maanantai 27. huhtikuuta 2009

Piru periköön saippuaoopperan

Sivusta seurattuna kohtaukset muistuttavat vuodesta vuoteen jatkuvaa saippuasarjaa kauniit ja rohkeat. Stephanie on pois pelattu kuvioista. Joku kuollut ja herännyt kuolleista. Totuus on tarua ihmeellisempää. Pitää ottaa lukua ja sydän syrjällään jännittää, viekö sikapandemia ajatukset pois talousahdingosta. Kauniit ja rohkeat selviävät tavallaan aina käsikirjoituksen mukaan. Kun Pyhä voittaa pirun, silloin ahneestakin tulee jakaja. Sitä päivää odotan ilman verenvuodatusta. 

En ollutkaan ihan läpihuutojuttu kunnalle ja tiekunnan hoitokunnalle. Siinä meni puurot ja vellit sekaisin. Kyselen nykyiseltä johdolta, onko muutosta odotettavissa ja mikä on kuntalaisen muutosturva. Rotat ovat jättäneet hukkuvan laivan. Edeltäjien jättämässä perinnössä on selvittämistä kuin Obamalla. On muutoksen aika pienimmässäkin läntisessä kolkassa. Itäinen ei kysele, miten heidän pitäisi edetä. Rajan tällä puolella mennään samoja latuja, mitä muualla on kuljettu maaseudun asukkaiden jäädessä ilman kyläkouluja ja terveyspalveluja. 

Elettiinhän ennenkin, kun kätilönä toimi naapuri tai synnytti luonnollisesti yksikseen. Siinä on hyvät neuvot tarpeen, kun kätilö on kaukana ja synnytyksen aika on koittanut. Salarakkaista ukkomiehistä tulee murhaajia. Vauva kuolee vessan roskikseen ja synnyttäjä matkalla sairaalaan, kun lapsen alkuusaattaja ei osaa hakea edes apua. 2000 vuotta sitten kannettiin vastuu loppuun asti. Vettä ja leipää ei riitä kaikille. Kuinka hyvinvointivaltio tämän ratkaisee siihen on formaatti noudatettavaksi. Heikoin jää ilman ruokaa ja vahvemmat työntävät pesästä pois. On pudotuskisan aika. Kuka jatkaa, kenenkä tanssit on tanssittu.

Ei kommentteja: