maanantai 11. toukokuuta 2009

Romanttisen rappion raunioilla

Pitäisikin sanoa multiaisilla. Matalan ullakon lattialla on räystään alusilla sammalta ja kurkihirren alla hienoa hiesua. Se oli eristeenä aikana, jolloin asunnot tehtiin hengittäviksi. Jotakin on pahasti pielessä, kun lasten päiväkodeista lähtien kaikki homehtuu. Mikä meille aiheutti rappion, on tiedossa, mutta siitä ei uskalla puhua. Se on isän murhe ja äidin itkunaihe. Kukaan ei katsonut suoraan silmiin tunkeutujaa. Paha sai vallan ja se levisi kuin pandemia. 

Viimeksi olimme kaikki koolla huhtikuussa 1974. Silloin äiti täytti 60 vuotta. Mitä lie poissaolija miettinyt mielessään, kun sisu ei antanut periksi tulla mummolaan perheensä kanssa. Myöhemmin hän istui kyllä kuin vahinko loukossa pitäen silmällä naisväen ruuanlaitto- ja leipomispuuhia. Tiedossa oli mustikkaretki moottoriveneellä tuttuun marjapaikkaan. Vahinko loukossa tuhahteli: Täällä on kiireempi kuin kaupungissa. Rouva saattaisi häipyä valvonnan alta ja vaihtaa muutaman sanan sisarensa kanssa. Valvontaan oli omat syynsä, joita vahinko loukossa ei koskaan käsitellyt kriisiryhmässään, vaan siirsi ongelmansa syyttömien hyssyteltäväksi, etteivät vain pojat kuule. 

Satuhäistä se alkoi. On ilo sulla ja suru mulla, on mulla hautajaiset sulla häät. Isä ja äiti olivat aina oikeassa, kantoivat vastuun loppuun asti. Vahinko loukossa tummat lasit silmillä äidin hautajaisissa oli valokuvaajana. Niistä kuvista yksi oli poissa. Se kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Perunkirjoituksen jälkeen hän soitti. Vie kaikki Martan omaisuus. Nyt oli minun vuoro sanoa sanottavani. Olimme kaikki sisarukset ja isä yhdessä toteamassa, mitä äidin kuolinpesä sisälsi. Kaikki jaettiin tasan. Soittajalta kysyin, oliko hän maksanut takaisin omin luvin ottamansa rahat. Silloin puhelin pamahti korvaan ja tiesin, ettei tämä asia jää tähän. Kaikki kärhämät ovat siirtyneet EU:n ylläpitämälle kukkotappelun asteelle. 

Vihattuaan aikansa asioita, voi niistä muodostaa käsityksensä kiihkottomasti. Palaan paratiisiin. On kielletty syömästä hyvän ja pahan tiedon puusta. Mutta selityksiä löytyy. Vaimo, jonka minulle annoit, houkutteli syömään omenan. Vaimon taas houkutteli käärme ottamaan omenan puusta. Ollaan alkutekijöissä lankeemusten jälkeen. Kuolemaa yritetään selvittää syyn ja seurauksen kautta huomaamatta elämän tarkoitusta. Miksi juuri minä olen saanut elää, viettää iloista äitienpäivää syyttämättä ketään. Kun sinä sitä ja tätä, ettei tielleni osunut heikko itsetunto voi edes kohdata. 
Tämä on SWOT-analyysin nelikentän neljäs ruutu. - Uhat - 

Sukupuu kasvaa Meksikon kaktuksena. Isät istuttivat kotikuusia kartanoille. Ne kuuset ovat verohakkuiden seurauksena varastoissa toukkien ruokana, kun puuntarve teollisuudessa on lopahtanut. Valtion toimenpiteillä saadaan rahat pankkitilille, jossa ne eivät ole turvassa Omaishoitoon sijoittamani raha on tehnyt minusta miljonäärin romanttisen rappion raunioilla ja mummolan multiaisilla. (Trudsholmin emännöitsijä 82 v on oppaana kartanokierroksella. Salainen miljonääri lähtee pesemään vessoja tutustuakseen rahalahjoituksen arvoisiin vastaanottajiin.)

Ei kommentteja: