maanantai 17. marraskuuta 2008

Lue minut

Itse luen itseäni ilman oikeusavustajaa amerikkalaisessa oikeudenkäynnissä. Käytän oikeutta olla vaiti, ettei kaikkea sanomaani lisätä kivirekeen vedettäväksi kuin hölmöläinen halkoja hölmöläisen hevosen rekeen. Ally McBealin kanssa tuulettelemme välillä mustan musiikin tahdissa lähiöbaarissa. 
Oikeat lakimiehet saavat pitkän nenän kuin Pinoccio tai vielä pahempi inhoirvistys naamalla paljastaa tärkeyden, kun suurella rahalla on saanut pienet syödä pois. Itselläni pudotukset eivät ole olleet korkealta, vain luudan päältä lattialle. 

Kysymyksessä ei ollut öljypaasto. Kirkolle soudettiin veneellä ja talvella hiihdettiin suksella, käveltiin tai ajettiin joulukirkkoon hevosella. Vasta tien muuttaminen alkuperäisasukkaiden kuoltua lomamökkiaikaan velvoitti hankkimaan uusia rahastuskohteita. Nyt on päästy määränpäähän, mutta jos hankkeilla ei ole siunausta, on se raukeava. Vai kuinka 7 km jää-talvitietä tehdään järven yli kirkolle, jos talvihalla ratiritirallatellen ei tulekaan. Velhot saavat manata maaoikeutta hätiin, kun kyselin jo aikanaan, kuinka suunniteltu talvitie toteutuu. 
Maistraatti ja verottaja ovat pyynnöstä oikaisseet asiat tämän päivän tilanteen mukaan. Sekin on tapahtunut pitkin hampain, ääni väristen tai pala kurkussa. Olen liimalappuvaiheessa projektissani ja siihen ei kuulu osallistuminen toisten hankkeiden tukemiseen minun kustannuksellani.

Ei kommentteja: