sunnuntai 23. marraskuuta 2008

Murrettu munalukko

Kesätyttö ja talvityttö saavat molemmat syntymäpäiväsetelin lisäksi stipenditikkarin. Tänä vuonna vielä keräilyrahan muistuttamaan ihmisoikeuksien 60-vuotista taivalta. Sen arvo on 2 €. Toisella puolella sydämenmuotoinen aukko muurissa. Keinoemolevylleni on tallentunut muistoja murretuista munalukoista. Siksi en tallenna mitään lukkojen taakse. Minun talossani ei ole ovia eikä ikkunoita, että voin seilata sisään ja ulos hätäilemättä, onko avaimet mukana ja tallessa. Sain lukolla varustetun päiväkirjan. Siniset kannet on liskokuvioista muovia. Lukko ei estänyt nuuskijaa lukemasta päiväkirjaa. Mikä hirveä meteli siitä syntyi, kun lukija ei malttanut pitää omana tietonaan lukemaansa. Koko tyttötalon rauha järkkyi. Nyt päiväkirjassa on vain kannet jäljellä. Lehdet on revitty ja lukko heitetty romukoppaan.

Jos itselleni kirjoitettu päiväkirja tuli ajatustemme yhteentörmäykseksi, en enää kirjoita valtion salaisuuksia arkistoihin lukkojen taakse. "Ich komme" korttia seurasi Berliinin muuri. Onneksi jäimme muurin tälle puolelle ja kuuma linja toimi käsinkirjoitettujen kirjeiden välityksellä 2000 km välimatkasta huolimatta. En ole onnistunut sulkemaan itseäni muurin sisäpuolelle. Vihamielisyys ympäröi minua kuin Viertolan sonnilauma Hiidenkivelle paenneita veljeksiä. Jälkeenpäin huomaan, kuinka sukua kohdannut vihamielisyys on tämän päivän sairautta. 

Yksittäistapauksesta se alkoi. Vuoteen 1979 mennessä tiesin vain yhden rintasyöpään sairastuneen. Nyt heitä on enemmän kuin sairastumattomia. Samassa suhteessa on mielenterveytensä menettäneet. Minä mukaan lukien en ole terve, kun miehen vieraissa käymisen kostoksi en pistänyt vahinkoa kiertämään. Sen oli valmis toteuttamaan hierojien edunvalvoja lähettämällä 6-kymppisen Eu:n naiskaupan työhön. Naapurin kaupallinen lähetystö tienasi naisillaan diplomaattisen koskemattomuuden suojassa. Yrittänyttä ei laiteta, pitää kiipiä lähemmäksi valtiollista johtoa ystävyysseuran kautta, kun emme ymmärrä emmekä osaa lukea ajanmerkkejä. 

Maalle ilmestyi kesäisin lähetystyöntekijä. Neuloi vaaleanpunaisesta vauvalangasta lukunuttua lähetyksen hyväksi. Tai lomalaiset auttoivat heinätöissä. Kaksi vahvaa miestä pyöritti suuria palloja niitetystä apilaluo'osta ja kahden miehen junttasivat pallon seipäälle kuivumaan. Maalla tehty työ on ammattityötä heinäntekoa myöten. Siltä kesältä jäivät Mansikit vaille tuoksuvaa apilaa, kun kaikki homehtui seipäille kuivumisvaiheessa. 

Työnarvostuksessa on saavutettu hulluudenhuippu. Tuetaan yrityksiä valtion varoin ja yksityiselle terveydenhoidolle järjestetään asiakasjonoja, joissa asiakas maksaa kalliin hinnan Kela-korvauksen ansiosta, kun saa vähän takaisin maksetusta hinnasta. Asiakkaita kiihottaa juosta korvausten ja kuponkitarjousten perässä. Jos minun on lähdettävä jonnekin, on siihen kutsumus kuin intialaisella pyhällä Äidillä. Hän tulee tänne halattavaksi kuin uskonsuunnan ukot antavat syntejä anteeksi, kun naiset niitä pyytävät itkien ja kaulaan tarttuen. Kuinkahan monta kiksiä ja viisarinvärähdystä seismografit rekisteröivät näistä anteeksiannoista. 

Viime joulu oli viimeinen joulu häkissä. Sen lupasin Sylvian joululaulun sirkuttajalle. Sininen lintu odottaa tiistain kranssintekoiltaa. Siinä on sen paikka. Minulla on muutto- ja pako-auto valmiina. Mutta mielipiteen takia syrjäytetyn on turvallisempaa olla vankileirillä tai hyvinvointivaltion kaatopaikalla massassa kuin lähteä valituskierrosten kautta hakemaan elämisen- ja tekemisenoikeutta. Tuomiot ovat päättyneet jo aikoja sitten, mutta seurauksia kärsin loppuikäni. Pahempaa on tulossa niille, jotka kapoina päättävät asioista. Vankilassa on hyvää aikaa jatkaa opiskelua tohtorin väitöskirjaan asti. Opettajan vankilatuomion aiheuttanut teko estää kuitenkin palaamasta työhön lasten pariin, kun on merkintä teosta, josta humala estää muistamasta mitään. Mahtavaa-huuto oikeuttaa valtion virkaan kapean leivän perään. Islannissa osoitetaan mieltä ilmitullutta petosta vastaan.

Ei kommentteja: