perjantai 21. marraskuuta 2008

Välitetty "kapitalismin passiivi"

Hommata hoitoon. Kuka sinua yrittää hommata hoitoon, josta Hannu Taanila käytti minulle vierasta termiä "kapitalismin passiivi". Vastaukseni on ollut: Jos minulla on polvessa kusta, niin sitä ei ole päässä. Lääkärin lähete Bakerin kystan tyhjentämiseksi laittaa polveen tekonivel ei saanut minua vakuuttuneeksi. Lääkäri lähetti psykiatriseen sairaanhoitoon. Polven kysta on ihme kyllä pienentynyt ilman kukonhelttauutetta ja markkinoilta pois vedettyjä särkylääkkeitä. Siltä osin olen ihmeparantunut enkä mene enää lääkärin luokse, joka löysi kystan ja ilmoitti ihmeestä. Hänellä itsellään oli samanlainen. Sain katsoa sitä ultrassa ja totesin: Siitä puuttuvat sydänäänet. Mutta lääkärillä oli sydän paikallaan. 

Tänään ei ole vielä päivä, että laskeutuisin alas tuonelaan tai edes maanpinnalle. Kuudennesta kerroksesta ei voi potkaista ovea auki ulos. Pistää mattoja rullalle ja aloittaa suursiivous kuin ennen maalla. Nyt asun umpiossa vai akvaariossa kuin kala nimeltä "Wanda". Kerran tuli imurimiehet ja puhdistivat ilmastointikanavat. Kotiin tullessa huomasin ilman raikastuneen. Miehet olivat tarvinneet ottaa lehden suojaamaan paikkoja putoavalta noelta. Minulle ei tule sanomalehteä. Se oli Iltasanoma, jonka kansikuvassa kenraali ja kamarineito olivat lähdössä Linnan juhliin. Onneksi lehti oli jätetty paikalleen, sillä olinhan kerännyt lehtileikkeitä meidän Aatun ajatuksista, joista sain hiukan myötätuntoa isäni sotakokemukselle. Kansaa ei saa jakaa kahtia. 

Kunpa teitä olisi paljon tykinruuaksi. Nyt ei meitä tarvita edes ammuttaviksi, onhan kohteena koulutoverit ja opettajat, nuoret ihmiset kuin sodassa nuoret miehet ja sivulliset. Missä, missä kukat on? Kummisedät tulivat sankareina arkussa saman kuorma-auton lavalla, jossa isäni tuli rintamalta viedäkseen tyttärensä kastettavaksi. Suomi on hurahtanut, ei ministeri eikä hallitusherrat. Tästä luetaan vasta vuosikymmenien kuluttua. 

Elän tässä ajassa. "Hej mamma, jag är i Stockholms city. Var hos tandläckaren. Det var bra o han var snäll. Dricker kaffe." Tekstari muistuttaa hurahtaneista, jotka veivät minun työhuoneen välimiesoikeudella uhaten. Nuori sairaanhoitaja/hieroja jäi ilman työhuonetta. Asiat kuitenkin järjestyivät parhain päin. Kaikki käänteet ovat tuottaneet minulle paljon iloa Ruotsista, Norjasta, Riadista ja Brasiliasta. Näin ei olisi tapahtunut, jos hän olisi jäänyt Suomeen pätkätöihin. Se ei ollut rahanpuutteen seurausta vaan järjenköyhyyttä edellisen pankkikriisin aikana. Nyt pitää pelastaa maailmanpankkeja Islannissa ja Amerikassa. Minulle on annettu yksi, että minun maailmani on pelastettu.

Ei kommentteja: