Palataan alkueläimiksi, poksahdetaan kahtia jne. Alkueläimet eivät tule loppumaan.
Kuinka käy puoluepolitikoimisen? Hitlerin ajasta ei mitään opittu eikä 11.9. WTC:n tuhosta. Tuhoa me odotamme, oikein massatuhoa taas kerran. Olemme turtuneita pieniin tekoihin ja tekojen seurauksiin, joista uutisia yötäpäivää välittää tuutin täydeltä taukoamatta sentraalisantrat korvannut viestintävirasto.
Sinä, Tommy, allekirjoituksellasi vahvistit runostasi löytämäni totuuden. Olet runoilija enemmän kuin poliitikko. Runomaraton osoittautui poliitikolle ääntenkalastelupaikaksi ja sellaiseksi se minulle jäi. En ole osallistunut asian oikean laidan valjettua.
Tommy, toivon hartaasti hoitojen auttavan. Kun kuulin Isä Camillon sairastumisesta, otin esille hänen valokuvansa. Näin elävästi, kuinka kuva punastui vilkastuneesta verenkierrosta.
Saarikoski seinälläni raotti vähän silmiänsä ja luomien välistä tarkkailee minua. Eräänä päivänä huomasin, että parta oli kasvanut. Johan toki vuoden 2003 runoviikkojulisteessa Pentinkin parta kasvaa, vaikka hänellä ei ole kiirettä kestopullo kädessä. Tulijuovia lehtiartikkelissa Pentti on pitkäpartainen tietäjä, aikaansa edellä. Odotetaan valo- ja tulijuovia, mutta kehitys on tuonut valokuidun tiedonsiirron nopeuttajaksi. Olemme kohta ajassa, jossa paikkaa vaihdamme avaruudessa lentävällä lautasella ja tietoa ajatuksen voimalla. On vanhanaikaista lähettää roskapostia navanalusasioista. Ei ole miehiä eikä naisia. Ollaan vain avaruusolentoja, ufoukkoja. Ei osata elää ihmisiksi.
Politiikasta on tullut aikuisviihdettä siihen tarkoitukseen luoduilla mies-naisvälineillä. Kun niitä käytetään väärin, ne otetaan meiltä pois. Mitenkä sitten lapsia laitetaan alkuun. Palataan alkueläimiksi, poksahdetaan kahtia jne. Alkueläimet eivät tule loppumaan.
Kuinka käy puoluepolitikoimisen? Hitlerin ajasta ei mitään opittu eikä 11.9. WTC:n tuhosta. Tuhoa me odotamme, oikein massatuhoa taas kerran. Olemme turtuneita pieniin tekoihin ja tekojen seurauksiin, joista uutisia yötäpäivää välittää tuutin täydeltä taukoamatta sentraalisantrat korvannut viestintävirasto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti