lauantai 7. helmikuuta 2009

Tukiaiset ja maitomunat

Metsolat uusintana käyvät läpi murrosta, mistä olemme päässeet kaikki osalliseksi. Lehmistä tuli perheen tarvitsema raha. Vanhempieni kohdalla alasajo alkoi maatalouspolitiikalla. Pellot pakettiin, perunoiden kasvatus sallittu vain maitotölkissä ja lehmistä maksettiin tapporaha. Olihan sekin tuloa ennen varsinaista eläkettä. Pelloille ilmestyi lehmänmunia, valkoiseen muoviin käärittyjä heinäpalloja. Tukiaisten varassa on perinteinen maatalous. Rahanarvon vaihtelu tuo meille ruotsalaisen lehmän maitoa. Virosta alkoi viinaralli. Tyhmyys ulkopolitiikassa on seksististä kiinnostusta tukiaisen maitomuniin ja saa siirtyä kuolaamaan vapaasti riisuttuna vallasta. Ministeri pienentää kuppikokoa, kun on liian suuret. Toinen päänaluseksi, toinen peitoksi. 

Mikään ei ole kohdallaan. Sodan jälkeen opettajat saivat piirteistään lempinimiä. Nasserilla oli vinonenäinen esikuva. Koppelo jo iäkäs vanhapiika. Pimu nuori latinisti. Kapu siveli kaljuansa opettaessaan, miksi vesi ei pysy sorsan selässä. Felix onnellinen prässäsi nukkuessaan housut patjan alla. Rehtorska kiersi akselinsa ympäri kuin maapallo. Minulla ainakin oli asenne auktoriteetteihin. Olin oppinut saksaksi kohteliaan puhuttelumuodon. Sie/Työ/Te ei ollut minulle vierasta vanhempieni puhuttelussa. 

Uskonnonopettajasta piispaksi, puhuttelu vaihtui lukiossa neidittelyksi yksikön kolmannessa ja teitittelyksi monikon kolmannessa persoonassa. Minusta ei tullut aikuista ihmisenä. Olin lapsia opettamassa lukemaan. Tarvitsin hammaslääkäriä. Lehtorin rouva katsoo minua päästä varpaisiin ja mutisee itsekseen rippikoulutytöstä. Jättää paikan hampaaseen niin korkeaksi, että minusta tuli piikkihampainen vastinpari puremiseen yksi hammas yläleuassa. 

25 vuotta kului, kun hammaslääkäri totesi: Suussasi on liian korkea paikka. Siitä hän alotti. Sen korjaaminen tuli maksamaan paljon rahaa. En millään tilaisi aikaa hammaslääkärille, kun lääkärini on kuollut. Annan päivien kulua odottaen kuolemaa, jos ei enää ikinä tarvitsisi mennä. Mielessä soi "tiedän paikan kamalan, koulun hammashoitolan jne.", kun lapsi otetaan väkisin kiinni ja väkisin katsotaan hampaat. Minulla oli onnea pakkotilanteessa uudelle lääkärille joutuessa. Seuraan häntä puhellen. Pitäisi ampua nukutuspiikki kuin villieläimelle, että voisi tarkastaa hampaiden kunnon. Mutta pelko oli turhaa. Lääkäriaines on parantunut palveluammatissa. Karsiiko potilasvakuutus paljon hoitovirheitä aiheuttavat lääkärit ulkomaille tai muihin mafian töihin. 
Potilaana on minulla oikeuteni ja velvollisuuteni. Onko lääkärillä palveluntuottajana mitään velvollisuuksia konitohtorina ihmisiä hoitaessaan. Silmä joutaa harakoille, sinua ei hoideta, tämä hoitaa itse verenpaineensa, että tehdäänkö sovinto ja lopetetaanko vastakkainasettelu. Siitä katsoin palopuheen tuntemattoman tulkinnan myötä. Minullakin on ollut kysymyssanat: Mitä perkeleitä te luulette olevanne minulla tyhjästä maksua vaatiessanne? En osaa pelätä naapuriin värvättyjä venäläisiä. Enemmän olen huolissani kunnan ja valtion harjoittamasta politiikasta meitä suomalaisia kohtaan. Tuleva presidentti ei ole vielä näyttäytynyt. Jäljet ja kyselyjen kasvot pelottavat kuin Puhdistuksen hammaslääkäri. Mitä he ovat saaneet aikaan, siitä heidät muistetaan. Sääkartta kertoo tulevasta muutoksesta. Millaisesta, sitä ei politikkojen sorvaama muutosturva takaa.

Ei kommentteja: