sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Den stupande dag

Heidät tuotiin talvisodasta kaatuneina tai haavoittuneina. Minulle kaatuneiden muistopäivä on aina suomalaisten kumoon tuupittujen päivä. Se tapahtui jo itsenäisyyden alkuaikoina jatkuen talvi - ja jatkosodasta tähän päivään. Syy tönimiseen johtuu ajasta, mistä milloinkin taistellaan. Setäni haettiin pyssyjen kanssa kotoa 12-vuotiaan isäni silmien edestä. Kysyin:
- Miksi?
Isäni vastasi hyvin selkeästi mitä muisti isoveljestään torpparin perheessä. Oli vaatturinopin käynyt, torpparinpoika, osallistui nuorten rientoihin työväentalolla. Siinäpä oli syytä vangitsemiselle kylliksi. Tämä tapahtuu sissien toimesta kaukaisissa kylissä. Aseelliset miehet tulevat. Ammutaan silmittömästi, naiset raiskataan ja nuoret pojat ja tytöt siepataan lapsisotilaskoulutuksen kautta tappajiksi. Dokumentit kertovat turtuneille katsojille ja kuuntelijoille heidän tarinaansa. Esityksen alussa ei mainita "Kielletty kriisinkokeneilta aikuisilta". 
Lapsia yritetään varjella voimakkailta kohtauksilta. Kielletty kuitenkin houkuttaa ja siihen meille on luotu tiedonlähteeksi nettiyhteys. Kouluampumiskohtauksista on saatu esimakua, yli-ikäisille ei suoda nettiä halventamatta. 
-Mitä sinä sillä opilla teet, olethan kohta eläkkeellä? 
Luukku-osoite on täynnä sairaista lähettäjistä kertovaa roskapostia, jota en tilannut. Joulupukkiko vai presidenttikö sen sallii? Mihinkä minä uskon, sitä on turha kysellä. Etkö sinä ymmärrä? Esitän saman vastakysymyksenä: 
- Etkö sinä ymmärrä, mitä minä osaan ja kannan hiljaisena tietona perimässäni? 

Valkolakista se alkoi. Hippo, säpsä ja twitter on lopputulema. Hippo avustaa krokotiilin kitaan joutuvan kuolleen seepran syömisessä. Dementoitunut lääkäri joutuu hoitokotiin ja kysyy säpsän nähdessään hoitajan päässä. 
-Oletko sinä nunna? 
- En, johon lääkäri helpottuneena vastaa. 
- Luojan kiitos, luulin joutuneeni luostariin. 

Twitter-kutsuun vastaan saadakseni seuraajia netissä. Se on tämän päivän villitys, mutta ei se viimeinen, joka on pahempi kuin ensimmäinen. Keskustelu käytiin kalliohaudalla vartijoiden kesken, ettei vain nukahtaisi ja sillä aikaa hauta tyhjenisi. Kun eläessä on ollut jo villitsijä, mitä seuraa kuoleman jälkeen. Sen te päätätte ihan itse, mitä teistä on kerrottavaa. 
Eroottiselle hautausmaalle on ollut sosiaalinen tilaus parvekkeen kukkalaatikkona fallossymboleineen samoin muukalaisten hautausmaalle perin luterilaisella rannalla. Pakanoilleko vai muslimeilleko? Hekin hautaavat kuolleensa. Symbolit koristavat pyramiidihautojen ja Silkkitien seinämaalauksia. Saunakansana alastomuudessa ei ollut mitään ihmeellistä.Yleisten käymälöiden seinät ovat olleet opintomatka aikanaan meidän tynnyrissä kasvaneiden tiedon lisäämiseksi miesten ja naisten eroista. 
Saparoveitsi osoittautui häräntappoaseeksi. Eduskunta on tällä tiellä kiitettävästi paljastelun edelläkävijä. Sitten tulee netti kuvineen ennen hoitoa ja hoidon jälkeen. Kukaan ei puhu siitä, mutta ei tule näärännäppyjä silmään salakatselusta avaimenreiästä. Meidät alkuperäiset on haluttu jo kyniä ja haudata elävältä. Radiopsykiatrini sanoo: 
- On nostettava kissa pöydälle ja kynittävä. 
Näin saadaan selville, mikä meidät tekee hulluksi. Siinä maallikoille on selvittämistä, mistä päättäjien viisaus kumpuaa. 

Abiturientti menee lääkäriin kirjoitusten aikaan kurkkukivun ja kuumeen takia. Ajanvarannut saattaja jää odottamaan potilaan paluuta. Ensiksi tulee tyttö, sitten lääkäri perässä. Mitä siellä oven takana tapahtui? Lääkäri katsoo tytön kurkkua vähätellen, ettei siellä mitään näkynyt. Kehoitti sitten ottamaan paidan pois. Sanavalmiina tyttö sanoo: 
- Kun et nähnyt kurkussa mitään, et sinä mitään näe paidankaan alta. 
Nieluviljelyn tulosta ei koskaan tullut. Tyttö kirjoitti sairaana korkeassa kuumeessa. Herätti aamuyöstä, oli menossa suihkuun. Vaihtoehtona tarjosin helpotusta oloon. Laitoin kylmiä kääreitä (kaalinlehtiä) otsalle, ranteisiin, nilkkoihin ja rintakehälle. Olo helpottui ja tyttö nukahti. Kurkkukipu jatkui ja lääkäriinlähtöehdotuksesta tyttö kieltäytyi: 
- Sinne lääkäriin minä en mene. 
Sen pituinen se matkalla uusia terveydenhuoltolakeja odotellessa. 

Kuinka kansa paransi ennen tätä terveydenhuoltokriisiä, siitä on minulla omat kokemukseni. Kun polvessa on kusta, sitä ei ole päässä. Poliitikon kihti paisuu pandemiaksi Kehittyvien maakuntien Suomessa vaalirahoitusta pimeästi vastaanottaneiden sairaudeksi. Tartunta tulee antajataholta tuliaisena tai kylkiäisenä, kuinka tartunnan itselleen on halunnut hankkia. 
Meidän ihmeparantuneiden äänestäjien pitäisi se ymmärtää parhainpäin, kun otetaan velkaa ulkolaisten pankkien pelastamiseksi. Tämän päivän ja tulevan sukupolven velanmaksajina sitä täytyy ihmetellä. Suomi-neidolle ei riittänyt sotakorvausten suorittaminen. Nyt Suomi-neito on uhrin asemassa nais-, huume- ja asekaupassa, jotka ovat rahakkaimpia bisneksiä papualaisten heimopäälliköiden mielestä.

Ei kommentteja: